Nuorten tiedot seksuaaliasioista, sukupuoliasenteet ja seksuaalikäyttäytyminen Virossa ja Suomessa

Alle 20-vuotiaiden tyttöjen synnytysten ja aborttien lukumäärät Virossa ovat 1990-luvulla olleet hälyttävän suuria. Vuonna 1992 alle 20-vuotiaista päätyi aborttiin 55,5 ja synnytti 49,9 tuhatta ikäluokan naista kohti. Suomessa vastaavat luvut olivat 9,7 ja 11,2. Tärkeänä erojen syynä oli ehkäisyvälineiden huono saatavuus Virossa. Tilastojen vertailu herätti kysymyksen minkälainen valmius virolaisnuorilla on sukupuolielämän aloittamiseen ja ehkäisyn käyttöönottoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli koota perustietoa virolaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä, sukupuolitiedoista ja moraaliasenteista sekä löytää erilaisuudet niissä asioissa virolais- ja suomalaisnuorten välillä.

Krista Papp

Some aspects of intermediate metabolism in diabetes mellitus type I

Existing analyses of intermediate metabolism in insulin-dependent diabetes mellitus in youth have been based primarily on adults. Very few investigators have conducted this type of research on children, and those who have, did not take into account the possible influence of additional factors (sex, age, and the duration of the disease).

Ewa Zienkiewicz

Sydämen pseudoaneurysman paras hoito

Sydänlihaksen repeämä ei välttämättä johda kuolemaan, jos sydämen repeämää suojaavat perikardiaaliset kiinnikkeet tai epikardium. Ilmiötä kutsutaan pseudoaneurysmaksi, ja se voi ilmaantua sydäninfarktin, sydänleikkauksen, rintakehän vamman tai endokardiitin seurauksena. Pseudoaneurysman arvioidaan voivan helposti rupturoitua uudelleen, ja siksi myös oireettomat potilaat pyritään hoitamaan kirurgisesti. Mutta kliinikko on puun ja kuoren välissä - milloin kirurginen riski on hyväksyttävä?

Robert Paul

Paiseita painista

Erilaisista ihmisten välisistä interaktioista paini on sieltä intiimeimmästä päästä. Siinä hiertyy nahka nahkaa vasten ja kontakti on tiivis. Väliin mahtuu kuitenkin mikrobi. Meillä painijoiden riesana on ollut Trichophyton tonsurans -sienen aiheuttama silsaepidemia. Amerikasta raportoidaan nyt metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) aiheuttaneen paiseita painijoukkueessa.

Heikki Arvilommi

Hyytymistekijä V:n mutaatio ja laskimoveritulppa artroplastian yhteydessä

Hemostaasitutkimuksen viime vuosien suurimpia havaintoja on hyytymistekijä V:n geenimutaation yhdistäminen APC-resistenssiin ja sitä kautta laskimotukosriskiin. Tavallisin todettava laskimotukostaipumuksen syy onkin nykyään tämä mutaatio. On siten ymmärrettävää, että halutaan selvittää, miten tätä mutaatiota kantavat potilaat selviytyvät leikkauksen aiheuttamasta immobilisaatiosta.

Robert Paul

Aika hemokromatoosin seulonnalle?

Hemokromatoosi on raudan kertymäsairaus, joka diagnosoimattomana ja hoitamattomana johtaa mm. maksakirroosiin. Jos tauti todetaan ennen kirroosivaihetta, voidaan kirroosi asianmukaisella hoidolla estää. Kuukautisvuoto suojaa jossain määrin naisia hemokromatoosikirroosilta. Kliinisesti oireita aiheuttavan hemokromatoosin esiintyvyys Pohjoismaissa on noin 0,4 %, mutta tautia kantanee jopa 10 % väestöstä. Herää ajatus seulonnasta...

Robert Paul

Suolen mukoosan T-lymfosyyttien kypsyminen kulkee omia teitään

Nykykäsityksen mukaan luuytimen kantasolut kouliintuvat kateenkorvassa kypsiksi T-soluiksi. Kateenkorva on varsin ankara opinahjo, sillä siellä elimistön omien antigeenien kanssa reagoivat solut suorasukaisesti tapetaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että perusdogmia kateenkorvan ainutkertaisesta roolista on muutettava. Japanilainen tutkijaryhmä on nimittäin löytänyt suoliston limakalvosta pieniä laikkuja, jotka huolehtivat epiteelin sisäisten lymfosyyttien kypsymisestä ilman kateenkorvan apua.

Matti Viljanen

Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla

Sisäilmassa esiintyy homeiden lisäksi muitakin altisteita. Osa sisäilman allergeeneista on lähtöisin eläimistä ja kasveista. Tavallisimmat eläinallergeenit ovat kissasta ja koirasta peräisin olevat valkuaisaineet, joita löytyy lähes jokaisesta kodista. Allergeenipitoisuudet lemmikkieläinperheissä ovat vähintään satakertaiset verrattuna perheisiin, joissa lemmikkejä ei ole. Eläimen omistajan vieraillessa voi pitoisuus suurentua noin kymmenkertaiseksi, koska allergeenit kulkeutuvat vaatteissa ja hiuksissa. Kasveista tärkeimmät allergeenilähteet ovat puiden, heinien ja pujon siitepölyt, mutta niiden merkitys sisäilma-allergeeneina on epäselvä. Sitä vastoin eräät viherkasvit, kuten limoviikuna, ovat osoittautuneet tärkeiksi sisäilma-allergeeneiksi.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Marjatta Malmberg, Tari Haahtela

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.

Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman

Ilmanvaihto - tärkeä sisäilman laatutekijä

Ilmanvaihtojärjestelmää syytetään usein terveyshaittojen aiheuttajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen tai venttiilien tukkiminen tämän vuoksi on kuitenkin riski, sillä ilmanvaihdon puuttuessa epäpuhtauksia kertyy sisäilmaan ja rakenteisiin voi tulla kosteus- ja homevaurioita. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä sisäilman laadun tekijä, joskaan ei ainoa. Hyvän sisäilman takaamiseksi rakennusta ja sen taloteknisiä järjestelmiä on käytettävä oikein ja huollettava säännöllisesti.

Risto Ruotsalainen

Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman

Kosteusvaurioon liittyvät oireet - miten potilaat tutkitaan?

Kun rakennuksen vesivahingosta johtuva rakennevaurio ja mikrobialtistuminen on huomattu ja siitä johtuvia terveyshaittoja epäillään, vaurion korjaaminen on ensisijainen toimenpide. Vaurioituneissa rakennuksissa asuville tai työskenteleville henkilöille voi aiheutua erilaisia terveyshaittoja, koska he altistuvat toistuvasti mikrobeille, homeille ja bakteereille ja niiden aineenvaihduntatuotteille. Lievimpiä haittoja ovat limakalvojen ärsytysoireet, kuten silmien ja nenän kutina sekä kirvely samoin kuin kurkunpään ärsytysoire, jotka häviävät altistumisen loputtua. Samanaikaisesti voi olla yleisoireina päänsärkyä, jäsensärkyjä ja väsymystä, jotka häviävät silloin, kun altistuminen loppuu. Infektioalttius saattaa epidemiologisten tutkimuksien perusteella nousta mikrobialtistumisen seurauksena ja johtaa esimerkiksi nenän sivuontelo- ja korvatulehduskierteeseen, minkä osoittamiseen ei ole keinoja yksilötasolla, joskin infektioiden väheneminen altistumisen loputtua voi antaa siitä viitettä.

Helena Keskinen, Henrik Nordman

Silmäaltistuskoe homeiden aiheuttaman terveyshaitan toteamisessa

Homeiden ja muiden allergeenien aiheuttamia silmäoireita voi tutkia altistuskokeella. Työperäisen sairastumisen korvaamiseksi edellytetään positiivista reaktiota homeuutteelle. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalassa tehdyssä silmän homealtistustutkimuksessa saatiin varsin harvoin selkeää näyttöä tyypin I allergisesta reaktiosta. Sen sijaan muutkin tekijät, kuten kuivasilmäisyys, voivat aiheuttaa samantapaista oireilua ja epäilyä homeallergiasta. Kirjoittajien mukaan silmän homealtistus kannattaa tehdä vain harvoissa perustelluissa tapauksissa, kun tutkittavan muutkin testitulokset viittaavat homeallergiaan

Osmo Kari, Helena Mussalo-Rauhamaa

IgG-luokan homevasta-aineiden käyttö

Työterveyshuolto on käyttänyt IgG-luokan vasta-aineita jo toistakymmentä vuotta maatalous- ja teollisuustyöntekijöiden mikrobialtistumisen seurantaan. Myös kosteusvauriorakennuksissa asuvien tai niissä työskentelevien altistuksen arvioinnissa voidaan tietyin rajoituksin käyttää IgG-luokan homevasta-aineiden määrittämistä. Kyseiset vasta-aineet ovat nykyisen tiedon perusteella puhtaasti altistumista kuvaava menetelmä, eikä niillä ole sairauden todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta yksiselitteistä merkitystä.

Marjut Reiman, Markku Seuri, Mikko Vahteristo, Sirpa Laitinen, Tuula Husman, Juha Pekkanen, Aino Nevalainen

Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma - miten tähän tultiin?

Millainen potilas on hankala? Jotkut potilaat ovat useampien lääkärien mielestä hankalia, kuten esimerkiksi vihamieliset potilaat, joskin lääkärien mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Kuinka paljon ärsyttävät riippuvainen, erityiskohtelua vaativa, hoitoratkaisuja sanelemaan pyrkivä potilas ja ns. "pinnari" tai itse käyttäytymisellään ongelmia aiheuttava, esimerkiksi itsetuhoinen potilas? Lääkärit oppivat kokemuksesta, millaiset potilaat ovat omasta ja toisten lääkärien mielestä hankalia.

Erkki Äärelä

Tietoteknologian avulla saumattomia palveluketjuja

Kokeilualuettaan vielä etsivä makropilotti on ratkaisevassa asemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetään käytännössä kehittämään saumattomia palveluketjuja ja testaamaan omaa asiakaskorttia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti keinoja, joilla palveluketjun saumattomuutta voidaan edistää tietoteknologian avulla, ja ehdottaa mm. tietoverkkoihin uusia palveluja.

Suvi Sariola