Cochrane-katsaus Psykologinen jälkipuinti vaikutukseton ja ehkä haitallinenkin

Viime vuosina on Suomessakin kiinnitetty suurta huomiota psykologisten traumojen jälkiselvittelyyn, ja maahan on pystytetty kattava kriisiryhmäverkosto vaikka näyttö toiminnan vaikuttavuudesta on ollut puutteellinen. Tuore Cochrane-katsaus ei löydä näyttöä kertaistuntona toteutettavan ehkäisevän jälkipuinnin vaikuttavuudesta ja herättää epäilyjä toiminnan haitallisuudesta. Katsauksen perusteella on aiheellista kyseenalaistaa terveydenhuollon jälkipuintitoimintaa ja kertoa jälkipuintiin osallistuville vaikuttavuusnäytön puutteesta ja jälkipuinnin mahdollisista haitoista.

Kristian Wahlbeck

Suomalainen asiantuntijakommentti Cochrane-katsaus sekoittaa käsitteitä

Psykologinen jälkipuinti on Suomessa vakiintunut tarkoittamaan järkyttävän tapahtuman jälkeen yleensä 1-3 vuorokauden kuluessa järjestettävää määrämuotoista johdettua kokousta, jossa käsitellään tapahtumasta tiedossa olevia tosiasioita, sen herättämiä tuntemuksia ja sen aiheuttamia oireita sekä annetaan stressineuvontaa (1). Psykologinen jälkipuinti on siis käsitettävä ryhmään kohdistuvaksi toiminnaksi; yleensä ryhmässä on 10-15 henkilöä. Eräät tutkijat, kuten Cochrane-katsauksen kolmas laatija J. Bisson (2), ovat pyrkineet laajentamaan käsitteen merkitystä myös yksilölliseen kriisihoitoon, vaikkakin tätä on kansainvälisissä kongresseissa pidetty epätarkoituksenmukaisena ja harhaanjohtavana. Itse olen suositellut näissä tilanteissa käytettäväksi esimerkiksi ilmaisua debriefing-tekniikan soveltaminen yksilöllisessä kriisi-interventiossa.

Matti Ponteva

Kunnallinen vai yksityinen terveyspalvelu? - tekijät, jotka ovat yhteydessä lapsipotilaiden vanhempien valintaan

Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pienten lasten vanhempien päätökseen valita äkillisesti sairastuneelle lapselleen lääkärin vastaanotto, ovat perheen sosiodemografiset ominaisuudet, kunnallisten ja yksityisten terveyspalvelujen ominaisuudet sekä palveluista saatava tieto. Kolmella kunnallisella terveysasemalla ja kolmella yksityisellä lääkäriasemalla tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmat suosivat sitä terveysasemaa tai lääkärikeskusta, josta perhe on aikaisemmin saanut hyviä kokemuksia, vaikka aina ei päästäisikään saman lääkärin hoitoon. Kunnallisen vastaanoton valinneilla palvelun maksuttomuus oli tärkeä peruste, yksityisen vastaanoton valinneilla puolestaan tärkeitä olivat mahdollisuus päästä erikoislääkärin vastaanotolle ja vastaanoton aukioloaika iltaisin. Lähes kaikilla yksityisen vastaanoton valinneilla oli vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus.

Anu Heinonen, Pertti Kekki

Nefrologiset konsultaatiot KYS:ssa vuosina 1989-1995

Kroonista munuaissairautta sairastavien ja uremian aktiivihoitoa saavien määrä lisääntyy kaikkialla. Varhaisen nefrologisen konsultaation on todettu parantavan sekä potilaan että munuaisten ennustetta. Vuosina 1989-95 KYS:n munuaistautien poliklinikkaan tai osastolle ensi konsultaatioon lähetetetyt potilaat tulivat tutkimuksiin suhteellisen varhain, sillä vain pienellä osalla munuaissairaus oli edennyt jo uremian asteelle. Nefrologisten konsultaatioiden vuosittainen määrä kasvoi tutkimusjakson aikana. Kuntien sijainti ja väestörakenne heijastuivat konsultaatioiden määrään. Potilaista puolet lähetettiin terveyskeskuksista. Tutkimuksen perusteella hoidon porrastuksen voidaan arvioida toimivan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Risto Ikäheimo, Hanna Tallbacka, Jaana Tuomola, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Erkki Lampainen

Terveyskeskuslääkärien kliininen täydennyskoulutus - kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on vuoden 1997 alusta lähtien järjestetty terveyskeskuslääkäreille mahdollisuus osallistua systemaattiseen kliiniseen täydennyskoulutukseen Oulun yliopistollisessa sairaalassa 1 viikon-3 kuukauden ajan osana terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Sairaanhoitopiiri on osoittanut täydennyskoulutukseen palkkamäärärahan, joka on merkinnyt 104 koulutusviikkoa vuonna 1997. Kliinisen täydennyskoulutuksen aloittaminen on perustunut tarpeeseen kehittää terveyskeskuslääkärien tietoja ja taitoja, mutta etenkin tarpeeseen kehittää yliopistollisen sairaalan ja terveyskeskusten yhteistyötä sekä hoidon porrastamista. Täydennyskoulutukseen tarkoitettu aika jaettiin piirin 43 kunnan kesken asukasmäärän suhteessa. Vuoden 1997 tilastot osoittivat, että täydennyskoulutukseen oli osallistunut lääkäreitä vain seitsemästä terveyskeskuksesta tai kansanterveystyön kuntayhtymästä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Hanna Mäkäräinen, Heikki Luukinen, Keijo Koski, Lauri Nuutinen

Vaakakupissa lasten hyvinvointi, arvot ja raha Rokotusohjelma puntariin?

Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston päällikkö Juhani Eskola virittelee keskustelua suomalaisen rokotusohjelman uudistamisesta. Muutosta ei hänen mukaansa aja mikään pakottava tarve, mutta aika ajoin rokotusohjelmaa on syytä tarkastella kriittisesti. Jos ohjelmaa halutaan keventää, voidaan Eskolan mielestä harkita kaikkien vastasyntyneiden BCG-rokotuksista luopumista. Uusia rokotteita ohjelmaan on tarjolla moniakin.

Suvi Sariola

Lyhyesti: Resistentti helikobakteeri

Hollantilaisen dyspepsiapotilaan mahabiopsiasta kasvoi Helikobacter pylori, joka oli täysin resistentti amoksisilliinille. Amoksisilliinihan on yksi häätöhoidossa usein käytetty antibiootti. Potilas oli saanut kuuden vuoden aikana yhteensä 12 amoksisilliinikuuria keuhko-ongelmiensa takia. Bakteerikanta ei tehnyt betalaktamaasientsyymiä, joten mekanismi oli jokin muu. Huolestuttavaa oli, että resistenssi oli helposti koeputkessa siirrettävissä muihin helikobakteereihin. Koska helikobakteeri voi ottaa hanakasti DNA:ta ympäristöstään, on resistenssin tarttuminen ja leviäminen todellinen uhka.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Retroperitoneaali-fibroosin hoito mykofenolaatilla

Retroperitoneaalifibroosi ei ole ihan tavallinen tauti, mutta sitäkin ikävämpi. Kyseisessä sairaudessa retroperitoneaalialueelle kertyy fibroottista massaa, joka aiheuttaa painon tunnetta alavatsalle, yleisoireena mm. väsymystä. Pitkälle edetessään tauti aiheuttaa anurian, koska fibroosi litistää virtsanjohtimet umpeen. Sairauden arvellaan olevan autoimmuunipohjainen. Freiburgissa hoidettiin pitkälle edennyttä retroperitoneaalifibroosia sairastanutta potilasta menestyksellisesti steroidin ja mykofenolaattimofetiilin yhdistelmällä. Tätä uutta immunosuppressiivista lääkettä käytetään elintensiirroissa Suomessa. Potilas toipui, hänen anuriansa häipyi ja kreatiniiniarvo laski 2 060 mmol:sta 88 mmol:iin/l. Leikkausta ei tarvittu.

Robert Paul

Lyhyesti: Hälyä kantasolusta

Ihmisen alkiosta on ensi kertaa onnistuttu kasvattamaan kantasolulinja. Näissä soluissa on potentiaalia, monellakin tavalla. Ne voivat erikoistua miksi kudokseksi tahansa ja siksipä villeimmissä ajatuksissa niistä kasvatetaankin varaosia transplantaatioon tai tuotetaan sydänlihassoluja, joilla voi parantaa vaurioitunutta sydäntä. Siksi kantasoluilla on myös taloudellista potentiaalia. Patenttioikeudet omistavan yhtiön osakkeet nousivatkin pilviin. Luonnollisesti uutinen herätti myös moraalisia ja eettisiä kannanottoja. Häly ulottui myös juristipiireihin, sillä Yhdysvalloissa laki kieltää julkisten varojen käytön ihmisalkioiden tutkimukseen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Krematoriotyöntekijät altistuvat elohopealle

Amalgaamipaikoista 50 % on elohopeaa ja tämä elohopea kulkeutuu ympäristöön vainajien kremaation yhteydessä. Arvioidaan, että yhdestä krematoriosta syntyy vuosittain noin 5,5 kg:n elohopeapäästöt. Britanniassa selvitettiin noin sadan krematoriotyöntekijän ja 46 verrokin hiusten elohopeapitoisuudet. Tutkittuja krematorioita oli 36. Ilmeni, että 3 %:lla krematoriotyöntekijöistä ja 0 %:lla verrokeista 6 ppm:n hyväksyttävä pitoisuusraja ylittyi. Hallintohenkilöstöllä pitoisuus oli 1,8 +- 0,2 ja verrokeilla 1,0 +- 0,1 ppm. Kirjoittajat suosittavat krematorioiden savuhormeihin suotimia elohopean poistamiseksi. Ruotsissa näitä suotimia onkin käytössä.

Robert Paul

Rotavirusrokotuksen tase

Suomalaisen rokoteohjelman uudistamisesta on herätelty keskustelua. Rokottamisessa, kuten muussakin medisiinassa, markat ovat tulleet entistä näkyvämmin keskusteluun mukaan. Tutkittua suomalaista tietoa on nyt tarjolla rotavirusrokotteen taloudesta.

Heikki Arvilommi

Riketsialla ja mitokondrioilla sama kantaisä

Mitokondriot vastaavat paljolti eukaryoottien oksidatiivisesta energiantuotannosta. Näiden solun voimalaitosten on ajateltu olevan täydellisesti tehtäväänsä sopeutuneita bakteereita. Uppsalalaisten tutkijoiden sekvensoima Rickettsia prowazekiin perimä osoittaa, että tämä bakteeri ja mitokondriot ovat todennäköisesti lähteneet kehittymään samasta bakteerista.

Matti Viljanen

Kidutuksen merkit luuston gammakuvauksessa

Sitä mukaa kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, alkavat vastaanottavien maiden turvapaikat olla yhä tiukemmassa. Yhä useammin viranomaiset vaativat lääketieteellistä näyttöä esimerkiksi kidutuksesta, jota turvapaikanhakijat usein väittävät kokeneensa. Kidutuksen ulkoisia merkkejä on kuitenkin vaikea osoittaa edes röntgenkuvista, ja kiduttajatkin keksivät yhä häikäilemättömämpiä tapoja peittää jälkensä. Lääkärin eväät tässä tilanteessa ovat usein vähissä. Itävallassa viranomaiset ovat vaatineet lääketieteellistä arvioita kaikista ihmisistä, jotka hakevat turvapaikkaa poliittisen, etnisen tai uskonnollisen vainon takia. Wieniläis-grazilaisena yhteistyönä sikäläiset kollegat selvittivät, missä määrin luuston gammakuvaus paljastaa kidutuksen luustoon jättämiä jälkiä.

Robert Paul

Lonkan tekonivelleikkausten 12-vuotisseuranta

Pitkäaikaisseurantatulokset ovat tärkeä peruste kriittisille päätelmille lonkan tekonivelkirurgian suuntaviivoja luotaessa. Valittavana on pitkään kestäneitä proteeseja ja kun kokemukset monista uutuuksista ovat olleet pettäviä, nämä uutuudet on tuotava markkinoille kontrolloidusti. Sementtikiinnitteisten proteesien pitkäaikaistulokset olivat Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan potilaista tehdyssä 12-vuotisseurantatutkimuksessa hyvät. On huomattava, että proteesin kestoajan määritykseen seurantamenetelmänä liittyy rajoituksensa eikä kestoaika yksistään mittaa tekonivelkirurgian tuloksia. Potilaiden toimintataso vaihteli nimittäin huomattavasti. Uusintaleikkausten pitkäaikaistulokset olivat huonompia kuin ensileikkausten.

Antti Alho, Jyri Lepistö, Pekka Ylinen, Timo Paavilainen

Selkäydintä affisioivat kasvaimet ja sädehoito

Primaariset selkäytimen kasvaimet ovat varsin harvinaisia, ja selkäytimen alueen kasvaimista valtaosa onkin jo tiedossa olevan syövän etäpesäkkeitä. Sekä hyvän- että pahanlaatuisissa kasvaimissa esiintyy alkuoireina paikallista selkäkipua, ja taudin progredioidessa laajempaan kipuoireeseen liittyy alaraajojen tuntopuutoksia, lihasheikkoutta, pareeseja ja virtsarakon sekä peräsuolen toimintahäiriöitä. Varhaisdiagnoosi ja nopea hoidon aloitus ovat tärkeitä mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saamiseksi. Hyvänlaatuisten kasvaimien hoidossa pyritään kasvaimen radikaaliin poistoon ja potilaan pysyvään paranemiseen ilman hoidosta aiheutuvia invalidisoivia sivuvaikutuksia. Pahanlaatuistenkin primaaristen kasvaimien kohdalla pyritään kasvain poistamaan kirurgisesti ja säilyttämään potilaan liikuntakyky ja omatoimisuus.

Riitta Kokko

Opioidien käyttö ei-malignin kroonisen kivun hoidossa

Kansainvälisesti ottaen Suomessa käytetään vähän opioideja pitkittyneen kivun hoitoon. Vahvojen opioidien käyttöä tulisi harkita nykyistä useammin vaikean, muulle hoidolle reagoimattoman kudosvauriokivun hoidossa. Tuoreimpien selvitysten mukaan ne näyttävät tehoavan aiemmin luultua paremmin myös hermovauriokivun hoidossa. Opioidien haittavaikutukset tulisi tuntea, ja niitä täytyisi kyetä hoitamaan. Vahvoista opioideista tulisi valita pitkävaikutteinen, suun kautta annosteltava ja hitaasti lääkettä vapauttava valmiste. Spinaalisia antotapoja ei voida suositella. Huolellinen potilasvalinta ja seuranta ovat keskeisiä. Kansallisten hoito-ohjeiden luominen on havaittu hyväksi monessa maassa; ne olisivat tarpeen Suomessakin.

Reino Pöyhiä

Alkoholideliriumpotilaan hoitosuositus Kellokosken psykiatriseen sairaalaan

Alkoholidelirium (delirium tremens) on pitkittyessään hengenvaarallinen tila. Siihen liittyy yleisesti somaattisia komplikaatioita, minkä vuoksi potilaiden ensisijaisen hoitopaikan tulisi olla somaattinen sairaala. Käytännössä kuitenkin huomattava osa varsinkin harhaisista ja aggressiivisista alkoholideliriumpotilaista hoidetaan psykiatrisissa sairaaloissa. Hoidossa joudutaan usein käyttämään leposide-eristystä. Työryhmä laati potilasturvallisuutta parantavan alkoholideliriumpotilaiden hoito-ohjeen lääkehoitosuosituksineen Kellokoski-Ohkolan sairaalaa varten ja työtä on tarkoitus jatkaa alkoholideliriumpotilaan hoidon laatuprojektina.

Ritva Arajärvi, Kari Raaska, Seija Krudup, Eeva Ahonen

Kaikututkimus raskauden seurannassa

Kun skotlantilainen synnytyslääkäri Ian Donald 40 vuotta sitten julkaisi ensimmäiset ultraäänilaitteella otetut kuvat sikiöstä ja kohdusta, hän tuskin aavisti, miten tämä kuvantamismenetelmä on muuttanut käytännön synnytysoppia, enemmän kuin mikään muu diagnostinen menetelmä sen jälkeen. Nykyään lähes jokainen suomalainen äitiyshuollon parissa toimiva lääkäri joutuu tekemisiin kaikututkimuksen kanssa ja jokaisella odottavalla äidillä lienee mahdollisuus ainakin yhteen rutiinikaikututkimukseen. Vaikka onkin perusteltua olettaa, että lääkärin kliininen taito esimerkiksi ulkotutkimuksen tekemiseen uuden tekniikan myötä rapistuu, kaikukuvauksesta on kuitenkin tullut rutiinimenetelmä raskauden seurannassa - eräänlainen uusi stetoskooppi.

Ari Ylä-Outinen

Kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen tutkimus, hoito ja ohjanta

Alle kouluikäisten lasten psykiatriseen hoitoon liittyy kiinteästi koko perheen ottaminen mukaan hoitotapahtumaan. Kotona tapahtuva hoito tavoittaa sekä potilaan että hänen perheenjäsenensä aidossa ympäristössä ja vuorovaikutustilanteissa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä alkoi 1995 lastenpsykiatrinen kotihoitokokeilu käytännön ratkaisuna pitkille osastohoitojonoille. Kotihoito on osoittautunut varsin toimivaksi keinoksi parantaa perheiden ongelmankäsittelytapoja ja tukea moniongelmaisia perheitä. Tällä hetkellä kotona tapahtuva hoito on osa vakiintunutta lastenpsykiatrista toimintaa ja se sijoittuu sairaalahoidon ja avohoidon välimaastoon. Työtapa asettaa työntekijät uusien vaativien haasteiden eteen. Kotona toteutettavan lastenpsykiatrisen toiminnan selkeitä etuja ovat kokonaisvaltaisuus, joustavuus ja nopeus. Kokonaiskustannuksiltaan kotona tapahtuva hoito on usein edullisempaa kuin osastohoito.

Ritva Erkolahti, Elina Lahtinen, Marja-Liisa Siivonen, Jorma Piha

Sisäilmasto-ongelmat altistumisen arviointi ja potilaan tutkiminen

Sisäilmasto-ongelmien selvittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Lääkäri ei yleensä yksin voi ratkaista oireisen potilaan vaivaa, vaan joutuu hakemaan oireiden ja sairauden syytä yhdessä esimerkiksi terveystarkastajan kanssa. Sisäilmaston terveyshaitat voivat olla fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia. Tässä kirjoituksessa kuvataan niistä yleisimpiä. Samalla kerrotaan miten löydetään ongelmien aiheuttajat. Joskus on hyväksyttävä, että osa sisäilmasto-ongelmista johtuu psykososiaalisista tekijöistä, esimerkiksi työyhteisön sisäisistä jännitteistä. Artikkelin kirjoittajat toimivat vuosina 1996-97 sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehinä. Tämä teksti on jatkoa Suomen Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys*.

Kari Reijula, Tari Haahtela