Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma on silmäsairaus, jossa tuntemattomasta syystä sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin keskiosistaan aiheuttaen hajataitteisuutta ja lopulta sarveiskalvon arpeutumista. Tauti ilmenee usein murrosiän jälkeen ja sen edetessä joudutaan turvautumaan sarveiskalvonsiirtoon. Keratokonus onkin Suomessa suurin yksittäinen sarveiskalvonsiirtojen aiheuttaja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että keratokonuksessa on vaurioita pintasolukerroksen alla olevassa tyvikalvossa sekä ns. Bowmanin kalvossa.

Antti Tuori

Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Krooninen borrelioosiartriitti autoimmuunitauti

Lymen taudin keksijä Aleen Steere on koonnut varsin iskukykyisen immunologiporukan selvittämään autoimmuunireaktion merkitystä pitkittyneessä borrelioosiartriitissa. Tutkimus perustuu vanhaan havaintoon, jonka mukaan kroonista artriittia sairastavien potilaiden keskuudessa tietyn HLA-tyypin (DRB1*10401) kantajat ovat selvästi yliedustettuina.

Matti Viljanen

Lisää kardiomyopatian kasvuhormonihoidosta

Tälläkin palstalla on referoitu joltisella innostuksella taannoinen raportti, jossa kerrottiin 7 kardiomyopatiapotilaan hyötyneen kasvuhormonihodosta (N Engl J Med 1996;334:809-814). Oli vain ajan kysymys, milloin kontrolloitu tutkimus näkisi päivän valon.

Robert Paul

Tehohoitopotilaan vuotoprofylaksia

Pitkään jatkuva respiraattorihoito altistaa stressiulkuksille, ja monin paikoin on tapana antaa respiraattoripotilaille ulkusprofylaksiaa. Keskustelua on käyty siitä, onko haponerityksen salpaus vai neutraloiva hoito parempi. On näet viitteitä siitä, että haponerityksen esto ja korkea pH edistää ylemmän ruoansulatuskanavan bakteerikolonisaatiota. Tämän puolestaan on esitetty lisäävän H2-salpaajia saavien potilaiden pneumoniariskiä verrattuna esimerkiksi sukralfaattia saaviin potilaisiin.

Robert Paul

Kemosädehoito iskee jälleen

Tällä palstalla on aiemmin referoitu tutkimuksia, joissa kemosädehoito on ollut satunnaistetuissa tutkimuksissa tavanomaista sädehoitoa tehokkaampaa ruokatorvisyövän, peräsuolisyövän ja anaalikanavan syövän hoidossa. Kemosädehoidossa annetaan solunsalpaajahoitoa samanaikaisesti sädehoidon kanssa. Tällä kertaa on vuorossa pään ja kaulan alueen syöpä Pohjois-Carolinassa tehdyssä tutkimuksessa.

Heikki Joensuu

Misoprostolialtistus raskauden aikana

Maissa, joissa aborttia rajoitetaan, käytetään mm. misoprostolia laittomien raskaudenkeskeytysten aikaansaamiseksi. Misoprostoli on prostaglandiinianalogi, ja sen kohtua stimuloiva vaikutus on tunnettu. Brasiliassa misoprostolin käyttöä on rajoitettu, mutta sitä kulkeutuu laittomia teitä raskaudenkeskeytystä tarvitseville.

Robert Paul

Vasurit elävät yhtä pitkään kuin muutkin

Kaikkihan syntyvät oikeakätisinä ja vain osa voittaa tämän handicapin ja päätyy vasenkätiseksi. Aiemmissa poikkileikkaustutkimuksissa ja yhdessä seurantatutkimuksessa on ollut viitteitä siihen suuntaan, että vasurit kuitenkin eläisivät oikeakätisiä lyhyemmän ajan.

Robert Paul

Keskenmenojen hoito Suomessa

Keskenmenojen hoitokäytännöt eivät pohjaudu kokeelliseen tai muuhun vertailevaan tutkimukseen, vaikka keskenmeno on yleinen ja voi joskus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tilan. Kirjallisuudesta ei löydy vertailevia tutkimuksia hoitoonhakeutumisen tai vuodehoidon tarpeesta. Myös oppikirjoissa on keskenmenon hoitoa kuvattu lyhyesti ja ylimalkaisesti. Mielenkiinto keskenmenojen hoidon tutkimukseen on lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Artikkelissa kuvataan keskenmenojen hoitoa Suomessa sekä pohditaan hoitokäytäntöjen järkevyyttä olemassa olevan kirjallisuuden valossa.

Elina Hemminki, Mika Gissler, Niina Jaakkola, Jouni Jaakkola

Alaraaja-amputaatiot HYKS-piirissä 1995

Alaraaja-amputaatioita tehdään pääasiassa diabeteksen aiheuttamien verenkiertohäiriöiden vuoksi. Iäkkäiden potilaiden osuus on suuri ja sen odotetaan edelleen kasvavan 10-20 vuoden kuluessa. Leikkauksessa pyritään mahdollisimman säästävään toimenpiteeseen, mutta vieläkään ei meillä olla kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Henkilö, jolle tehdään alaraaja-amputaatio, tarvitsee hyvän moniammatillisen työryhmän apua kuntoutuakseen omatoimiseksi ja proteesin avulla liikkuvaksi. Viime aikoina on kuitenkin reisiproteesin saaneiden osuus pienentynyt. Tämä voi johtua potilaan iästä ja yleissairauden tilasta, mutta myös terveydenhuollon vähättelevästä asennoitumisesta ja lyhytnäköisistä säästötoimista.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Raija Alaranta

Vaikean keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoito päivystyspoliklinikalla - puhelinhaastattelu hoitokäytännöstä

Koko maan akuuttisairaanhoitopisteiden päivystäjät jäljitettiin puhelimitse. Heitä pyydettiin samantien vastaamaan kymmeneen kysymykseen, jotka koskivat vaikeaa keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavan potilaan pahenemisvaiheen akuuttihoitoa. Tutkimusmenetelmällä (potilasesimerkein) pyrittiin simuloimaan käytännön päivystystilannetta. Hapen ja lääkkeiden annostelussa esiintyi eniten kirjavuutta ja epäselvyyttä. Melko usein päivystävä lääkäri turvautui "talon tapaan" tai viittasi siihen, että "hoitaja kyllä tietää." Päivystyspisteiden ohjeet lääkkeiden annostelusta ja hoito-ohjeet onkin syytä tarkistaa ja päivittää aika ajoin. Hapen annosteluun ja happihoidon perusteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota perus- ja akuuttiopetuksessa.

Sirkku Vilkman, Anne Pietinalho

Taittovirhekirurgia tänään

Silmän valontaittovirheiden kirurginen hoito on lyhyessä ajassa kehittynyt nopeimmin kasvavaksi silmäkirurgian muodoksi etenkin Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Meillä taittovirhekirurgia tuli tunnetuksi noin kymmenen vuotta sitten kun sarveiskalvon viiltoleikkaus, radiaalinen keratektomia, kehittyi silloisessa Neuvostoliitossa ja yleistyi sittemmin Yhdysvalloissa. Nykyään sarveiskalvon muotoa voidaan muuttaa fotorefraktiivisen keratektomian tai LASIK-leikkauksen (laser-assisted in situ keratomileusis) avulla. Yhdysvalloissa LASIK on saavuttanut suuremman suosion, koska näön palautuminen on nopeampaa, kipuja on vähemmän ja molempien silmien samanaikainen korjaus on mahdollista. Muutoin ei kummallakaan menetelmällä tehdyllä sarveiskalvon muokkauksella ole eroja. Tekniikat kehittyvät jatkuvasti ja lisäkokemuksen myötä myös leikkaustulosten pysyvyys paranee.

Timo Tervo, Minna Vesaluoma

Katsaus anemian diagnostiikkaan ja hoitoon

Väestön ravitsemustilan korjaannuttua viimeisinä vuosikymmeninä ovat dietaariset puutosanemiat käyneet harvinaisiksi; sama koskee myös vuosisadan alkupuolen suomalaista erikoisuutta eli matoanemiaa. Korjaantuneesta tilanteesta huolimatta anemia on edelleen avohoidossa tavallinen löydös. Automaattisten verenkuva-analysaattoreiden yleistymisen johdosta lääkäri saa nykyään runsaasti informaatiota verenkuvasta. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä alustavia arvioita anemian etiologiasta.

Seppo Vanhatalo

Lasten ja nuorten hyperkineettisten häiriöiden ja käytöshäiriöiden lääkehoito

Psyykenlääkkeiden valikoima on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Tästä huolimatta lasten psyykenlääkkeiden käyttö on edelleen vähäistä, mikä johtuu osittain tutkimustiedon puutteesta, osittain hoitokulttuurista. Psyykenlääkkeellä pyritään lievittämään tai poistamaan oireita. Potilaan mielialan nopea korjaaminen helpottaa häntä ja auttaa positiivisen suhteen syntymistä potilaan ja lääkärin välille, mikä luo edellytyksiä pitkäkestoisille hoidoille jatkossa. Erilaisiin psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin viisaasti yhdistetty lääkehoito saattaa lievittää suuresti lapsen ja perheen kärsimyksiä sekä nopeuttaa hoitoa.

Ritva Erkolahti, Jorma Piha

Rintasyöpäseulonnassa kirurgiseen biopsiaan - odotus ennen leikkausta ja diagnoosin saamista

Syöpäepäily rintasyöpäseulonnassa on monelle naiselle yllättävä ja raskas kokemus. Varmuuden saaminen diagnoosista on silloin tärkeintä ja siksi diagnoosi pitäisi selvittää mahdollisimman pian. Tässä tutkittiin odotusaikojen pituutta varmistustutkimusten ja kirurgisen biopsian välillä sekä ennen vastauksen saamista ja tarkasteltiin odotusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että osa naisista joutui odottamaan tutkimuksiin pääsyä sekä tuloksia kohtuuttoman kauan ja että he kokivat tämän rasittavana tekijänä. Asiakkaiden elämänlaadun kannalta olisi tärkeää, että heitä ohjattaisiin hoitojärjestelmässä eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti.

Gunilla Rehnberg, Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Päivi Hietanen

Terveydenhuoltohenkilöstön tupakointi Suomessa 1995

Terveydenhuoltohenkilöstö tupakoi huomattavasti vähemmän kuin muu väestö. Tässä selvityksessä oli tupakoivia lääkäreitä eniten vanhimmissa ja hoitajia nuorimmissa ikäryhmissä. Eri ammattiryhmistä perushoitajat tupakoivat eniten (14 %) ja terveydenhoitajat vähiten (2 %). Terveydenhuollon henkilöstön tiedoilla, asenteilla ja henkilökohtaisella tupakointikäyttäytymisellä on suuri merkitys tupakkavalistustyössä. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttäytyminen voi toimia esimerkkinä potilaille ja väestölle sekä ohjata heidän asennoitumistaan tupakointiin.

Markku Myllykangas, Vesa Jormanainen, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Kehitysvammaisten palvelujärjestelmän muutos

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet muuttuvat: laitoshuoltoa puretaan ja lähipalveluja pyritään lisäämään. Toisinaan muutosta pidetään väistämättömänä, mutta joskus toivottavana. Vanhan ja uuden järjestelmän leikkauskohtaan syntyy "palvelukuoppa", jos vanha järjestelmä purkautuu, ennen kuin uusi on kehittynyt palvelukykyiseksi. Rakennemuutoskeskustelusta on tunnistettavissa kolme puhetapaa: taloushallinnollinen, ideologinen ja toimintakäytännöllinen muutospuhe, joita erilaiset toimijat käyttävät tuodessaan esiin omia käsityksiään.

Leena M. Matikka