Lyhyesti: Lyhyetkin tsidovudiinikuurit vähentävät HI-viruksen tarttumista äidistä lapseen

Äidistä lapsen tapahtuva HIV-tartunta voidaan usein estää tsidovudiinilääkityksellä, ainakin mikäli lääkettä annetaan äidille 14-34 raskausviikosta lähtien ja syntyneelle lapselle 6 viikon ajan. Yhdysvalloissa tutkittiin perinataalisen HIV-tartunnan yleisyyttä väestössä, jossa osaa äideistä tai lapsista ei hoidettu suositusten mukaisesti. Ilman lääkitystä 27 % lapsista sai tartunnan. Hoidettujen ryhmässä 6 % lapsista infektoitui, jos lääkitys aloitettiin ennen synnytystä. Jos lääkitys aloitettiin synnytyksen aikana, lapsista 10 % sai infektion. Kun hoitoon päästiin 48 tunnin kuluessa synnytyksestä, infektoituneita oli 9 %, ja mikäli lapsen tsidovudiinikuuri alkoi yli 2 vrk:n iässä, infektoituneiden osuus oli 18 %. Myöhäisestäkin hoidosta on siis hyötyä.

Per Ashorn

Meissä asuu pieni kanakin

Ihminen on simpanssin lähisukulainen, ihan perheenjäsen, jos DNA:n emäsjärjestystä käytetään mittarina. Erohan on vain 1,5 %, kuten tälläkin palstalla kerrottiin jokin aika sitten. Sukuselvitys on nyt laajentunut käsittämään muitakin otuksia. Sytokromi C on soluhengityksessä tärkeä, 104 aminohaposta koostuva proteiini, joka on säilynyt lajissa kuin lajissa. Kun lasketaan kuinka moni aminohapoista on sama kuin ihmisellä, saadaan seuraava lista. Luvut ovat lähes prosentteja, joista sukulaisuuden aste ilmenee.

Heikki Arvilommi

Systolisen verenpaineen hoidolla dementian ilmaantuvuus alas

On todettu, että korkea systolinen verenpaine on yhteydessä vaskulaaridementiaan, mutta tämän lisäksi on näyttöä siitä, että systolinen hypertensio altistaa myös Alzheimer-dementialle. Laajassa Syst-Eur-tutkimuksessa selvitetään systolisen verenpaineen merkitystä ja hoitoa vanhemmassa eurooppalaisessa väestönosassa. Tutkimus päättyi vuonna 1997, ja sen osatuloksena esitetään, miten systolisen hypertension hoito vaikuttaa dementian ilmaantuvuuteen. Mukana on vahva suomalaisedustus Jaakko Tuomilehdon ja Hannu Vanhasen johdolla.

Robert Paul

Rintamakuvia rakosta

Kuva suoraan tapahtumapaikalta tekee uutisen koskettavammaksi ja viesti välittyy. Mitä tapahtuu kystiitin alkaessa virtsarakossa, siitä on elektronimikroskooppinen kuvakertomus Sciencessa. Kolibakteerin tarttuminen virtsateiden epiteelisolun pintaan välittyy pitkillä rihmamaisilla fimbrioilla. Tyypillisillä kystiitin aiheuttajilla on fimbrioiden päässä FimH-adhesiini, joka tarttuu rakon epiteelisolun uroplakiineihin. Kuva näyttää, että fimbrian kärki uppoaa kuusikulmaisten uroplakiinien muodostaman ritilän reikiin. Mittaukset osoittivat, että samalla fimbria lyhenee ja ikäänkuin vetää kolibakteerin epiteelisolua kohti. Osa bakteereista alkaa hivuttautua solujen sisään.

Heikki Arvilommi

Vastasyntyneisyyskauden ravitsemus erottelee poikia enemmän kuin tyttöjä

y-kromosomi näyttää olevan yksilön elämän kannalta monessa suhteessa vaarallisempi kuin kumppaninsa x. Ennenaikaisesti syntyvien poikien selviytyminen on tunnetusti huonompaa kuin tyttöjen. Lontoossa ja Cambridgessa on tehty pitkäaikaisseuranta varhaisen ravitsemuksen vaikutuksesta lähes 400:n pienipainoisena (< 1 850 g) syntyneen lapsen kehitykseen.

Pertti Kirkinen

Ehkäisytablettien käyttö Suomessa 1990-luvulla

Aikuisväestössä ehkäisytablettien käyttö on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvun lopulta viime vuosiin saakka. Yleisimmin tätä ehkäisymenetelmää käyttävät 20-24-vuotiaat. 1990-luvulla myös yli 40-vuotiaiden naisten ehkäisytablettien käyttö on yleistynyt. Nuorten keskuudessa sen sijaan ehkäisytablettien käyttö on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 1991 lähtien. Lokakuun 1995 pillerikohu ei aiheuttanut dramaattisia muutoksia suomalaisnaisten ehkäisytablettien käytössä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Andres Vikat, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 3/1999 Kommentteja

Miten tutkia lapsen päänsärkyä?

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä. Aikuisten on syytä suhtautua vakavasti lapsen päänsärkyyn ja katkaista päänsärkykierre ennen kuin päänsärystä tulee pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa, eikä yleensä muuta tarvitakaan. Päänsärkyä sairastavien lasten tutkimusten ja hoidon asianmukainen porrastus on suuri haaste terveydenhuollon eri tasoille.

Raija Korpela

Tinnitus ja työperäinen meluvamma

Tinnitus voi elämän aikana haitata lähes jokaista ihmistä. Sen on todettu liittyvän moniin tiloihin, mm. ikähuonokuuloisuuteen ja meluvammaan. Työperäisen meluvamman yhteydessä tinnituksen esiintyvyydeksi on tutkimuksissa saatu erittäin vaihtelevia lukuja, paljolti tutkimusaineistojen ja -menetelmien erilaisuuden vuoksi. Suomesta tutkimustietoa on vain sotilashenkilöstöstä, ja olisikin tärkeää selvittää tinnituksen esiintyvyyttä muissa ammateissa, joissa melualtistus on merkittävä. Tinnitus olisi hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollon tarkastuksissa. Kuulonsuojauksen tehostaminen todennäköisesti vähentää myös tinnituksen esiintyvyyttä.

Timo Hannu, Eero Akaan-Penttilä

Muusikon käsi

Soittajalle kädet ovat ammatin ja toimeentulon perusta. Käden rasitusvaivat ja niska-hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin muusikoilla hyvin yleisiä. Muusikon käsivaivojen diagnostiikassa ja hoidossa ei lääkärin ammattitaito välttämättä yksin riitä, vaan on paneuduttava potilaan ja hänen opettajansa kanssa soittotekniikan ja -asennon kysymyksiin. Ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa hyvän yleiskunnon ylläpitäminen voimistelun ja liikunnan avulla.

Martti Vastamäki

Psykoottisuuden arviointi

Psykiatrian peruskäsitteeseen, psykoottisuuteen, kuuluu todellisuudentajun häiriintyminen ja psyykkisten toimintojen heikentyminen. Väestöstä noin 2 % on psykoottisia, mutta psykoosit eli mielisairaudet ovat yleisimpiä eläkkeelle johtavia sairauksia. Psykoosin varhaistunnistaminen on tärkeää, jotta sairaus aiheuttaisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä ja invalidisoitumista. Esityksessä käsitellään psykoottisuuden arviointiin liittyviä vaikeuksia ja annetaan käytännön vinkkejä.

Heikki Vartiainen

Lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden häiriöt syrjäytymisen aiheuttajina

Lapsuuden aikana alkavan psyykkisen kehityksen epäonnistuminen saattaa johtaa kehityskulkuun, joka päättyy yksilön kannalta murheellisesti pitkäaikaiseen sairauteen, syrjäytymiseen sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle rikollisuuteen tai päihde- ja huumekierteeseen. Kouluikäisen lapsen käytös- ja tarkkaavuushäiriöt voivat olla oire alkavasta syrjäytymisestä. Ujona pidetty lapsi voikin kärsiä ahdistushäiriöstä, joka pahentuessaan johtaa oppimisvaikeuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Artikkelissa tarkastellaan syrjäytymistä ihmissuhteiden, tunne-elämän, koulunkäynnin sekä ammattikoulutuksen kannalta ja pohditaan niitä väyliä, joiden kautta lapsuuden psyykkinen häiriö voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä jo alkaneen häiriön mahdollisimman varhainen toteaminen ja hoidon käynnistäminen ovat tärkeitä tekijöitä.

Eila Räsänen

Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa

Joissakin psyykkistä hoitoa, erityisesti ryhmäterapiaa, antavissa yhteisöissä on todettu samantapaisia dynaamisia ilmiöitä kuin uskonnollisissa kulteissa. Terapiaan hakeutuvien olisi tärkeää olla tietoisia riskeistä, joita psykoterapian rajoja ja eettisiä normeja noudattamattomiin terapioihin sisältyy. Lisäksi erilaisten koulutusten ja ns. kasvuryhmien sisältöä olisi syytä arvioida kriittisesti. Tässä katsauksessa pyritään esittämään kriteereitä, minkä pohjalta on mahdollista arvioida psyykkisen hoidon ja koulutuksen toteutumistapoja jatkumolla eettinen toiminta - epäeettisiä piirteitä omaava toiminta - kulttimainen toiminta.

Raija Hukkanen

Raskauden keskeytysten vähentämisen avain: nuorten naisten synnytyshalukkuuden lisääminen

Yli kaksi vuosikymmentä jatkunut raskauden keskeytysten väheneminen pysähtyi vuonna 1995. Johtuiko tämä raskauksien lisääntymisestä vai vähentyneestä halusta hankkia lapsia? Synnytysten ja keskeytysten ikäryhmittäinen vertailu osoitti, että tärkein pysähtymisen syy näyttää olevan vähentynyt halukkuus synnyttää, eikä esim. valistuksen, palvelujen tai ehkäisyn heikentyminen. Nuorempien naisten synnytyshalukkuuden lisääminen vähentäisi keskeytysten määrää ja sillä olisi useita lääketieteellisiä perusteluja. Lapsen hankintaa säätelevät kuitenkin enemmän sosiaaliset normit ja käytännön seikat.

Elina Hemminki, Mika Gissler

Sertifiointi ja akkreditointi - laatuun liittyvät käsitteet

Sertifiointi on vaatimustenmukaisuuden osoittamista. Sertifiointitoimintaa harjoittava yritys sertifioi esimerkiksi sairaalan laatujärjestelmän ja toteaa sen vaatimusten mukaiseksi. Voiko sertifiointiin luottaa, oliko sertifiointifirma pätevä arvioija? Kun sertifiointifirma haluaa osoittaa luotettavuutensa, tarvitaan akkreditointia, joka on pätevyyden toteamista.

Eija Anttalainen, Pirkko Kociba

Kokemuksia potilas- ja omaisyhteistyöprojektista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitojärjestelmän ja potilas- ja omaisjärjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä sen eri muodoista ei tiettävästi ole julkaistu tutkimustuloksia tai kuvattu käytännön kokemuksia. Tässä artikkelissa kuvataan Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) psykiatrian klinikassa vuonna 1996 alkanutta erikoissairaanhoidon ja potilas- ja omaisjärjestöjen yhteistyöprojektia, jonka tavoitteina oli kehittää psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja ennen kaikkea tukea potilaiden selviytymismahdollisuuksia hyödyntämällä entistä paremmin alueen potilas- ja omaisjärjestöjen voimavaroja. Projektia toteuttamaan palkattiin projektisairaanhoitaja, jonka apuna oli alueellinen kuntoutuksen kehittämis- ja suunnitteluryhmä. Projektin johtoryhmänä toimi psykiatrian klinikan johtoryhmä.

Vuokko Suomalainen, Seija Miettinen, Johannes Lehtonen

Miten työssäkäyvien aikuisten kolesterolimittaukset ovat toteutuneet Suomessa?

Kolesteroli on kansanterveyden ja erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta merkittävä asia. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että jokainen työikäinen tietäisi oman kolesterolitasonsa. Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että yli neljännekseltä työssäkäyvistä aikuisista ei ole koskaan mitattu kolesterolia. Useimmin se on jäänyt mittaamatta niiltä alle 40-vuotiailta miehiltä, jotka eivät ole järjestetyn työterveyshuollon piirissä. Kirjoittajien mukaan olisi tärkeää selvittää, miksi joidenkin ryhmien kolesterolimittaukset eivät toteudu niin hyvin kuin pitäisi. Myös perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää tulisi kehittää entistä toimivammaksi ja kattavammaksi siten, että jokaisella on jokin terveydenhuollon yksikkö, johon voi tarvittaessa vaivattomasti ottaa yhteyttä.

Riikka Tuominen, Markku Myllykangas, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen

Alfa2C-adrenoseptori - potentiaalinen reseptorialatyyppi-selektiivisten lääkkeiden vaikutuskohde

Tässä väitöskirjatyössä keskityttiin selvittämään alfa2C-adrenoseptorin toiminnallista merkitystä ja sen soveltuvuutta selektiivisen lääkevaikutuksen kohteeksi käyttämällä geenimuunneltuja, ns. transgeenisiä hiiriä. alfa2-Adrenoseptorit, joita nykyisin tunnetaan kolme alatyyppiä (alfa2A, alfa2B, ja alfa2C), välittävät noradrenaliinin ja adrenaliinin elimistövaikutuksia ja osallistuvat siten lukuisten fysiologisten toimintojen, kuten esim. sympaattisen hermoston tonuksen, vireystilan ja kognition, kivunvälityksen, ruumiinlämmön, suoliston toiminnan ja hormonierityksen säätelyyn. Kunkin alfa2-alatyypin toiminnallinen merkitys on ollut toistaiseksi epäselvä pitkälti siksi, että käytettävissä ei ole niihin riittävän selektiivisesti sitoutuvia lääkeaineita. Tämän vuoksi alfa2C-reseptorin toiminnallisen luonteen selvittämiseksi keskityttiin tutkimaan kahta transgeenistä hiirikantaa, joista toisella kannalla on toimivan alfa2C-adrenoseptorin ilmeneminen kokonaan estetty (ns. knockout-mutaatio) ja toisella hiirikannalla alfa2C-adrenoseptorin ilmentymistä on geenimutaation avulla lisätty. Vastaava tutkittavan proteiinin ilmentymisen muuttaminen kahteen suuntaan samassa tutkimusasetelmassa on melko ainutlaatuista geenimuuntelua käsittelevissä julkaisuissa.

Jukka Sallinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030