Sisäinen kiinnitys selän luudutusleikkauksissa - turvallisuus- ja vaikuttavuusanalyysi

Selkäsairauksien hoitomenetelmien vaikuttavuusanalyysejä on peräänkuulutettu jo vuosia. AMA:n asiantuntijapaneeli arvioi luudutusleikkauksissa nikamiin ruuvattavien kiinnityslaitteiden turvallisuutta ja vaikuttavuutta erilaisista näkökulmista, mm. selän stabiloitumisen tai kivun vähenemisen kannalta. Seuraavassa ydinkohdat paneelin lausunnosta.

Seppo Seitsalo

Jälkiviisaus lääketieteen(kin) historian tulkinnassa

Suomalaista julkisuutta ovat viime päivinä kuohuttaneet suomalaisten lääkärien yhteydet kansallissosialisteihin ja eugeniikkaan. On käynyt ilmi, että moni huomattava ja arvostettu lääketieteen edustaja on ollut näissä hankkeissa mukana. Mitä meidän pitäisi tästä kaikesta ajatteleman?

Heikki Ylikangas

Rintasyövän varhainen havainnointi, diagnosointi ja hoito tasa-arvokysymyksenä

Vielä ei tiedetä mitä uutta naisten elämään tuo rintasyöpää koskeva moderni solu- ja molekyylibiologinen perustutkimus ja rintasyöpää kenties ennalta ehkäisevät lääkkeet. Kunnes tällaiset asiat on selvitetty, jää edelleen käytännön lääkärin ja tutkimustyön keskeiseksi tehtäväksi naisten auttaminen varhaisen havainnoinnin, diagnoosin ja hoidon onnistumiseksi. Kirjoituksessa pyritään selvittämään miten mammografiaseulonta, rintojen kliininen tutkimus ja naisen itsensä suorittama rintojen terveystarkkailu mamaohjelman puitteissa voivat toisiaan täydentäen edistää tasa-arvoa terveyspalvelujen jakamisessa kansanterveystyössä kaikille rintasyövän suhteen riski-iässä oleville eli yli 25-vuotiaille naisille. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuodelta 1997 edellyttää toiminnan laajentamista nykyisestään.

Gisela Gästrin

Kehitysvammadiagnoosit terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja voi nykyään tarkastella tietokoneella Netti-Hilmosta. Kehitysvammadiagnoosin perusteella tehtyjen hoitoilmoitusten tarkastelu tuo esiin tietoa terveyspalvelujen käytöstä, mutta myös - ja ehkä enemmänkin - tietoa hoitoilmoituskäytännöistä, jotka vaihtelevat jonkin verran.

Susanna Nouko-Juvonen

Uusi pääjohtaja laittoi WHO:n remonttiin

Norjalainen lääkäri Gro Harlem Brundtland valittiin viime heinäkuussa ensimmäisenä naisena WHO:n pääjohtajaksi. Hän on toinen pohjoismaalainen tässä tehtävässä. Aikaisemmin hän on toiminut Norjan ympäristöministerinä ja pääministerinä. Hänen edeltäjänsä, järjestöä kymmenen vuoden ajan johtanut japanilainen Hiroshi Nakajima, joutui kovan kritiikin kohteeksi. Nakajiman kaudella järjestön asema heikkeni kaikkien aikojen pohjalukemiin. Sekä järjestön sisältä että ulkoapäin on esitetty voimakkaita muutospaineita. Tässä tilanteessa Gro Harlem Brundtland on avustajineen ryhtynyt rohkeasti uudistamaan koko organisaation rakennetta. Seuraavassa uusi maailman terveysjohtaja pohtii mm. esittämiensä uudistusten perusteita.

John Maurice

Martti Lindqvist: Terveydenhuollon eettisyys punnitaan arjen käytännössä

Lääketiedettä koskevassa eettisessä keskustelussa saa helposti suuren painon se, mikä on tieteen eturintamassa ja hyvin herooista. Hoitojärjestelmien eettisyys punnitaan kuitenkin viime kädessä arjen käytännössä. Vanhustenhuoltokeskustelu on tyypillisesti perin arkinen ja laajasti suomalaisia koskeva keskustelu, joka on eettisesti erittäin tärkeä.

Suvi Sariola

Kuntoutuksen vaikutuksista halutaan lisää tutkimusta

Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole kattavaa arviota. Kuntoutukseen ohjautumisesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia, ja tieteellinen näyttö kuntoutumismenetelmien vaikuttavuudesta on vähäistä, todetaan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa. Siinä pidetään välttämättömänä tehdä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta riittävän laajoja, tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa analysoidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuvat kuntoutusmenetelmät ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallisiin hoitosuosituksiin. Selonteossa esitetään myös mahdollisuus perustaa riippumaton yksikkö arvioimaan kuntoutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikuttavuutta.

Westin ja Lennox-Gastautin syndroomien vaikeahoitoisuutta ennustavia tekijöitä

Kyseessä on kokoomaväitöskirja, jossa on yhteenveto ja neljä eri kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistua osajulkaisua. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi lapsuusiän vaikeata epileptistä oireyhtymää, Westin (WS) ja Lennox-Gastautin (LGS) syndroomat, joiden katsotaan olevan lapsuusiän epileptisten enkefalopatioiden (aivosairauksien) lapsen iästä riippuvaisia esiintymismuotoja. Tutkimus käsittelee ilmaantuvuutta ja tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotuloksiin ja ennusteeseen näissä oireyhtymissä.

Hannu Heiskala

Periytyvä alttius ruoansulatuskanavan syöpään

Arvioidaan, että 5-10 % kaikista syövistä johtuu periytyvistä oireyhtymistä. Periytymistapa on tyypillisesti vallitseva eli puolet potilaiden lapsista perii syöpäalttiuden aiheuttavan geenivirheen. Yleensä geenivirhe johtaa siihen, että syöpään sairastutaan muuta väestöä nuorempana, esim. 40-50 vuoden iässä, ja kasvaimia saattaa tulla useita. Ruoansulatuskanavan syövät ovat toiseksi yleisin syöpäryhmä länsimaissa ja ne aiheuttavat noin joka viidennen syöpätapauksen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kahta oireyhtymää, jotka altistavat ruoansulatuskanavan mutta myös suoliston ulkopuolisille syöville: Peutz-Jeghersin syndroomaa ja periytyvää ei-polypoottista paksunsuolensyöpää.

Akseli Hemminki

Kanan lymfosyyttien varhaiskehitys

Alkionkehityksen aikainen verenmuodostus luo pohjan yksilön kaikelle myöhemmälle verisolujen tuotolle. Varhaisimpien vertamuodostavien solujen, kantasolujen ja eriasteisten esiasteiden, tunteminen ja tarkempi kuvaaminen auttavat paremmin ymmärtämään vertamuodostavan järjestelmän toimintaa ja kehitystä. Luuydinsiirroissa kantasolut turvaavat uusien verisolujen tuotannon voimakkaan säde- tai sytostaattihoidon jälkeen. Vertamuodostavat kantasolut ja lymfosyyttien esiasteet vaikuttavat lupaavilta myös erilaisten immuunipuutostilojen ja infektioiden hoidossa. Tulevaisuudessa kantasoluja tullaan mahdollisesti käyttämään geeniterapiassa, jolloin viallisen geenin korjauksella tai korvaamisella voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja laajalti verenmuodostukseen. Edellä mainittujen hoitomuotojen kehittämiseksi olisi erityisen tärkeätä kyetä erottelemaan todelliset vertamuodostavat kantasolut ja varhaisimmat lymfosyyttien esiasteet muista veren soluista sekä maligneista syöpäsoluista.

Miia Lampisuo

Selkäydinkanavan hermotupen kasvaimien pitkäaikaisennuste

Kasvain selkäydinkanavassa on harvinaisuudestaan huolimatta vakava sairaus aiheuttaessaan hitaasti etenevän parapareesin. Kirurgisen hoidon tulokset ovat yleensä olleet suotuisia, mutta taudin pitkäaikaisennustetta ei ole aiemmin selvitetty.

Matti Seppälä

Helikobakteerin häädöstä ei hyötyä NSAID-ulkuksen hoidossa

Helicobacter pylori ja steroidittomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) aiheuttavat käytännössä kaikki maha- ja pohjukaissuolihaavat ja niiden vakavat komplikaatiot. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksia selvittelevät tutkimukset ovat antaneet erittäin ristiriitaisia tuloksia. Eräissä tutkimuksissa helikobakteeri-infektion on todettu suurentavan NSAID-ulkuksen riskiä, toisissa taas bakteerilla on ollut jopa haavalta suojaava vaikutus.

Matti Viljanen

Fluori lääkkeenä osteoporoosiin

Fluori stimuloi osteoblastitoimintaa ja kykenee lisäämään luuston mineraalitiheyttä, ainakin hohkaluun. Siksi fluoria on tutkittu runsaasti osteoporoosilääkkeenä yli 30 vuoden ajan. Tulokset ovat vaihdelleet varsin paljon, mikä johtuu siitä, että käytetty fluorisuola, sen imeytyvyys, annos, hoidon pituus ja hoidettu populaatio ovat vaihdelleet. Liiallinen fluorinsaanti kyllä lisää luuston mineraalitiheyttä, mutta luun traumankestävyys heikkenee. On arveltu, että fluori ei pysty korjaamaan hajonnutta luun mikroarkkitehtuuria, ja siksi fluori sopisi parhaiten sellaisille potilaille, joilla on osteoporoosi, muttei vielä merkkejä luustovaurioista. Tällaisia potilaita on nyt tutkittu.

Robert Paul

Melanooman liitännäishoito

Melanooman hoito on ollut yksinkertaisesti muutoksen poisto, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään, sen parempi. Kuitenkin tiedetään hyvin, että etenkin syvälle kasvavista melanoomista osa uusii tilastojen mukaan melkoisella varmuudella. Melanoomista, jotka ovat paksuudeltaan 1,5-4 mm, uusiutuu viiden vuoden kuluessa leikkauksesta 55 %, ja yli 4 mm:n paksuisista peräti 75 %. Ja mikä ikävintä, useimmat uusiutumat ovat systeemisiä, eikä hyvin tehoavaa liitännäishoitoa uusiutumien estämiseksi ole ollut.

Heikki Joensuu

EHEC lyötävissä heinällä?

Uusien infektioiden ilmestyessä riesaksemme etsitään syitä usein mikrobien muuntelusta ja niiden lisääntyneestä virulenssista. Ajatellaanpa vaikka O157 kolibakteeria eli EHEC-bakteeria, johon olemme viime vuosina tutustuneet hemolyyttisen ureemisen oireyhtymän aiheuttajana. Elämä on kuitenkin monimutkaista ja ihmisten aiheuttamat muutokset sen yhdellä laidalla voivat heijastua yllättävästi toisella laidalla. Esimerkistä käy tutkimus karjan rehun vaikutuksesta kolibakteerien määrään ja laatuun.

Heikki Arvilommi

Kuolleisuuden lisäys Venäjällä ei johdu vain taloudesta

Venäläisten keskimääräinen elinaika on tällä vuosikymmenellä lyhentynyt kymmenisen vuotta. Julkisuudessa on helposti esitetty, että tämä johtuisi Venäjän taloudellisesta kriisistä eli väestön köyhtymisestä. Lääketieteen ylioppilas Peder Walberg Uppsalasta on vetänyt tutkimusryhmää, johon kuuluu asiantuntijoita Lontoon arvostetuista tutkimuslaitoksista sekä Moskovasta. Ryhmä on selvittänyt mitä yhteyksiä eliniän lyhenemisen ja venäläisen yhteiskuntamuutoksen välillä on havaittavissa ja onko alueellisia vaihteluja.

Robert Paul

Mielialan ja toimintakyvyn vaihtelu nuoruusiässä Uusi arviointimenetelmä

Nuoruusiän kehityksessä muotoutuu lopullisesti aikuisiän psykososiaalisen hyvinvoinnin perusta. Yksi nuoruusiän erityispiirteistä on mielialan ja toimintakyvyn ajoittainen vaihtelu. Mielialan arviointiin käytetään yleisesti depressiomittareita. Toimintakyvyn ja mielialan vaihtelun arviointiin ei ole ollut menetelmiä. TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikassa on kehitetty itsearviointiasteikko, jota on käytetty koululaisten ja nuorisopsykiatrian potilaiden vertailututkimuksessa. Tulosten perusteella potilaitten vastaukset poikkeavat erittäin selvästi koululaisten vastauksista. Potilaat arvioivat mielialansa vaihtelut kielteisiksi, koululaisilla painottuvat myönteiset vaihtelut ja toimintakykyisyyden kokemukset. Osa koululaisista vastasi kuitenkin potilaille ominaisella tavalla, ja tämän oletetun riskiryhmän jatkotutkimukset ovat tarpeen. Arviointimenetelmä soveltuu sekä kliiniseen työhön että seulontatyyppiseen käyttöön.

Marjatta Kiuttu, Pekka Laippala, Päivi Rantanen

Nuorten seksuaalikäyttäytyminen Suomessa 1996-1997

Nuorten seksuaalikäyttäytymistä kartoittava tutkimus perustuu Kouluterveyskyselyyn, jonka aineisto kerättiin vuosina 1996 ja 1997. Mukana oli lähes 70 000 peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista sekä noin 18 000 lukion toisen vuoden opiskelijaa eri puolilta maata. Nuorten seksuaalikäyttäytyminen ei ole merkittävästi muuttunut 1990-luvun aikana. Alueelliset erot sukupuoliyhdynnät aloittaneiden osuuksissa olivat verraten pieniä, sen sijaan ehkäisymenetelmien käytössä oli suurempaa vaihtelua. Tytöt olivat käyttäneet yleisimmin jotain ehkäisymenetelmää viime yhdynnässään alueilla, joilla raskauden keskeytyksiäkin tehdään vähiten.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Arja Liinamo, Jukka Jokela, Andres Vikat, Arja Rimpelä

Gynekologisten infektioiden hoito

Gynekologiset infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa. Yleisimpiä tulehduksia ovat hiivasienen aiheuttama vulvovaginiitti ja bakteeriflooran häiriöön liittyvä bakteerivaginoosi. Kumpikin voidaan hoitaa tehokkaasti lyhyellä lääkityksellä, mutta tulehdusten uusiutuminen on tavallista ja tällöin saattaa pitempiaikainen hoito olla tarpeen. Gonokokin aiheuttama mukopurulentti kohdunkaulan tulehdus on harvinainen. Sen sijaan klamydia on nykyisin tärkein servisiitin aiheuttaja. Klamydiatulehdus on usein vähäoireinen, ja hoitamattomana se leviää kohtuun ja munanjohtimiin. Sisäsynnytintulehduksen voivat aiheuttaa klamydian ja gonokokin lisäksi monet muutkin mikrobit, ja usein kyseessä on aerobisten ja anaerobisten bakteerien sekainfektio. Erityisesti vähäoireisen sisäsynnytintulehduksen asianmukaiseen hoitoon pitää avohoidossa kiinnittää enemmän huomiota. Tällä vältetään krooniseen hoitamattomaan tulehdukseen liittyvä munanjohtimien vaurioituminen ja tästä johtuvat myöhäiskomplikaatiot.

Pentti K. Heinonen

Eturauhassyöpä - onko aika adjuvanttihoidon?

Eturauhassyöpä on noussut miesten yleisimmäksi syöväksi Suomessa ja potilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti johtuen syövän yleisyydestä, tarkemmasta varhaisdiagnostiikasta ja vanhempien ikäpolvien suhteellisesti kasvavasta osuudesta väestössä. Eturauhassyövän sädehoitoon liitetty hormonihoito on vakiintumassa käytännöksi useissa maissa. Hoidon kehittämisessä tärkeä tavoite on liitännäishoidon merkityksen selvittäminen ja käytännön hoitosuositusten selkiyttäminen rintasyövän liitännäishoitoa vastaavalle tasolle. Suosituksia hoidon pituudesta ja ajoituksesta toivotaan pikaisesti, koska tutkimustulokset ovat selkeästi osoittaneet liitännäishoidon hyödyn. Lisäksi tullaan tarvitsemaan kokonaan uusia lääkkeitä ja uutta vaikutustapaa, jotka tehoaisivat hormonihoidon vaikutuksen menettämisen jälkeenkin.

Eeva Salminen