Lyhyesti Paikallisen lymfooman hoito

Paikallisen non-Hodgkin-lymfooman hoitona sädehoito ja lyhytkestoinen kemoterapia on tehokkaampi ja paremmin siedetty kuin pitkäkestoinen kemoterapia yksinään. Tämä oli tulos satunnaistetusta amerikkalaistutkimuksesta, johon otti osaa 401 potilasta. Tutkittavilla oli paikallinen (I tai II aste), joko kohtalaisen nopeasti tai erittäin nopeasti kasvava non-Hodgkin-lymfooma. Puolet potilaista hoidettiin antamalla kolme kemoterapiakuuria (CHOP x 3) ja sen jälkeen paikallinen sädehoito (40-55 Gy), ja toinen puoli potilaista sai samaa kemoterapiaa mutta pitempään (CHOP x 8). Yhdistelmähoitoa saaneista oli viiden vuoden kuluttua satunnaistamisesta useampi elossa (82 % vs 72 %, p = 0,02), useampi oli elossa ilman, että lymfooma olisi uusinut (77 % vs 64 %, p = 0,03), ja lisäksi yhdistelmähoito aiheutti vähemmän vakavia sivuvaikutuksia (31 % vs 40 %, p = 0,06).

Heikki Joensuu

Kolmekymmentä vuotta potilastietojärjestelmiä HYKS:ssa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tulee kuluneeksi tänä syksynä 30 vuotta siitä, kun sairaalaan ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä tietojärjestelmää.

Simo Pietilä

Tietotekniikan lyhyt historia

Tietokoneen nopeus kasvaa noin 200 kertaiseksi vuosikymmenessä koneen hinnan pysyessä ennallaan. Uudet ohjelmat käyttävät hyväkseen nopeutuneita laitteita. Tulevaisuuden tietoverkot täydentävät automaattisesti itseään käyttäjien lisätessä verkkoon laitteita.

Erkki Karjalainen

Mitä kliinikko nykyisin vaatii tietotekniikalta?

Nykyisin käytössä olevat potilastietojärjestelmät ovat osittain vanhentuneita ja tulevat asteittain korvautumaan uusilla. Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit sekä Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto aloittivat vuoden 1996 lopussa yhteistyön (EPPU-projekti) uusien potilastietojärjestelmien kartoittamiseksi ja toimintamallien luomiseksi. Tieto, joka kertyi projektin asiantuntijana toimiessa, muodostaa pääosin kirjoituksessa esitettyjen näkemysten taustan.

Kari Harno

Tulevaisuudessa laitteet ovat osa sairaalan tietojärjestelmää

Terveydenhuollon tiedonkulun suuri haaste on järjestelmien yhteenliitettävyys. Sitä varten tarvitaan tiedonsiirtostandardeja, joilla eri toimittajien laitteet ja organisaatioiden tietojärjestelmät saadaan toimimaan yhteen. Andover Working Group on perustettu tuottamaan tällaisia standardeja ja sen työn käytännön vaikutukset ovat nähtävissä lähivuosina.

Juha Muinonen

Logistiikka laboratoriotoiminnassa

Valtaosa laboratoriossa esiintyvistä ongelmista ja virheistä liittyy tiedonsiirtoon, ei niinkään analytiikkaan. ATK-pohjaisilla laboratoriojärjestelmillä saavutetaan tiettyjä etuja. Koko tutkimusvalikoima, tutkimuksiin liittyvät tiedot ja hinnat ovat asiakkaan tarkasteltavissa tilausvaiheessa, ja tutkimuspyynnöt ovat laboratorion käsiteltävissä ja ryhmiteltävissä halutulla tavalla. Tulokset säilyvät potilaan tiedoissa ja ovat kaikkien häntä hoitavien yksiköiden käytössä siltä osin kuin organisaatioiden rajoja ja tietosuojakynnyksiä ei ylitetä. Tutkimuksista voidaan myös ottaa erilaisia tilastotietoja sekä laskutusta että toiminnan suunnittelua varten. Tutkimuspyynnöt ja niihin liittyvät tiedot täytyy kuitenkin siirtää ATK-järjestelmästä näytteenottajalle, näytteen käsittelijälle, analysoijalle ja saatu tulos takaisin ATK-järjestelmään ja tilaajalle. Tämän tietovirran voi järjestää eri tavoin.

Tiina Mäki

Röntgenkuvat verkkoa myöten luettaviksi

Tavallisista röntgenkuvista digitoiduissa ja tietoverkkoja pitkin lähetetyissä kuvissa ei ole sataprosenttisesti alkuperäisten kuvien tietosisältöä, mutta oleellinen informaatio niistä on kuitenkin saatavissa, sanoo röntgenlääkäri Ilmari Anttinen. Hän toimii Mehiläisen sairaalan röntgenylilääkärinä ja on yksi niistä sairaalan lääkäreistä, jotka ovat kahden vuoden ajan käyttäneet teleradiologiaa päivittäisessä työssään. Kouvolan ja Kuusankosken terveyskeskuksista on lähetetty tietoliikenneverkon välityksellä normaaleista röntgenkuvista kuvalukijalla digitoituja kuvia Mehiläiseen tulkittavaksi.

Miksi järjestelmien teko on vaikeata?

Suuret ohjelmistot ovat mutkikkaimpia rakennelmia, joita ihmiskunta on milloinkaan rakentanut. Kyky loogiseen ajatteluun on tärkein vaatimus järjestelmien kehittämisessä.

Erkki Karjalainen

Tietotekniikka lääkärikeskuksissa

60-luvulla potilaat katsoivat karsaasti nuorta lääkäriä, joka edeltäjistään poiketen joutui katsomaan kirjasta mitä lääkkeitä tautiin löytyisi. Nyt monella lääkärillä on käytössään tietokone, jonka muistissa on Pharmaca Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Hänellä on pääsy mihin tahansa tietokantaan, josta voi saada uusimman tiedon sekä sairauksien diagnostiikasta että hoidosta. Kohta valistuneet potilaamme ihmettelevät lääkäriä, joka ei käytä työssään tietokonetta, vaan hoitaa heitä vanhentunein tiedoin ja välinein.

Sakari Alhopuro

Uusi atk-ohjelma on parantanut asiakaspalvelua ja keventänyt henkilöstön työtaakkaa Siilinjärvellä

Siilinjärven terveyskeskuksessa toimii ajantasainen atk-järjestelmä, johon eri toimipisteillä on yhteys ja jota voidaan tarvittaessa täydentää eri ohjelmaosioilla. Terveysasemien ajanvarauskirjat ja potilaiden sairauskertomustiedot ovat graafisen käyttöliittymän ansiosta tutun paperiversion kaltaisia, mutta nyt niihin voidaan tehdä merkintöjä kaikissa toimipisteissä. Turhalta tuntuva tiedon siirtäminen paperilta toiselle on loppunut ja helpottanut henkilökunnan työtaakkaa.

Jorma Ruuskanen

Tietojärjestelmät johtamisen ja kehittämisen apuna

Julkishallinnossa uudenlaisen tulosjohtamisajattelun mukaan päätöksenteko kytketään ajankohtaisen tiedon hankintaan. Keskeinen kysymys on silloin, kuinka paljon kannattaa panostaa tulevaisuuden suunnitteluun, jos tietomme tästä hetkestä on vajavaista. Monet tiedon hankintaa ja sen järjestämistä koskevat kysymykset nousevat esiin. Hyvän tietojärjestelmän edellytyksiä ovat tapahtumien tallentaminen siellä, missä palveluja tuotetaan, eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen ja vertailukelpoisen tiedon saaminen. Terveydenhuollossa on kyse laajasta kokonaisuudesta, joka ulottuu ihmisten selviytymistä edistävästä kotihoidosta korkean teknologian erikoissairaanhoitoon asti. Jyväskylässä saadun kokemuksen mukaan uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole ainoastaan tekninen toimenpide, vaan laaja oppimisprosessi, johon liittyy mm. henkilöstön koulutus, eri toimintasektoreiden yhteistyön ja palvelujen kehittäminen.

Sakari Möttönen

Turvalaite terveydentilan jatkuvaan seurantaan

Suomalainen turvallisuustekniikan alan yritys on kehittänyt ranteessa pidettävän, käyttäjänsä terveydentilaa jatkuvasti seuraavan turvalaitteen. Laite hälyttää automaattisesti apua silloinkin, kun käyttäjä ei siihen itse pysty. Turvajärjestelmä koostuu rannekellon muotoisesta ranneosasta ja tukiasemasta, joka lähettää puhelinlinjan välityksellä hätäviestin ennalta sovitulle hälytysten vastaanottajalle.

Leena Heimo

Diabeteksen hoitoa kehitetään tietojärjestelmän avulla

Diabeteksen hoitoon on kehitetty tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu tukemaan sekä yksittäisen potilaan hoitoa että hoidon laadun kehittämistä. Järjestelmä palvelee hoidon toteutusta koko hoitoketjussa: se toimii diabeetikon omahoidon tukena, apuvälineenä hoitoyksikön päivittäisen työn toteutuksessa ja helpottaa tiedonkulkua hoitoyksiköiden välillä. Järjestelmä voi olla väline hoidon laadun kehittämisessä, sillä se tuottaa tietoa hoidon ongelmakohdista, alueellisia ja valtakunnallisia vertailuraportteja. Jatkossa järjestelmän periaatteita on ajateltu soveltaa kohonneen verenpaineen hoidossa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Liisa Hiltunen, Jouni Rahko, Raija Liedes, Rauni Häkkinen, Ritva Hietala, Tapani Ebeling, Mauno Kurunlahti, Marja Madetoja

Tietojärjestelmä saumattoman palveluketjun hallintaan

Elektronisen potilaskertomuksen ympärille rakentuva integroitu tietojärjestelmä antaa mahdollisuuden organisaatiorajat ylittävään palvelujen hallintaan. Graafiseen käyttöliittymään perustuva työasema toimii työvälineenä potilaan tietojen tallentamiseen, tutkimusten tilaamiseen, resurssivarauksiin ja tutkimustulosten tarkasteluun. Samalla järjestelmä seuraa materiaalihallintoa, siirtää tarvittavat tiedot laskutukseen ja tilastoi tietoja hallinnon tarpeisiin.

Arto Saari

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula

Työeläkelaitokset kuntouttajina

Suomalaisten halutaan pysyvän työelämässä aikaisempaa pidempään ja yhtenä keinona on esitetty kuntoutuksen lisäämistä. Ammatillinen kuntoutus on meillä aikaisemmin ollut pääasiassa Kelan hoidettavana. Työhallinnolla on perinteisesti ollut päävastuu vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksen kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen viime vuosina liittyy työeläkelakeihin tehtyihin muutoksiin, joilla on korostettu kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkkeeseen nähden. Vakiintuneesti työelämässä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen päävastuu on nykyisin työeläkejärjestelmällä.

Sakari Tola, Timo Aro, Jukka Kivekäs

Terveyskeskuslääkärit ja syöpäpotilaiden hoito Pirkanmaalla

Syövänhoidon työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on uudistumassa, lisää tehtäviä on siirtymässä terveyskeskuksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä alueellisia yhteistyöohjelmia on laadittu jo vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueen terveyskeskuslääkäreille tehty kysely osoitti, että terveyskeskuslääkärit kokivat syövän hoitoon liittyvien tehtäviensä lisääntyneen parin viime vuoden aikana. Yksittäisen lääkärin vuosittain kohtaama syöpäpotilaiden määrä on silti edelleen pieni. Puolet lääkäreistä ei ollut saanut koulutusta syövän hoidossa viimeisen vuoden aikana, ja myös alueellinen hoito-ohjelma tunnettiin heikosti. Syövänhoidon täydennyskoulutusta tulee tehostaa, uudenlaisia opetus- ja oppimismenetelmiä on otettava käyttöön.

Elise Kosunen, Ulla-Kaija Lammi

Terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä

Kun lääkäri työskentee asiantuntijana Bosniassa, organisoi lääkeapua Kosovoon ja edustaa Ruotsia Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa, ei hänen sanomanaan kuulosta vähääkään sanahelinältä, että terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Kun ihmisiä häväistään ja heidän ihmisoikeuksiansa poljetaan, he sairastuvat. Vastaavasti totuus ja ihmisarvon palauttaminen luo terveyttä. Tämä on myös viestini kollegoille, sanoo ruotsalainen lääkäri Christina Doctare. Hänen näkökulmastaan lääketiede on hyvin poliittista.

Suvi Sariola

Uudesta lääkärikoulutuksesta hyvät kokemukset Ongelmalähtöinen opiskelu valmentaa ihmisläheiseen potilastyöhön

Uusimuotoisen lääkärikoulutuksen ensimmäisiä tuloksia päästiin mittaamaan Tampereella keväällä, kun neljä vuotta opiskelleet lääketieteen kandidaatit siirtyivät käytännön harjoitteluun yliopistollisen sairaalan klinikoihin. Opiskelijoiden kliiniset taidot on myös testattu kliinisten taitojen tentissä, jollaista ei aikaisemmin koulutukseen ole sisältynyt.

Maija-Liisa Veteläsuo

Lannerangan okahaarakkeiden täristystesti välilevyn sisäisen kivun osoittajana

Suurimmalle osalle ihmisistä selkäkipu tulee henkilökohtaiseksi tutuksi jossakin elämän vaiheessa. Hyvin usein selkäkivun lähtökohta jää epäselväksi, mutta onneksi useimmat pelastava vaivan spontaani paranemistaipumus koskee myös epävarmasti tai jopa väärin diagnosoituja potilaita. Suosituimmat selkäkivun selitysmallit ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Matti Yrjämä