Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento

Sydänsairaudet ja ammattiautoilu: milloin ajolupa myönnetään?

Euroopan kardiologiseuran asiantuntijakomitea on Euroopan Yhteisön pyynnöstä laatinut suosituksen ammattiautoilijoiden sydänsairauksien vaikutuksesta ajoluvan myöntämiseen. EY:n tarkoitus on antaa suosituksen pohjalta direktiivi yhtenäistämään käytännön, joka tällä hetkellä on varsin kirjava. Suomen Kardiologista Seuraa edusti komiteassa dosentti Matti Halinen, joka seuraavassa esittelee suosituksen.

Matti Halinen

Ammattimaisten autonkuljettajien sydänsairauksien vaikutus ajolupaan Euroopan kardiologiseuran asettaman asiantuntijakomitean suositus

Raskaan ajoneuvon (kuorma-auton) tai linja-auton kuljettamislupaa ei tule myöntää eikä aiemmin myönnetyn luvan sallita jatkuvan EY:n direktiivin mukaan seuraavissa tilanteissa:

Aivosairaudet ja työkyvyttömyys

On selvää, että aivosairaudet synnyttävät suuria inhimillisiä ongelmia, mutta niiden vaikutus on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Työkyvyttömyyseläkkeellä kansaneläkejärjestelmässä ja työeläkejärjestelmässä olevista 13 %:lle eläke on myönnetty kehitysvammaisuuden, hermoston sairauksien ja aivoverenkiertosairauksien vuoksi. Tehokkailla ehkäisy-, hoito- ja kuntoutustoimilla voitaisiin vaikuttaa sekä eläkkeiden määrään että kestoon, joka eri sairausryhmissä on luonnollisesti erilainen. Vaikutus eläkekustannuksiin näkyisi eri sairausryhmissä eri tavoin.

Juha Liira Jari Kannisto Juhani Juntunen

Sopimusohjaus terveydenhuollossa - kokemuksia Yhdysvalloista

Terveydenhuolto Yhdysvalloissa on kallis ja sosiaalisesti eriarvoinen, mutta toiminnan tuottavuutta on järjestelmässä pystytty parantamaan tavoilla, joista voitaisiin kehittää sovellutuksia myös Suomen oloihin. Tällaisia ovat mm. kannustejärjestelmä ja sopimusohjaus, jota tässä esitellään yhden vakuutusyhtiön järjestelmien kautta.

Ilkka Vohlonen Robert Modrow Markku Pekurinen

Valtion talousarvioesityksen linjaukset kuin tilkkutäkistä: Missä viipyy kokonaisvaltainen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta?

Valtion talousarvioesityksen mukaan terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet kohdistuvat ensi vuonna ennen kaikkea sairausvakuutusetuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion ensi vuoden budjettiesityksessä on 51,6 miljardia markkaa. Näyttävästi säästetään myös heikentämällä sosiaaliturvaa ja oikeutta päivähoitoon.

Kulutustavaroiden kemialliset terveysvaarat

Kemikaaleja on kaikkiaan käytössä noin 300 000, ja ihminen on päivittäin kosketuksissa noin 5 000 kemikaaliin. Kulutustavarat ovat tärkeimpiä kemikaalilähteitä, ja niiden kulutus on kasvussa. Kuluttajien suojana Suomessa on paljon määräyksiä kulutustavaroiden kemiallisesta koostumuksesta. Kulutustavaroiden aiheuttamat terveyshaitat voivat olla akuutteja myrkytyksiä, kemikaalikertymien aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten syöpä tai erilaisia iho-oireita, ja lääkärin olisi käytännön työssään kyettävä tunnistamaan ne.

Eeva-Liisa Sainio Matti Hannuksela Riitta Jolanki Lasse Kanerva Leena Partanen

Valtakunnallinen suunnitelma ei enää anna yksityiskohtaisia ohjeita

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vahvistettu ensimmäinen uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen valtakunnallinen suunnitelma. Nelivuotiskaudeksi laadittu suunnitelma poikkeaa monessa suhteessa edeltäjistään. Sitovista ja yksityiskohtaisista tehtäväryhmittäin annetuista ohjeista samoin kuin esimerkiksi henkilöstön määrän ja tehtävien ohjauksesta virkakiintiöin on luovuttu. Niiden sijasta siinä osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita.

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen

Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen

Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosalle naisista, joiden vaivana on virtsankarkailu, voidaan tarjota tehokasta hoitoa jo perusterveydenhuollossa. Anamneesista voidaan yksinkertaisten lomakkeiden avulla selvittää ongelman haitta-aste ja erottaa virtsankarkailun tyyppi, jolloin sopivissa tapauksissa voidaan aloittaa heti konservatiiviset hoidot. Näin voidaan myös tunnistaa se pieni osa potilaista, joka tarvitsee jatkotutkimuksia ja sairaalahoitoa.

Juha Mäkinen Erkki Kujansuu Carl Gustaf Nilsson Jorma Penttinen Mikko Korhonen

Sairaalahoidon vaikutus rajatilapotilaiden masennus- ja ahdistusoireisiin

Hoitotulosten arviointimenetelmät psykiatriassa ovat vilkkaan mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. KYS:n psykiatrian klinikassa mitattiin sairaalahoidon alussa ja lopussa rajatilaryhmään kuuluvien potilaiden oireiden esiintymistä soveltaen yleisessä käytössä olevia standardoituja mittareita ja osastolla kehitettyjä arviointiasteikkoja. Samalla selvitettiin potilaiden ja heitä hoitaneen työryhmän arvioita osastohoidon merkityksestä ja tuloksista. Oireet lievittyivät ja psyykkinen toimintakyky parani osastohoidon aikana merkittävästi useimmilla mittareilla arvioituna. Tulosten mittaamista voidaan käyttää hyväksi hoidon suunnittelun tarkentamisessa ja yleisemminkin psykiatrisen hoidon merkityksen arvioimisessa.

Risto Antikainen Johannes Lehtonen Hannu Koponen Asle Arstila

Depression hoito terveyskeskuksessa

Valtaosa masennuspotilaista hakeutuu nykyisin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Mitä vakavammasta masennustilasta on kysymys, sitä todennäköisemmin psykoterapiaan liitetään antidepressiivinen lääkitys. Noin kaksi kolmasosaa depressiopotilaista saa masennuslääkkeistä selvästi apua. Hoitoa valittaessa on arvioitava depression luonne ja vaikeus sekä otettava huomioon potilaan ikä, elämäntilanne, muut sairaudet ja hänen masennustilojensa hoidosta aikaisemmin saadut kokemukset.

Markus Rimn Ranan Rimn

Suurten paikkakuntien omalääkärit tyytyväisimpiä

Lääkärit odottivat perusterveydenhuollon väestövastuukokeilun lisäävän työajan käytön vapautta, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia sen sisällön kehittämiseen sekä parantavan palkkatasoa. Kaikki nämä odotukset ovat toteutuneet ja omalääkärit ovatkin varsin tyytyväisiä työhönsä, ilmenee vastikään valmistuneesta väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeiluprojektin teettämästä tutkimuksesta.

Triage suuronnettomuustilanteissa

Suuronnettomuustilanteen lääkinnällinen johtaminen vaatii tietoja ja taitoja, joita vain harvat lääkärit joutuvat työssään ylläpitämään. Samantapaista arviointi- ja toimintakykyä lääkäreillä on oltava myös silloin, kun he ensimmäisenä sattuvat onnettomuuspaikalle. Peruskoulutuksessa opitun teorian pitäminen tuoreena mielessä ja triage- sekä ensihoitotaitojen hiominen harjoittelun avulla kysyvät omatoimisuutta, ja tähän kirjoittaja haastaa lääkäreitä. Harjoittelun avuksi on äskettäin kehitetty kotitietokoneisiin sopiva ohjelma.

Matti A.K. Mattila

Tehostettu perhepäivähoito lastenpsykiatrisena mallina

Keravalla aloitettiin vuonna 1982 tehostetun perhepäivähoidon kokeilu, jonka tarkoituksena on hoitaa lastenpsykiatrisen hoidon tarpeessa olevia lapsia ohjatun perhepäivähoidon ja perheneuvolan yhteistyönä. Myönteisten kokemusten vuoksi toiminta vakiinnutettiin yhdeksi päivähoitomuodoksi. Joissain tapauksissa se on ollut jopa sairaalahoidon vaihtoehto.

Oili Nupponen

Elvytetyn potilaan ennuste ja tehohoito

Sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymisen säätelee aivotoiminnan toipuminen, ja tähän voidaan vaikuttaa tehohoidon keinoin. Silloin kun hoitoyritykset osoittautuvat tuloksettomiksi, voidaan lopettamispäätöksessä yhtenä kriteerinä käyttää suuriin potilasaineistoihin perustuvia tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkineet elvytettyjen potilaiden ennustetta ja ennusteen arvioitavuutta valtakunnallisen tehohoidon monikeskustutkimuksen potilasaineistosta.

Minna Niskanen Aarno Kari Matti Halinen Eila Iisalo Liisa Kaukinen Pertti Nikki Vuokko Rauhala Erkki Saarela