Elektroninen lääkemääräys ja potilaskohtainen tietokanta sairaustietojen tallentamista varten

Paperipohjainen jatkuva sairauskertomus on vähitellen väistymässä elektronisen sairauskertomuksen tieltä. Tasokkaasti toteutettuna elektroninen sairauskertomus antaa mahdollisuuksia terveydenhuollon laadun parantamiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa järjestelmä siten, että samaa tietoa ei talleteta käsin useisiin eri järjestelmiin. Näin vältetään terveydenhuollon ammattilaisten turhautumista atk-järjestelmien käyttöön.

Jari Forsström, Jaakko Niinimäki

Uhkakartoitus osana elektronisen reseptin tietoturvasuunnittelua

Terveystiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tiedon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska tiedon paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa vahinkoa yksilölle. Terveydenhuollossa tietoa talletetaan ja siirretään yhä enemmän elektronisesti, minkä vuoksi syntyy uusia tiedon suojaamisen vaatimuksia. Järjestelmällisesti suunniteltu ja toteutettu tietoturva on hyvälaatuisen tietojärjestelmän perusominaisuus.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström, Martti Savolainen

Dagmarin varjo on väistynyt, mutta erimielisyys lisätyön korvaamisesta runkosopimuksen tiellä Sairausvakuutuskorvauksien maksua ei esitetä muutettavaksi

Lääkäriliiton toukokuun puolivälissä kokoontuvalle valtuuskunnalle ei - toisin kuin odotettiin - esitetä hyväksyttäväksi minkäänlaista mallia sairausvakuutuksen valtakirjamenettelyä koskevaksi runkosopimukseksi. Valtakirjamenettely, josta puhutaan myös suorakorvausjärjestelmänä, merkitsee käytännössä sitä, että potilas maksaa yksityislääkärillä käydessään laskun, jonka loppusummasta sairausvakuutuksen korvausosuus on jo vähennetty. Lääkäri tai lääkärikeskus laskee korvauksen määrän ja hakee sen itse Kelalta. Lääkäriliitto, Kela ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat neuvotelleet runkosopimuksesta viime kesästä lähtien, mutta juuri valtuuskunnan kokouksen alla kävi ilmi, ettei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen lääkäreille maksettavasta korvauksesta. Niinpä valtuuskunnalle annetaan asiasta pelkkä selonteko. Suureksi periaatteelliseksi kysymykseksi suorakorvaus kasvoi 1980-luvun alkupuolella, jolloin Ruotsissa solmittiin sairausvakuutuskorvauksia säädellyt Dagmar-sopimus. Se romutti ruotsalaislääkärien oikeudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja jätti jälkeensä mittavan epäluulon vastaavia hankkeita kohtaan.

Suvi Sariola

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

ASA ja varfariini sepelvaltimotaudin primaaripreventioon

Nykyään ollaan koko lailla yksimielisiä siitä, että jos vain asetyylisalisyylihappo sopii, sitä on annettava sydäninfarktin sairastaneille sekundaaripreventiomielessä. Näin ollen on luontevaa pohtia kysymystä, miten tepsivää ASA on infarktin primaariehkäisyssä, etenkin jos henkilöllä on suurentunut infarktin riski. Tähän kysymykseen on jo aiemminkin haettu vastausta, mutta selvyyttä ei ole saatu. Nyt Britannian Lääkelaitos julkistaa laajan tutkimuksen tulokset, jossa asiaa valotetaan luotettavasti.

Robert Paul

Suomalaisen flunssan aiheuttajat

Modernin mikrobiologisen diagnostiikan paras osaaminen eri puolilta Suomen valtakuntaa kerättiin selvittämään, mitkä virukset ja bakteerit aiheuttavat flunssaa. Aiempi tieto etiologiasta on pääosin ajalta, jolloin esimerkiksi DNA-monistusta ei ollut käytettävissä.

Heikki Arvilommi

Kroonisen anaalifissuuran hoito botulinumtoksiinilla

Moninaisista ihmisen vaivoista anaalifissuura kuuluu sarjaan viheliäiset. Näin on osaksi jo senkin takia, että fissuuran perinteinen kirurginen hoito väkivaltaisella laajennustoimenpiteellä (dilatatio violenta) aiheuttaa aika ajoin flatus- tai jopa fekaali-inkontinenssia, niin tehokas kuin toimenpide onkin. Konservatiivisista hoidoista on saatu hyviä kokemuksia nitroglyseriinivoiteista, ja nyt italialaisryhmä tilittää kokemuksiaan botulinumtoksiinin käytöstä.

Robert Paul

Bakteerit eivät sittenkään pettäneet!

Bakteriologiassa pitkään elänyt fakta on murtunut. Bakteerit ovat sittenkin pystyneet kehittämään siirtyvän resistenssin fluorokinoloneille.

Pentti Huovinen

Allergiat yleistyvät entisen Itä-Saksan lapsilla

Heti Saksojen yhdistymisen jälkeen tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa osoitettiin, että itäsaksalaisilla lapsilla oli selvästi vähemmän heinänuhaa ja astmaa kuin läntisellä puolella asuvilla heimoveljillään.

Matti Viljanen

Hyödyttääkö pikkulasten keuhkoröntgen?

Jos epäillään pneumoniaa, kuuluu ottaa keuhkoröntgenkuva - eikö totta? Etelä-Afrikassa toimivat kollegat halusivat asettaa tämän opinkappaleen kyseenalaiseksi, niin kuin akateemisten ihmisten tuleekin. Niinpä he satunnaistivat 522 pneumoniaepäilyn vuoksi tutkittavina ollutta lasta kahteen ryhmään: puolet kävi keuhkoröntgenkuvauksessa, puolet ei. Lapset olivat 2-59 kuukauden ikäisiä ja heidän tulosyynään oli yskä ja takypnea (WHO:n pneumoniakriteerit). Lääkärit hoitivat lapset muutoin parhaan tietämyksensä mukaan.

Robert Paul

Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia

Laparoskopiaa on käytetty sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa jo pitkään, mutta toimenpidelaparoskopian käytöstä tässä yhteydessä on vain vähän tutkimuksia. Selvitimme akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopian soveltuvuutta sairaalahoitoon otettujen 24 peräkkäisen sisäsynnytintulehduspotilaan hoidossa. Laparoskopia vahvisti diagnoosin 16 tapauksessa, joten kolmasosalla potilaista lopullinen diagnoosi muuttui laparoskopian yhteydessä. Sisäsynnytintulehduspotilaille tehtiin kiinnikkeiden irrottelu ja huuhtelu, märkäpesäkkeen dreneeraus ja huuhtelu tai koko infektiopesäkkeen poisto. Potilaista, joilla ei todettu sisäsynnytintulehdusta, yhtä lukuun ottamatta kaikille voitiin primaarilaparoskopian yhteydessä tehdä hoitotoimenpide. Laparoskopioihin ei liittynyt yhtään hoitoa vaativaa komplikaatiota. Akuutin vaiheen laparoskopia näytti nopeuttavan potilaiden toipumista ja selkeytti potilaiden seurantaa ja jatkohoitoa. Tämän tutkimuksen perusteella on käynnistetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toimenpidelaparoskopiasta verrattuna perinteiseen diagnostiseen laparoskopiaan.

Pontus Molander, Bruno Cacciatore, Jari Sjöberg, Jorma Paavonen

Suhtautuminen alkoholin suurkulutuksen hoitoon terveydenhuollossa

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventiohoidosta on lupaavia tutkimustuloksia potilaiden alkoholin kulutuksen vähentämisessä. Kuitenkaan mini-interventiota ei ole laajamittaisesti hyväksytty terveydenhuollon päivittäiseksi toiminnaksi. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat merkittävä potilasryhmä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin, ja terveydenhuollon työnantajat ja työntekijät pitävät näiden potilaiden alkoholiongelman hoitamista tärkeänä. Alkoholinkäyttö myös osataan ottaa puheeksi. Kuitenkin lisätietoja suurkuluttajien tunnistamisesta ja taitoja mini-intervention sisällön hallintaan tarvitaan. Koulutustarvetta on kaikilla terveydenhuollon tasoilla niin lääkäreillä kuin hoitajillakin.

Janne Kääriäinen, Pekka Sillanaukee, Pauli Poutanen, Kaija Seppä

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Enteroskopia - uusi menetelmä ohutsuolen sairauksien diagnostiikkaan

Ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset ja tutkimusvälineiden nopea kehittyminen ovat viime vuosikymmenten aikana lisänneet tietämystämme suolistosairauksista suuresti. Nykyisin käytössä olevat tähystimet ovat ohuita, taipuisia ja helposti ohjattavia, ja niiden avulla tuotetun kuvan erotuskyky on entistäkin tarkempi. Uusimpia laitteita ovat ohutsuolen tähystimet, joiden avulla voidaan tutkia aikaisemmin näkymättömiin jäänyttä suoliston osaa. Enteroskooppien tärkein käyttöaihe on suolistoverenvuodon paikantaminen, kun vuodon syy on jäänyt epäselväksi gastroskopian, kolonoskopian, ohutsuolen varjoainekuvauksen ja edelleen mahdollisesti isotooppikartoituksen tai verisuonivarjoainekuvauksenkin jälkeen. Suomessa enteroskopioita on tehty kahden vuoden ajan.

Urpo Nieminen, Seppo Niemelä

Munasarjasyövän solunsalpaajahoitoon liittyvä neurotoksisuus

Sisplatiinin ja paklitakselin yhdistelmä on tällä hetkellä tehokkain tunnettu munasarjasyövän hoidossa käytetty solunsalpaajahoito. Koska molemmat solunsalpaajat ovat neurotoksisia, tulee näiden sivuvaikutusten estoon ja varhaiseen toteamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Ennen hoidon aloittamista on syytä tehdä neurologinen peruskartoitus ja selvittää neurologisille sivuvaikutuksille altistavat riskitekijät. Tärkein yksittäinen keino neuropaattisten sivuvaikutusten estämiseksi on sisplatiiniin yhdistetyn paklitakseli-infuusion pidentäminen 24 tuntiin. Potilaiden valistaminen mahdollisista neurotoksisista sivuvaikutuksista ennen solunsalpaajahoidon aloittamista nopeuttaa oireiden tunnistamista ja hoitoa.

Maarit Vuento, Tuula Salmi, Seija Grénman

Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Teleultraäänikonsultaatio terveyskeskuksesta sairaalaan

Terveyskeskuslääkärin tekemä ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus. Terveyskeskuksissa ultraäänitutkimuksia tekee usein vain yksi lääkäri ja suhteellisen vähäisellä kokemuksella. Paikalliseen konsultaatioon epäselvän löydöksen sattuessa ei yleensä ole mahdollisuuksia. Tällöin lääkäri joutuu miettimään, pitäisikö potilas lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Teleultraäänikonsultaatiossa voidaan konsultoitavaksi lähettää pelkkä ultraäänilöydös. Kokeilimme menetelmää Kuhmon terveyskeskuksessa ja havaitsimme, että jo nykyisessä teknisessä kehitysvaiheessaan se soveltuu yksittäisten epäselvien löydösten tarkasteluun. Tiedonsiirtotekniikka kehittyy edelleen ja jo lähitulevaisuudessa etäkonsultaation käyttöä uä-tutkimuksissa kannattaa harkita.

Petri Sipola, Markku Päivänsalo, Leo Mäkäräinen, Jukka Lehtovirta, Jarmo Reponen, Antero Koivula

Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve

Kehitysvammahuollossa on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävä rakennemuutos. Laitoshoitoa on supistettu ja avohuollon palveluja lisätty. Rakennemuutos on tuonut samalla esiin kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja vaikeiden käyttäytymisongelmien yleisyyden. Tämän väestöryhmän psyykkisten häiriöiden diagnosointi on vaativa tehtävä, joka edellyttää alan erityisosaamista. Kehitysvammaneuvoloiden ja -poliklinikoiden asiakkaista Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä tehty tutkimus osoittaa, että kehitysvammaisten psyykkiset oireet ovat usein monisäikeisiä, minkä vuoksi moniammatillisen työryhmän tekemä arviointi on tarpeellinen. Psyykkinen oireilu voi kertoa paitsi mielenterveyshäiriöistä myös somaattisiin sairauksiin liittyvistä oireista tai reaktioista epätyydyttävään elämäntilanteeseen. Osa mielenterveyspalvelujen tarpeessa olevista kehitysvammaisista jää mahdollisesti kokonaan vaille asianmukaista tutkimusta ja hoitoa.

Esa Chydenius, Markus Kaski, Heikki Seppälä, Riitta Tokola

Sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki: Erikoismaksuluokan kehittämisessä sopimuslääkärijärjestelmäksi on tärkeintä sen ulottaminen koskemaan myös poliklinikoita

- Raportin ehdottomasti tärkein ansio on, että tavoitteeksi on asetettu erikoismaksuluokan kehittäminen sopimuslääkärijärjestelmäksi niin, että se laajenee koskemaan myös poliklinikoita, sanoo sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki erikoismaksuluokkajärjestelmän ja siihen liittyvän lääkärien erillispalkkiojärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän raportista. Hän on itse osallistunut työryhmän työskentelyyn Suomen Lääkäriliiton edustajana.

Tuomo Saarikko