Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Avoin lumehoito lievittää akuuttia kipua

Lumehoito lievitti sveitsiläistutkimuksessa akuuttia kokeellista kipua, hyperalgesiaa ja allodyniaa, vaikka tutkimushenkilöt tiesivät, etteivät saa aktiivista lääkeainetta. Ennen hoitoa lumehoidosta annetun opetuksen laajuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta tehoon.

Ritva Jokela

Ovatko lehmänmaitoallergian hoitosuositukset ajan tasalla?

Imeväisillä ilmenee usein itkuisuutta, oksentelua ja ihottumaa – kaikki oireita, jotka saattavat herättää epäilyn lehmänmaitoallergiasta.

Nina Kaseva

Sairaalahoidon pituus ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Akuuttiin sairaalahoitoon tiedetään liittyvän lihaskatoa ja toiminnanvajeiden riskiä riippumatta sairaalaan joutumisen syystä ja indeksisairaudesta. Sairaalahoitojen pituudet ovat joka puolella maailmaa merkittävästi lyhentyneet vuosikymmenien saatossa. Meta-analyysi selvitti, onko sairaalajaksojen lyhentyminen vähentänyt sairaalahoitoon liittyvää toiminnanvajeiden riskiä. Näin ei ollut käynyt.

Kaisu Pitkälä

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallisen ohjelman tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa ja toimintakykyä.

Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Markku Sainio, Marina Erhola, Tari Haahtela, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Kyösti Haukipuro, Kaisa Jalkanen, Kirsi Karvala, Sanna Lappalainen, Kari Reijula, Hannele Rämö, Anniina Salmela, Mika Salminen, Tuula Vasankari, Jussi Lampi

Meningokokkitauti Suomessa – kuka tarvitsee rokotteita?

Rokotteista hyötyvät sairastuneiden lähikontaktit ja varusmiespalvelusta suorittavat sekä riskiryhmäläiset ja eräät matkailijat.

Maija Toropainen, Hanna Nohynek

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Korona koskettanee pahimmin ennestään huono-osaisia nuoria

Sosioekonomisesti huono-osaisimmilla nuorilla on enemmän ongelmakäyttäytymistä kuin muilla nuorilla, havaitsi LK Noora Knaappila väitöstutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Väitökset 21

Syöpähoitojen haitat ohjaavat hoidon valintaa lymfoomapotilailla

Mitä on hyvä tietää tuberkuloosista?

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista. Siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä ja menehtyy noin 1,5 miljoonaa (1). Lääkkeille vastustuskykyinen tautimuoto on yhä vakava ongelma Suomen lähialueilla. Suomen epidemiologiseen tilanteeseen vaikuttavat myös kansainväliset muuttovirrat. Vuonna 2018 tuberkuloosiin sairastui Suomessa 226 henkilöä (2). Tapaukset keskittyvät riskiryhmiin. Noin puolet niistä todetaan maahanmuuttajilta. Vuonna 2018 sairastuneiden keski-ikä oli 54 vuotta (2).

Tuula Vasankari

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

Suojaavan vaikutuksen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän, kirjoittaa Pia Mäkelä.

Pia Mäkelä

Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla on muita enemmän käyttäytymishäiriöitä

Hoitoa saaneiden äitien lapsilla todetaan enemmän psykologisen kehityksen ja tunne-elämän häiriöitä kuin verrokeilla.

Tuomas Keränen

Raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riski kasvanut joillakin maahanmuuttajaryhmillä

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Etelä-Aasiasta ja Itä-Aasiasta kotoisin olevilla naisilla oli suurentunut riski joutua hätätilakeisarileikkaukseen.

Ulla Toikkanen

Tupakointi ja diabetes vaikuttavat hampaiden menetykseen

Pitkään tupakoineilla havaittiin keskimäärin puolitoistakertainen riski hampaiden menetykseen tupakoimattomiin verrattuna, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Lapsena saatu BCG-rokote ei vaikuta aikuisten koronasairastuvuuteen

Rokotettujen ja rokottamattomien tapausmäärässä tai taudinkuvassa ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Uusi menetelmä eturauhassyövän levinneisyystutkimuksiin

Lancetissa julkaistun australialaisen monikeskustutkimuksen mukaan prostataspesifinen membraaniantigeeni positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian avulla osoitettuna (PSMA-PET-TT) on merkittävä edistysaskel eturauhassyövän tähänastisten ensi vaiheen levinneisyystutkimusten, vatsan ja lantion alueen TT:n ja luustokartoituksen, tarkkuuteen nähden.

Ossi Lindell

Nivelreuma ei enää lyhennä elinikää

Vuosikymmenien ajan on tiedetty, että nivelreumapotilailla on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti, erityisesti sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Tämän on katsottu johtuvan kroonisesta tulehduksesta, joka kuluttaa elimistön voimavaroja, lisää infektioriskiä ja voi vaurioittaa verisuonia, johtaen ateroskleroosiin. Kehittynyt reumalääkitys parantaa nivelreumapotilaiden ennustetta monin tavoin, ja tämä alkaa näkyä myös ylikuolleisuuden vähenemisenä.

Markku Kauppi

Äidin syömishäiriö vaikuttaa sekä raskauteen ja vastasyntyneeseen

Ruotsalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa havaittiin äidin raskaudenaikaisen ja myös aiemmin sairastetun syömishäiriön lisäävän äidin hyperemeesin, raskaudenaikaisen anemian ja verenvuodon riskiä. Myös lapsen ennenaikaisen syntymän ja mikrokefalian riski oli kohonnut.

Nina Kaseva

Enemmän energiaa eteisvärinän rytminsiirtoon

Eteisvärinän rytminsiirto on yleisimpiä sydäntoimenpiteitä. Suuri osa rytminsiirroista on tehty bifaasisella defibrillaatorilla käyttäen aluksi 150–200 J:n energiaa. Jos eteisvärinä ei käänny, nostetaan energia maksimitehoon saakka. Ensimmäisen aihetta käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen mukaan kardioversio kannattaa tehdä suoraan maksimitehoa käyttäen.

Juhani Airaksinen