Vanhusten verenpainetauti

Noin puolella suomalaisista vanhuksista on kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg), joka muodostaa ikäihmisilläkin lisääntyneen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuus- ja kuolleisuusriskin lukuunottamatta ehkä kaikkein vanhimpia ihmisiä. Laajoissa, myös isoloidun systolisen hypertonian lääketutkimuksissa on osoitettu vanhusten hyötyvän lääkehoidosta (diureetit, beetasalpaajat, keskipitkävaikutteinen kalsiuminsalpaaja) absoluuttisesti laskien jopa enemmän kuin nuorempien. Vanhusten lääkehoidon aihe (systolinen verenpaine vähintään 160 mmHg ja/tai diastolinen 90 mmHg vastaavasti) on sama kuin nuoremmilla henkilöillä. Räätälöitäessä lääkehoitoa yksilöllisesti vanhuksille on otettava huomioon ikä, yleiskunto, muut sairaudet, lääkkeet sekä riskitekijät. Hoidon tavoitteina ovat verenpaineen hidas lasku alle 160/90 mmHg ja laadukkaan elämän pidentäminen. Erityisesti vanhusten hypertonian optimaalinen hoito on vaativaa, mutta eettisesti ja kansantaloudellisesti tärkeää.

Sulo Rajala

Onko pitkäaikaissairaan lapsen sisarukset unohdettu?

Lapsen pitkäaikaissairaus vaikuttaa koko perheen elämään, myös sisarusten henkiseen hyvinvointiin. Vanhemmilta ei yleensä riitä yhtä runsaasti huomiota perheen muille lapsille, mikä on omiaan lisäämään sisarkateutta, joka puolestaan usein tuottaa syyllisyyttä. Isoille sisarille tyypillisimpiä ovat internalisoivat oireet kuten masennus ja ahdistus, kun taas pikkuveljet useammin oireilevat käyttäytymisen häiriöillä ja aggressiolla. Toisaalta sisaruksen sairastaminen voi lisätä empatiakykyä ja moraalista kasvua irti itsekeskeisyydestä. Se voi myös itsenäistää ja tuottaa avarakatseisuutta. Eri sairaudet vaikuttavat osin eri tavoin, ja perhe sekä laajempi sosiaalinen verkosto voivat tehdä paljon sisarusten tilanteen hyväksi.

Irma Moilanen

Miten auttaa mielenterveyspotilaan omaisia?

Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa aina perhetilanteeseen oli sitten kyse lapsen lyhytaikaisesta nuhakuumeesta tai huoltajan sairastumisesta syöpään tai sydäninfarktiin. Tavallisissa sairauksissa syy yleensä saadaan selville ja potilas paranee hoitamalla tai oireet pysyvät kurissa lääkityksen avulla. Mielenterveyden häiriöt ovat erilaisia: läheinen ihminen muuttuu, sairauden syitä ei tunneta, hoidon tulosta ei voi ennustaa ja lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia. Omaisten ongelmana on epävarmuus ja huoli mistä saada voimia, jotta tilanteen epävarmuus ei nakertaisi heitä itseäänkin tyhjäksi. Ahdistusta, häpeää ja erilaisuutta on voinut lisätä sekin, että mielenterveyden sairauksia on hoidettu pääasiassa eri paikoissa kuin muita sairauksia. Mielenterveyspotilaita varten on ollut omat mielenterveystoimistonsa, omat sairaalansa ja oma lakinsa. Yleissairaalapsykiatria on vasta vähitellen yleistymässä ja mielenterveystoimistot liittymässä osaksi terveyskeskusten toimintaa.

Ulla-Kaija Lammi

Amyotrofisen lateraaliskleroosin ympäristöperäiset riskitekijät

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on harvinainen, ainoastaan motoneuroneja vaurioittava hermoston rappeutumatauti, jonka syytä ei tunneta. Koska parantavaa hoitoa ei ole, tauti johtaa muutamassa vuodessa kuolemaan. Tautia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta sen yleisyydessä on huomattavia alueellisia eroja. ALS-taudin riskitekijöitä tutkittaessa ovat selvimmin nousseet esille ikä, miessukupuoli ja perinnöllisyys. Minkään ympäristötekijän tai metabolisen häiriön ei vielä ole varmuudella osoitettu aiheuttavan ALS-tautia, mutta epäilyjä on esitetty useistakin yhteyksistä.

Annukka Tamminen, Kai Savolainen

Systemoitu kirjallisuuskatsaus: Näyttö sairauksien ehkäisystä antioksidanteilla puutteellista

Antioksidantteja koskeva tieteellinen aineisto on hyvin mittava, ja yhteenvetojen ja tulkintojen tekeminen sen perusteella on työlästä. Ruotsissa Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik (SBU) on julkaissut laajan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitetään, mitä tosiasioita tällä hetkellä tiedetään mahdollisuuksista ehkäistä vakavia sairauksia antioksidanttien avulla.

Martti Teikari

Bisnes on terveydenhuollossa hyvä renki, mutta huono isäntä

Kunnallinen hallinto ja liike-elämä rinnastetaan usein toisiinsa, vaikka näiden kahden sektorin välillä on perustavaa laatua olevia eroja omistajuuden, rahoituksen ja päätöksenteon suhteen. Kunnallisessa järjestelmässä omistaja, rahoittaja, päätöksentekijä ja yleensä myös asiakasyhteisö on kunta itse. Liike-elämässä em. roolit ovat enimmäkseen selkeästi eriytyneet. Kunnalliselta sektorilta puuttuu myös kilpailutilanne, joka on liike-elämässä vallitseva perusasetelma. Terveydenhuollolle olisi jo aika saada sen omista lähtökohdista toimiva ohjausjärjestelmä, joka ei jäljittele markkinamekanismeja. Terveydenhuollon ohjauksen tulee perustua väestöpohjaiseen järjestämisvastuuseen, hoitoketjujen ohjaamiseen, toimijoiden väliseen sopimiseen sekä ristiriidattomaan kannustamiseen.

Seppo Tuomola

Psykiatrian avohoitoresurssoinnilla tuloksia

Psykiatrisen hoidon suuntaus on ollut sairaalahoidosta avohoitoon. Vähentyneitä sairaalaresursseja on kuitenkin vain harvoin ohjattu avohoitoon. Jämsän seudulla vuonna 1993 näin tapahtui - Pitkäaikaispotilasprojektin (PAPP) johdosta avohoitopalvelut monipuolistuivat ja sairaalahoitopäivät vähenivät 39 %. Projekti toteutettiin vuosina 1994-1997.

Timo Valtakoski, Airi Itäpuro, Seija Juntunen, Leena Kaunisto, Kaisu Mäntymaa, Tuija Niemiharju

Miljoonapiireihin työryhmät laatimaan alueellisia suunnitelmia

Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää ns. miljoonapiireihin yhteistyöryhmät, joiden tehtävänä on laatia terveydenhuoltoon alueelliset kehittämissuunnitelmat sekä sopia niiden aikataulusta ja toteuttamisesta. Muun muassa näiden työryhmien avulla ryhdytään toteuttamaan terveydenhuollon kehittämisprojektin neljän selvitysmiehen ehdotuksia. Niiden pohjalta on laadittu toimenpide-ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton yhteisessä johtoryhmässä.

Suvi Sariola

WHO esittää efedriinin luokittelemista huumeeksi

Maailman terveysjärjestö WHO ehdottaa efedriinin luokittelemista huumausaineeksi. YK:n huumevalvontaviranomaisten mukaan varsinkin Aasiassa valmistettua efedriiniä myydään Länsi-Afrikkaan, missä siitä valmistetaan amfetamiinia. WHO:n lääkeohjelmien johtajan Juhana Idänpään-Heikkilän mukaan huumausaineeksi todennäköisesti tullaan lisäselvitysten jälkeen luokittelemaan myös gammahydroksivoihappo. GHB on Suomeenkin levinnyt muotihuume. Internetin kautta sitä on markkinoitu myös kehonrakentajille lihaksia kasvattavana aineena.

Suvi Sariola

Elämäntyytyväisyys terveyden ennustajana

Koettu elämäntyytyväisyys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. On pyritty selvittämään siihen liittyviä tekijöitä, mutta sen seurauksien tutkiminen on ollut vähäistä. Kuitenkin tiedämme, että koettu terveys ennustaa elinikää ja että ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun elämäntyytyväisyyden kykyä ennustaa kuolleisuutta ja psykiatrista sairastuvuutta. Jälkimmäisen indikaattoreina olivat psykiatrinen sairaalahoito, itsemurhakäyttäytyminen ja psykotrooppisten lääkkeiden käytön aloittaminen.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen

Puolustusjärjestelmää säätelevät molekyylit autoimmuniteetissä

Tutkimuksessa on tarkasteltu elimistön puolustusjärjestelmää säätelevien molekyylien toimintaa tilanteissa, joissa puolustusjärjestelmä alkaa tuhota elimistön omia rakenteita. Erityisesti on tutkittu näiden tekijöiden merkitystä insuliiniriippuvaisen sokeritaudin syntyyn liittyvissä tapahtumissa. Kokeellisten tutkimusten mallina on saarekeautoimmuniteetin kehittymisen aikana käytetty kahta hiiren umpieritysrauhasta, Langerhansin haimasaarekkeita ja kivestä. Kiveksen tiedetään olevan ns. immunologinen katvealue, jossa autoimmuunidiabeteksen synnylle välttämättömät T-solut eivät aktivoidu ja jossa haimasaarekesiirrännäiset selviytyvät verrattain pitkään säilyttäen insuliinituotantonsa ja täten pitäen sokeritautisten eläinten verensokeripitoisuuksia normaaleina.

Saara Sainio-Pöllänen

Vaikeasti hallittavan glaukooman kirurginen hoito Molteno-implantilla

Molteno-leikkauksessa glaukoomapotilaan silmään asetetaan kammionesteen ulosvirtausta lisäävä shuntti-implantti, joka koostuu avoimesta silikoniputkesta ja kammionestettä keräävästä PMMA-levystä. Keskeisimpänä ongelmana leikkauksen onnistumisen kannalta on joillakin potilailla Molteno-implantin levyn ympärille muodostuva tiivis arpikudos, joka läpäisee huonosti kammionestettä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamisen yli hoitotason.

Juha Välimäki

Elimistössä liukenevien kiinnittimien luotettavuus

Luumurtumien ja osteotomioiden hoitoon ei ole vielä pystytty kehittämään ihanteellista kiinnitintä. Metalliset kiinnittimet, kuten sauvat, vaijerit, ruuvit ja levyt ovat laajassa käytössä hohkaluumurtumien hoidossa. Luun kiinnitintä tarvitaan kuitenkin vain väliaikaisesti tukemaan paranevaa luuta, minkä vuoksi on kehitetty elimistössä liukeneva kiinnitin. Elimistössä liukenevat synteettiset ommelaineet, polyglykolihappo ja polymaitohappo, tulivat kliiniseen käyttöön 1970-luvulla. Professori Rokkanen HYKS:n kirurgian klinikasta ja professori Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ovat kehittäneet laajaan kliiniseen käyttöön päässeet kiinnitysvälineet ja -menetelmät tiettyjen hohkaluumurtumien hoitoon. Ensimmäisen suomalaisen nilkkamurtumilla tehdyn kliinisen tutkimuksen varhaistulokset julkaistiin vuonna 1985. Näiden kiinnittimien rutiininomaiseen käyttöön johtaneita hyviä tuloksia on saatu mm. nilkan ja radiuksen yläpään murtumissa ja peukalon netakarpaalinivelen kollateraaliligamentin kiinnityksessä sekä joissakin ylä- ja alaraajan hohkaluunmurtumissa ja osteotomioissa.

Kia Pelto-Vasenius

Sydän- ja verisuoni-sairauksien riskit kasautuvat pienestä pitäen

Aikuisista tiedetään, että tietyt riskitekijät lisäävät ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin sairastumisen vaaraa. Mutta mistä alkaen riski alkaa kasautua? Bogalusa Heart Study on pitkän linjan seurantatutkimus, jossa on mm. selvitetty obduktioissa, miten elämänsä aikana oireettomille 2-39-vuotiaille henkilöille on ilmaantunut sepelvaltimoiden ja aortan ateroskleroosia.

Robert Paul

Hinkuyskä edelleen huiman yleistä

Suomalaiset rokotusohjelmat ovat erinomaisen tehokkaita. Pitkään on kuitenkin tiedetty, että vaikka peräti 98 % suomalaisista lapsista saa neljä annosta hinkuyskärokotetta, tautia esiintyy jossain määrin edelleen. Varsinaisen hinkuyskän aiheuttajan, Bordetella pertussiksen, lisäksi myös sen "pikkusisko" B. parapertussis aiheuttaa hinkuyskän kaltaista tautia. Tämä bakteeri ei kuitenkaan eritä pertussistoksiinia isoveljensä tavoin.

Pentti Huovinen

HIV-positiivisen naisen raskaus: tsidovudiiniprofylaksian ja synnytystavan vaikutus

HIV-positiivisen raskaana olevan naisen riski tartuttaa virus syntyvään lapseensa näyttää liittyvän synnytystapaan. On todettu, että kalvojen varhainen puhkeaminen (4 tuntia tai aiemmin ennen syntymää) lisää HIV:n siirtymisen mahdollisuutta. Vuodesta 1994 on raskaana oleville HIV-positiivisille naisille annettu tsidovudiiniprofylaksia, ja sen on todettu vähentäneen HI-viruksen siirtymistä lapseen jopa yli 60 %. Sektion merkitys viruksen siirtymisen kannalta on kiistanalainen kysymys. On myös kiistelty siitä, onko tarttumisen riski hätäsektiossa suurempi kuin elektiivisessä sektiossa, sillä tulokset tästäkin ovat ristiriitaiset.

Robert Paul

Geenien vaikutuksia infektiotauteihin

Infektioalttiutta lisäävät geenit ovat varmaan ehtineet suureksi osaksi hävitä ihmisen kehityshistorian aikana, koska niiden kantajat ovat sortuneet tauteihinsa. Muistoja niistä kuitenkin löytyy edelleen. Esimerkkejä niistä on kerätty katsaukseksi infektiotautien uusia tuulia raportoivaan lehteen.

Heikki Arvilommi

Bakteerit resuskitoivat toisiaan

Sadat erilaiset tekijät välittävät viestejä kehittyneempien olioiden solujen välillä. Näistä tekijöistä hormonit vaikuttavat usein hyvinkin kaukana erityskohdastaan sijaitseviin soluihin. Sytokiinit taas vaikuttavat lähietäisyydellä oleviin soluihin ja joskus sytokiinia erittävän solun omaankin toimintaan.

Matti Viljanen

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja aivohalvauskuolleisuuden muutokset kymmenen vuoden aikana FINMONICA-tutkimuksessa

Suomessa perustettiin 1980-luvun alussa väestöpohjainen aivohalvausrekisteri kolmelle alueelle, Pohjois-Karjalan lääniin, Kuopion lääniin sekä Turun ja Loimaan alueelle. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana selvitettiin näiden alueiden 25-74-vuotiaan väestön aivohalvausten ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus. Kymmenen vuoden aikana tapauksia rekisteröitiin 11 392 ja niistä 78 % oli ensimmäisiä aivohalvauksia. Aivohalvausten ilmaantuvuus pieneni merkitsevästi koko aineistossa, miehillä 1,7 % ja naisilla 2,2 % vuotta kohti. Kuolleisuus aivohalvaukseen väheni samoin, miehillä 5,2 % ja naisilla 4,7 % vuotta kohti. Myös kohtaustaajuus pieneni merkitsevästi sekä miehillä että naisilla. Ilmaantuvuuden suhde kuolleisuuteen suureni selvästi seuranta-aikana, mikä tarkoittaa sitä, että kuolleisuus on pienentynyt jyrkemmin kuin ilmaantuvuus.

Juhani Sivenius, Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Erkki V. Narva, Veikko Salomaa, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto

Aivosähkökäyrän seurantaan perustuva laite anestesian riittävyyden arvioinnissa

Leikkauspotilaan verenkierron, hengityksen, hapetuksen ja lihasrelaksaation seurantaan anestesian aikana on nykyisin käytössä monipuolisia mittareita. Mutta vaikka anestesian monitoroinnin kehitys on ollut nopea, anestesian syvyyden arviointi on vaikeaa. Se on perustunut pääasiassa autonomisen hermoston välittämien heijasteiden, kuten potilaan verenpaineen ja sykkeen tarkkailuun, ja nämä mittarit tiedetään epätarkoiksi. Koska lihasrelaksantteja käytettäessä potilaan tajuttomuudesta ei voida olla varmoja, useimmat potilaat nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan. Tämä taas hidastaa toipumista ja lisää lääkekustannuksia. Silti myös tahatonta hereilläoloa esiintyy edelleen satunnaisesti. Uusi EEG-analyysiin perustuva anestesian syvyyden mittauslaite auttaa anestesian yksilöllisessä räätälöinnissä kullekin potilaalle. Anestesian syvyyden optimointi parantaa anestesiatyön laatua ja saattaa vähentää kustannuksia ja nopeuttaa toipumista anestesiasta. Nopea toipuminen on tärkeää erityisesti päiväkirurgiassa, jonka osuus leikkaustoiminnassa kasvaa koko ajan.

Arvi Yli-Hankala, Anne Vakkuri, Kari Korttila