Terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarve ja siihen liittyvät tekijät

Tutkimme Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen terveyskeskuksissa työskentelevien terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarvetta, mikä on tärkeä osa terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Tiedot kerättiin alueen 550 lääkärille osoitettuina postikyselyinä. Vastaukset saatiin 369 lääkäriltä, joista 270 (73 %) ilmaisi halunsa tehdä kliinistä työtä sairaalassa. Tarve tehdä kliinistä työtä sairaalassa oli yhteydessä naissukupuoleen, lyhyeen työhistoriaan, terveyskeskustyön koettuun huonoon arvostukseen, koettuun ammattitaidon taantumiseen omassa työssä, haasteettomaksi koettuun työhön, riittämättömiin mahdollisuuksiin kehittää omaa työtään, huonoon työhön perehdytykseen ja siihen, että arvioija katsoi työsidonnaisuuden olevan esteenä sairaalatyöhön pääsylle. Tarve tehdä kliinistä sairaalatyötä ei ollut yhteydessä arvioon oman koulutuksen suhteellisesta riittävyydestä omiin työtehtäviin.

Heikki Luukinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Keijo Koski, Hanna Mäkäräinen, Lauri Nuutinen

Työikäisen väestön alkoholihaittojen ehkäisy terveyskeskuksessa

Alkoholihaittojen sekundääriprevention on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa olevan tehokas ja kustannus-vaikuttavuudeltaan edullinen tapa vähentää alkoholinkulutusta. Sisä-Savon terveyskeskuksessa kartoitettiin alkoholiongelmaisten tunnistamista ja tehtyjä toimenpiteitä terveyskertomusmerkintöjen pohjalta. Alkoholin käyttömäärien kirjaaminen oli yleisempää työterveyshoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotoilla kuin lääkärin vastaanotoilla. Kuitenkin merkinnät käyttöä vähentämään pyrkivistä toimenpiteistä olivat vähäiset kaikissa toimipisteissä. Lyhyen, henkilökunnalle suunnatun kyselyn perusteella suurimpana alkoholinkäytön kirjaamisen esteenä näytti olevan henkilökunnan asenteet. Tutkimus oli osa Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektia. Kartoituksen avulla suunniteltiin toimintaa tehostavia toimenpiteitä.

Marja Aira, Tarja Kotilainen

Kolmostien tilaajarengas hakee neuvotteluvoimaa suuresta väestöpohjasta

Kuusi pirkanmaalaista kuntaa on tilannut erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä yhtenäisenä tilaajarenkaana. Kolmostien tilaajarengas teki ensi vuodeksi noin 124 miljoonan markan yhteistilauksen, josta ei ole lainkaan eroteltavissa kuntakohtaisia tilauksia. Renkaaseen kuuluvien kuntien keskinäiseen kustannusten jakoon etsitään vielä lopullista mallia. Ensi vuoden ennakkolaskutus aiotaan jakaa kuntien kesken samansuuruisiin osuuksiin kuin kolmen edellisen vuoden palvelujen käytön keskiarvo. Vuoden kuluttua rengas saa tasauslaskun, jonka jakotavasta ei ole vielä sovittu.

Suvi Sariola

Sydämen ja luurankolihasten verenvirtaus ja glukoosin käyttö verenpainetaudissa ja lihavuudessa

Koholla oleva verenpaine ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden ongelmia. Aikuisväestöstämme joka viides on lihava ja joka viidennen verenpainearvot ovat koholla. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää, liittyykö koholla olevaan verenpaineeseen muutoksia sydämen ja luurankolihasten glukoosin käytössä tai verenvirtauksessa. Lisäksi tutkittiin verenvirtauksen mahdollista syy-yhteyttä lihavuuteen liittyvän insuliiniresistenssin synnyssä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 98 henkilöä, joista 40 oli alkuvaiheen verenpainetautia sairastavaa, 7 lihavaa ja 51 kontrolli- henkilöä. Tutkittavien sydämen ja luurankolihasten glukoosin kulutus mitattiin positroniemissiotomografian (PET) avulla käyttämällä merkkiaineena leimattua glukoosianalogia ([18F]FDG) ja verenvirtaus käyttämällä merkkiaineena radioaktiivista vettä ([15 O]H2O).

Hanna Laine

Krooninen hyperglykemia, verisuonten toiminta ja insuliiniherkkyys nuoruustyypin diabeetikoilla

Nuoruustyypin diabeetikoilla on lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin terveisiin verrattuna, vaikka perinteiset riskitekijät voivat puuttua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, onko huono sokeritasapaino, sen aiheuttama insuliiniresistenssi ja autonominen neuropatia yhteydessä verisuonten toimintahäiriöihin näillä potilailla. Lisäksi selvitettiin, vaikeuttaako heikentynyt verenkierto insuliinin ja glukoosin käyttöä lihaksessa. Tutkimuksiin osallistui nuoruustyypin diabeetikoita ja terveitä verrokkeja.

Sari Mäkimattila

Lasten sairaalan ulkopuolisten hätätilanteiden epidemiologia ja ensihoito Suomessa

Lasten hätätilanteet ovat sekä lapsen ja hänen perheensä että koko yhteiskunnan kannalta vakava ongelma. Lapsen ollessa uhrina onnettomuudella on vaikutusta hänen elämäänsä noin 60-70 vuoden ajan.

Pertti Suominen

Matriksin metalloproteinaasi-2 (MMP-2) munasarjan normaaleissa ja pahanlaatuisissa soluissa sekä MMP-2:n osuus munasarjasyövässä

Väitöskirjatyössäni olen tutkinut tyvikalvoa hajoittavan entsyymin MMP-2:n (matriksin metalloproteinaasi-2) osuutta syövän metastasoinnin eri vaiheissa, sekä sen mahdollista arvoa ennusteellisena tekijänä munasarjasyövässä. MMP-2 on tyvikalvon pääkomponenttia tyypin IV kollageenia hajoittava entsyymi, jonka esiintyminen on jo pitkään yhdistetty invasiivisiin ja aggressiivisiin syöpäsolutyyppeihin.

Anna Westerlund

Löysien kalsarien myytti

Liian tiukkojen alushousujen on uskottu nostavan kivesten lämpötilaa ja heikentävän fertiliteettiä. Amerikkalaiset tutkijat mittasivat kivespussien lämpötilaa erilaisia kalsareita pitäneillä miehillä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Sildenafiili ja sydäninfarkti

Hollannista raportoidaan 65-vuotiaan miehen tapaus, jossa sildenafiili näyttää olleen syysuhteessa infarktiin. Miehellä ei ollut mitään tunnettua sepelvaltimotaudin riskitekijää, mutta silti hänelle kehittyi infarkti puolen tunnin kuluttua sen jälkeen, kun hän oli ottanut 50 mg sildenafiilia. Angiografiatietoja ei esitetä. Kirjoittajat arvelevat lääkkeen laajentavan verisuonia muuallakin kuin paisuvaiskudoksessa, ja tämä saattaa aiheuttaa perfuusion uudelleenjakautumisen. Siinä yhteydessä myokardium saattaa kärsiä perfuusiovajauksesta. Vaikka kyseessä on vain yksi tapaus, sildenafiilin käyttäjiä tulee lähiaikoina olemaan runsaasti, joten infarktin mahdollisuus on syytä pitää mielessä.

Robert Paul

Lyhyesti: Murhan molekyyliepidemiologiaa

Yhdysvalloissa Louisianassa tehtiin oikeushistoriaa, kun todistusaineistoksi hyväksyttiin HI-viruksen tyypitystuloksia. Syytettynä on kollega, jota epäiltiin entisen rakastajattarensa murhayrityksestä. Kun nainen oli uhannut lopettaa suhteen, oli lääkäri kostoksi ruiskuttanut häneen hoidossaan olevan HIV-potilaan verta. Suhteeseen oli ennestään kuulunut muun askareen lisäksi vitamiini-injektioiden pistely, mutta tällä kertaa injektio annettiin terästettynä. DNA-tyypitys osoitti potilaan ja uhrin virukset varsin samankaltaisiksi. Jury totesi lääkärin syylliseksi, tosin ehkä pääosin muilla kuin virologisilla perusteilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: ACE:n estäjä sopii sittenkin aortta-stenoosipotilaille?

Verisuonten laajenemisen arvellaan saattavan romahduttaa aorttastenoosipotilaiden sydämen pumppuvoiman, koska minuuttivolyymin lisäystarve ei pysty kompensoimaan vasodilaatiota. Kliiniset raportit tai koe-eläintutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä, vaan päinvastoin minuuttivolyymi kasvaa 20-40 %, kun aorttastenoosipotilaille annetaan varovasti ACE:n estäjää. Nämä tiedot pohjautuvat kuitenkin vaivaiseen 30 julkaistun potilaan sarjaan. On mahdollista, että ACE:n estäjä itse asiassa hyödyttää konservatiivisesti hoidettavia aorttastenoosipotilaita. Asia on kliinisen lääketutkimuksen väärti.

Robert Paul

Eteisvärinäpotilaille annetaan liian harvoin antikoagulaatiota

On toistuvasti osoitettu, että kunnon antikoagulaatio pelastaa monen eteisvärinää potevan vanhuksen aivohalvauksen kiroilta ja vuosien invaliditeetilta. Toisessa vaakakupissa on tietenkin antikoagulaation tuoma vuotoriski.

Robert Paul

Atsitromysiinillä eroon meningokokkikantajuudesta

Profylaktista antibioottihoitoa suositellaan invasiivista meningokokki-infektiota sairastavan kanssa samassa taloudessa eläville perheenjäsenille sekä niille, joilla on mahdollisesti ollut sylkikontakti sairastuneeseen henkilöön. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu mm. potilaan seurustelukumppani, suusta suuhun tekohengitystä antaneet henkilöt sekä samaan päiväkotiryhmään kuuluvat lapset.

Per Ashorn

Uusi kliininen löydös - sykkivät suonikohjut

Pienestä brittisairaalasta raportoidaan mielenkiintoinen ja opettavainen potilastapaus. 64-vuotias nainen hakeutui lääkäriin sykkivien suonikohjujen vuoksi. Potilaalla olikin molemmissa alaraajoissa suuret kohjut, jotka sykkivät sydämen tahtiin. Rouvan anamneesissa oli kuumereuman pohjalta mitraalivika ja mitraaliläppä oli vaihdettu 20 vuotta aikaisemmin. Tuolloin oli tehty sydänkatetrisaatio. Kirjoittajat arvelivat ensin, että potilaan suonikohjupulsaatio johtui valtimo-laskimofistelistä nivusalueella, mutta sellaisesta ei ollut kyse alueen kaikututkimuksen mukaan. Sen sijaan rouvalla oli maksa suurentunut 4 sormenleveyttä oikean kylkikaaren alle ja alaonttolaskimo ja maksalaskimot olivat laajentuneet. Ja kuinka ollakaan, kaulalaskimon syke oli korostunut ja sydämen kaikukuvauksessa nähtiin merkitsevä trikuspidaaliläpän vuoto.

Robert Paul

Klamydian kummallinen genomi

Chlamydia trachomatis on toistaiseksi sekvensoiduista bakteereista ensimmäinen, joka kykenee lisääntymään vain solujen sytoplasmassa. Klamydian genomin voi sanoa olevan vähintäänkin kummallinen. Se herättää enemmän uusia kysymyksiä kuin antaa vastauksia vanhoihin.

Matti Viljanen

Rintasyövän liitännäishoidon aiheet laajenemassa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeistä solunsalpaajahoitoa on suositeltu annettavaksi lähinnä vain sellaisille premenopausaalisille naisille, joilla syövän uusiutumisen vaara on ennustetekijöiden perusteella arvioituna suuri. Nyt tuore meta-analyysi kuitenkin kyseenalaistaa erityisesti ikäryhmää koskevan rajauksen. Meta-analyysi perustuu 69 satunnaistettuun tutkimukseen ja noin 30 000 potilaaseen, jotka rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko saivat tai eivät saaneet solunsalpaajahoitoa.

Heikki Joensuu

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio

Munuaisten vajaatoiminnan lääke- ja ruokavaliohoito

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa on olennaista, perussairaudesta riippumatta, tilan pahenemista hidastavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Ensiarvoista on kohonneen verenpaineen hoito. Runsasta proteinuriaa on myös pyrittävä vähentämään. Proteiininsaannin rajoituksesta ruokavaliossa tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta maltillinen rajoitus lienee hyödyksi ainakin diabeetikoille. Ruokavaliomuutoksia suunniteltaessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että energiantarve tulee tyydytetyksi.

Markku Asola

Alzheimerin taudin täsmähoito - haaste terveydenhuollolle

Kahden viime vuoden aikana on Suomessa saanut myyntiluvan kolme lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettua kolinergistä täsmälääkettä ja lähitulevaisuudessa tämän ryhmän lääkkeitä on tulossa lisää. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä laskelmissa on arvioitu, että näiden lääkkeiden asianmukainen käyttö johtaa selviin säästöihin taudin hoitokustannuksissa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että oireenmukaisen hoidon lisäksi taudin kehittymistä voidaan tulevaisuudessa siirtää ja hidastaa esimerkiksi postmenopausaalisella estrogeenihoidolla, tulehduksen estoon tarkoitetuilla lääkkeillä tai antioksidanttivalmisteilla. Hoitomahdollisuuksien kehittyminen on haaste terveydenhuollolle. Varhaisdiagnostiikan ja asianmukaisesti kohdentuvan hoidon merkitys lisääntyy. Perusterveydenhuollossa tämä merkitsee sitä, että jo lievistä oireista kärsivät potilaat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon riittävän varhain.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Lonkkamurtumat - vanhusväestön suuri ongelma

Luuston haurastuminen ja siitä johtuva murtumien lisääntyminen on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma. Länsimaissa vanhusten lonkkamurtumien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen väestön ikääntymisen myötä. Lonkkamurtumapotilailla on usein monia muita sairauksia, ja koska jo murtuman hoito vaatii pitkän hoito- ja kuntoutusajan, nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa entistä enemmän. Hoidon tavoitteena on, että potilas toipuisi mahdollisimman lähelle tapaturmaa edeltävää kuntoaan ja pääsisi omatoimisena takaisin kotiinsa. Koska vanhusten reisiluun yläosan murtuma on usein seurausta luun haurastumisesta, sekä murtumien ehkäisyllä että osteoporoosin ehkäisyllä ja hoidolla on tärkeä merkitys.

Hannu Miettinen, Heikki Kröger