Vaikeasti hallittavan glaukooman kirurginen hoito Molteno-implantilla

Molteno-leikkauksessa glaukoomapotilaan silmään asetetaan kammionesteen ulosvirtausta lisäävä shuntti-implantti, joka koostuu avoimesta silikoniputkesta ja kammionestettä keräävästä PMMA-levystä. Keskeisimpänä ongelmana leikkauksen onnistumisen kannalta on joillakin potilailla Molteno-implantin levyn ympärille muodostuva tiivis arpikudos, joka läpäisee huonosti kammionestettä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamisen yli hoitotason.

Juha Välimäki

Elimistössä liukenevien kiinnittimien luotettavuus

Luumurtumien ja osteotomioiden hoitoon ei ole vielä pystytty kehittämään ihanteellista kiinnitintä. Metalliset kiinnittimet, kuten sauvat, vaijerit, ruuvit ja levyt ovat laajassa käytössä hohkaluumurtumien hoidossa. Luun kiinnitintä tarvitaan kuitenkin vain väliaikaisesti tukemaan paranevaa luuta, minkä vuoksi on kehitetty elimistössä liukeneva kiinnitin. Elimistössä liukenevat synteettiset ommelaineet, polyglykolihappo ja polymaitohappo, tulivat kliiniseen käyttöön 1970-luvulla. Professori Rokkanen HYKS:n kirurgian klinikasta ja professori Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ovat kehittäneet laajaan kliiniseen käyttöön päässeet kiinnitysvälineet ja -menetelmät tiettyjen hohkaluumurtumien hoitoon. Ensimmäisen suomalaisen nilkkamurtumilla tehdyn kliinisen tutkimuksen varhaistulokset julkaistiin vuonna 1985. Näiden kiinnittimien rutiininomaiseen käyttöön johtaneita hyviä tuloksia on saatu mm. nilkan ja radiuksen yläpään murtumissa ja peukalon netakarpaalinivelen kollateraaliligamentin kiinnityksessä sekä joissakin ylä- ja alaraajan hohkaluunmurtumissa ja osteotomioissa.

Kia Pelto-Vasenius

Sydän- ja verisuoni-sairauksien riskit kasautuvat pienestä pitäen

Aikuisista tiedetään, että tietyt riskitekijät lisäävät ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin sairastumisen vaaraa. Mutta mistä alkaen riski alkaa kasautua? Bogalusa Heart Study on pitkän linjan seurantatutkimus, jossa on mm. selvitetty obduktioissa, miten elämänsä aikana oireettomille 2-39-vuotiaille henkilöille on ilmaantunut sepelvaltimoiden ja aortan ateroskleroosia.

Robert Paul

Hinkuyskä edelleen huiman yleistä

Suomalaiset rokotusohjelmat ovat erinomaisen tehokkaita. Pitkään on kuitenkin tiedetty, että vaikka peräti 98 % suomalaisista lapsista saa neljä annosta hinkuyskärokotetta, tautia esiintyy jossain määrin edelleen. Varsinaisen hinkuyskän aiheuttajan, Bordetella pertussiksen, lisäksi myös sen "pikkusisko" B. parapertussis aiheuttaa hinkuyskän kaltaista tautia. Tämä bakteeri ei kuitenkaan eritä pertussistoksiinia isoveljensä tavoin.

Pentti Huovinen

HIV-positiivisen naisen raskaus: tsidovudiiniprofylaksian ja synnytystavan vaikutus

HIV-positiivisen raskaana olevan naisen riski tartuttaa virus syntyvään lapseensa näyttää liittyvän synnytystapaan. On todettu, että kalvojen varhainen puhkeaminen (4 tuntia tai aiemmin ennen syntymää) lisää HIV:n siirtymisen mahdollisuutta. Vuodesta 1994 on raskaana oleville HIV-positiivisille naisille annettu tsidovudiiniprofylaksia, ja sen on todettu vähentäneen HI-viruksen siirtymistä lapseen jopa yli 60 %. Sektion merkitys viruksen siirtymisen kannalta on kiistanalainen kysymys. On myös kiistelty siitä, onko tarttumisen riski hätäsektiossa suurempi kuin elektiivisessä sektiossa, sillä tulokset tästäkin ovat ristiriitaiset.

Robert Paul

Geenien vaikutuksia infektiotauteihin

Infektioalttiutta lisäävät geenit ovat varmaan ehtineet suureksi osaksi hävitä ihmisen kehityshistorian aikana, koska niiden kantajat ovat sortuneet tauteihinsa. Muistoja niistä kuitenkin löytyy edelleen. Esimerkkejä niistä on kerätty katsaukseksi infektiotautien uusia tuulia raportoivaan lehteen.

Heikki Arvilommi

Bakteerit resuskitoivat toisiaan

Sadat erilaiset tekijät välittävät viestejä kehittyneempien olioiden solujen välillä. Näistä tekijöistä hormonit vaikuttavat usein hyvinkin kaukana erityskohdastaan sijaitseviin soluihin. Sytokiinit taas vaikuttavat lähietäisyydellä oleviin soluihin ja joskus sytokiinia erittävän solun omaankin toimintaan.

Matti Viljanen

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja aivohalvauskuolleisuuden muutokset kymmenen vuoden aikana FINMONICA-tutkimuksessa

Suomessa perustettiin 1980-luvun alussa väestöpohjainen aivohalvausrekisteri kolmelle alueelle, Pohjois-Karjalan lääniin, Kuopion lääniin sekä Turun ja Loimaan alueelle. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana selvitettiin näiden alueiden 25-74-vuotiaan väestön aivohalvausten ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus. Kymmenen vuoden aikana tapauksia rekisteröitiin 11 392 ja niistä 78 % oli ensimmäisiä aivohalvauksia. Aivohalvausten ilmaantuvuus pieneni merkitsevästi koko aineistossa, miehillä 1,7 % ja naisilla 2,2 % vuotta kohti. Kuolleisuus aivohalvaukseen väheni samoin, miehillä 5,2 % ja naisilla 4,7 % vuotta kohti. Myös kohtaustaajuus pieneni merkitsevästi sekä miehillä että naisilla. Ilmaantuvuuden suhde kuolleisuuteen suureni selvästi seuranta-aikana, mikä tarkoittaa sitä, että kuolleisuus on pienentynyt jyrkemmin kuin ilmaantuvuus.

Juhani Sivenius, Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Erkki V. Narva, Veikko Salomaa, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto

Aivosähkökäyrän seurantaan perustuva laite anestesian riittävyyden arvioinnissa

Leikkauspotilaan verenkierron, hengityksen, hapetuksen ja lihasrelaksaation seurantaan anestesian aikana on nykyisin käytössä monipuolisia mittareita. Mutta vaikka anestesian monitoroinnin kehitys on ollut nopea, anestesian syvyyden arviointi on vaikeaa. Se on perustunut pääasiassa autonomisen hermoston välittämien heijasteiden, kuten potilaan verenpaineen ja sykkeen tarkkailuun, ja nämä mittarit tiedetään epätarkoiksi. Koska lihasrelaksantteja käytettäessä potilaan tajuttomuudesta ei voida olla varmoja, useimmat potilaat nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan. Tämä taas hidastaa toipumista ja lisää lääkekustannuksia. Silti myös tahatonta hereilläoloa esiintyy edelleen satunnaisesti. Uusi EEG-analyysiin perustuva anestesian syvyyden mittauslaite auttaa anestesian yksilöllisessä räätälöinnissä kullekin potilaalle. Anestesian syvyyden optimointi parantaa anestesiatyön laatua ja saattaa vähentää kustannuksia ja nopeuttaa toipumista anestesiasta. Nopea toipuminen on tärkeää erityisesti päiväkirurgiassa, jonka osuus leikkaustoiminnassa kasvaa koko ajan.

Arvi Yli-Hankala, Anne Vakkuri, Kari Korttila

Metabolinen oireyhtymä ja sen merkitys

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja kohonneen verenpaineen muodostamaa vaaratekijäkokonaisuutta, johon tavallisesti liittyy myös keskivartalolihavuus. Sekä oireyhtymän yksittäisten poikkeavuuksien että niiden kasautumisen taustalla on insuliiniresistenssi. Nykykäsityksen mukaan metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä, toisaalta ympäristötekijöiden muovaama sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Se on diagnosoitavissa usein jo varhaisvaiheessaan, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia.

Mauno Vanhala

Kiusaaminen ja lasten psyykkinen hyvinvointi - haasteita kouluterveydenhuollossa

Ainakin viidennes lapsista joutuu kiusatuksi tai kiusaa toisia lapsia peruskoulun ala-asteella. Pojilla ongelmat ovat huomattavasti tavallisempia kuin tytöillä. Suuri osa näistä lapsista on selvästi psyykkisesti oireilevia tai häiriintyneitä. Sekä kiusaajat että kiusatut lapset tunnistavat myös itse omia ihmissuhdeongelmiaan eivätkä koe sosiaalisia suhteitaan tyydyttävinä. Kiusaamisongelmat lisäävät lapsen todennäköisyyttä ohjautua lastenpsykiatriseen hoitoon, mutta suurta osaa psyykkisistä oireista ja ongelmista eivät vanhemmat ja opettajat pidä sen laatuisina, että niihin katsottaisiin tarpeelliseksi puuttua. Kouluterveydenhuollolla voisi olla merkittävä asian hoitamista edistävä rooli etenkin kun koulukiusaamisen on selvästi osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyteen.

Kirsti Kumpulainen, Eila Räsänen

Koulupelon monet kasvot

Koska koulu liittyy lasten ja nuorten elämään lähes päivittäin, saattaa koulupelko vaikeuttaa yksilön elämää erittäin voimakkaasti ja pidemmällä tähtäimellä estää hänen integroitumistaan yhteiskuntaan. Pitkään jatkuessaan koulupelosta saattaa tulla yksi lapsuusiän vaikeimmista psyykkisistä sairauksista. Koulunkäynnistä kieltäytyjien vanhemmat ovatkin pitäneet koulupelkoa huomattavasti vaikeampana lapsen kannalta kuin lapsuuden masentuneisuutta, eroahdistusta tai nuorten käyttäytymishäiriötä. Tutkimukset koulunkäynnistä kieltäytyjistä ovat olleet heterogeenisiä ja häiriön luokittelu ja hoito on ollut vaihtelevaa. Viime vuosikymmenellä alettiin kiinnittää huomiota koulunkäynnistä kieltäytymisen erilaisiin etiologisiin syihin ja taustalta löytyykin, vastoin aiempia käsityksiä, enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä.

Paula Pasanen-Aro, Tuula Tamminen

Cochrane-katsaus Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito mikrobi- tai lumelääkkeellä

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitolinjat vaihtelevat eri maissa. Hollannissa 31 % lapsista saa korvatulehdukseen mikrobilääkettä, Yhdysvalloissa ja Australiassa jopa 98 %. Tässä Cochrane-katsauksessa verrattiin mikrobilääkkeen ja lumelääkkeen vaikutuksia oireiden häviämiseen, kuulohäiriöihin ja komplikaatioihin sekä hoidon sivuvaikutuksia.

Marjukka Mäkelä

Suomalainen asiantuntijakommentti

Mielenkiintoiseen selvitykseen mikrobilääkehoidon vaikutuksesta lasten äkillisen välikorvatulehduksen akuuttien oireiden häviämiseen ja mahdollisiin komplikaatioihin otettiin mukaan vain satunnaistettuja tutkimuksia, joissa mukana oli yksi tai useampi mikrobilääke ja sen lisäksi lumelääke. Näillä perusteilla löydettiin vain 17 artikkelia, ja niistä ainoastaan kahdeksan hyväksyttiin lopulliseen analyysiin. Määrä on kovin pieni, kun akuutista otiitista on julkaistu haun kattamana aikana (1958-94) tuhansia tutkimuksia.

Heikki Puhakka

Bioase - uutta näkökulmaa valmiussuunnitteluun

Mikrobien käyttöön tuhoaseena on alettu suhtautua vakavasti, vaikkei bioasesodan todennäköisyys lähialueillamme olekaan merkittävä. Sodan uhan vähäisyydestä huolimatta voimme joutua bioaseiden kanssa tekemisiin, sillä monet mikrobit ovat lähes ideaalisia terrorismin välineitä. Joukkotuhoaseeksi soveltuvia mikrobeja on mahdollista tuottaa riittäviä määriä yksinkertaisissa laboratorioissa, mikrobien geneettinen muuntelu on helppoa, eikä vaarallisten mikrobien levittämiseen tarvita monimutkaisia teknisiä välineitä tai vaikeasti saatavia aseita. Bioaseuhkaan pitää siksi Suomessakin varautua tarkistamalla valtakunnalliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, kohentamalla mikrobiologisten laboratorioiden diagnostisia valmiuksia, tehostamalla epidemiologista seurantaa sekä kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökunta diagnosoimaan ja hoitamaan bioaseena käytettäville mikrobeille altistuneet potilaat.

Juhani Eskola

Sisätautien poliklinikan uudelleenjärjestelyt Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan organisaatio uudistui vuonna 1995, ja keväällä 1996 eri toimialat (erikoisalat) aloittivat omat poliklinikkansa. Poliklinikkauudistuksen tavoitteena oli mm. lisätä erikoislääkärien työpanosta poliklinikoilla, vähentää uusintakäyntien määrää, lyhentää odotusaikoja ja loppujen lopuksi taata, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa koko HYKS:n piiriä ajatellen. Sisätautien ja geriatrian poliklinikan profilointi ja rajanveto muihin sisätautien erikoisalojen poliklinikoihin on ollut ongelmallisinta. Tämän vuoksi kuvaamme, mitä tarkoittaa erityistason erikoissairaanhoito sisätautien poliklinikalla ja miten se on toteutettu.

Helena Gylling, Lauri A. Laitinen

Kokemuksia ehkäisevän terveydenhuollon verkostoitumisesta - telelääketiedettä ilman diagnostisia tavoitteita

Noin kolme vuotta kestäneellä alueellisella sosiaali- ja terveydenhuollon tietoverkko-hankkeella tavoiteltiin tieteen alan ja hallinnon rajat ylittävää ajantasaista tiedonvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden välillä. Kokemuksemme mukaan tällainen verkko voi toimia huokeana apuvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Siitä saatava hyöty on merkityksellinen erityisesti eri alueiden kehittämismahdollisuuksille ja uusien ideoiden lisääntymiselle.

Juhani Hassi, Satu Elamaa-Rantahalvari, Tiina Mäkinen, Antti Peronius, Tuula Vauhkonen, Leila Risteli

Koko perusterveydenhuolto ostopalveluna Karjaan ja Folkhälsanin sopimus on ainoa laatuaan

Karjaan kaupunki ryhtyy ostamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut Folkhälsanilta. Sopimus on ainoa laatuaan koko maassa: mikään muu kunta ei ole antanut perusterveydenhuollon palveluja yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi vastaavassa laajuudessa. Folkhälsanille siirtyy lähes koko Karjaan terveyskeskuksen henkilökunta. Uutta toimintamallia pidetään terveyspoliittisesti mielenkiintoisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä aiotaan seurata tarkkaan.

Suvi Sariola

Joka toinen suomalainen käyttää lääkettä päivittäin

Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin ainakin yhtä lääkettä. Toisin kuin usein väitetään, lääkkeiden käyttö ei käyttäjien määrällä mitaten kuitenkaan ole jatkuvasti lisääntynyt, todettiin lääkehoidon laatua ja hyötyä arvioineessa Lääketietokeskuksen seminaarissa.

Terveystietoa erityiskielillä

Helsingissä kokoontuivat 18.-19.9.1998 ensimmäistä kertaa eurooppalaiset terveystiedon välittäjät erityiskielillä - pistekirjoituksella, viittomakielellä, äänitteinä ja selkokielellä. Kolmentoista maan edustajat pyrkivät kartoittamaan ja kokoamaan erityiskielisen terveysaineiston ja luomaan kansainvälisen verkoston erityisryhmien terveystiedon turvaamiseksi. Tavoitteena on saada terveystietoa ja terveysaineistoja jokaisen omalla kielellä.

Maira Palosuo