Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

Tunnistatko depression?

Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

Teuvo Koskinen

Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

Ritva Havukainen

Talvimasennuksen kirkasvalohoito

Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

Timo Partonen