Kaamosmasennusta voi hoitaa

Vuodenaikamasennus toistuu tavallisimmin talvisin. Kaamosmasennuksen yleisyys väestössä on 1–2 prosenttia.

Timo Partonen

Synnytyskivun hoito

Synnyttäjän tulee saada osallistua kivunlievityksen valintaan.

Elli Toivonen, Outi Palomäki

Väitökset 41/2019

Uutta tietoa mPGES-1:n säätelyn mekanismeista ja tulehduskipulääkkeiden vaikutuksista nivelrikossa

Alzheimerin tauti – infektiotautiko?

Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta, kirjoittavat Timo Strandberg (kuvassa) ja Pentti Tienari.

Timo Strandberg, Pentti Tienari

Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset havaittavissa verinäytteestä

Tutkimuksessa tutkittiin suomalaisia kaksossisaruksia, joista toinen sairastaa Alzheimerin tautia ja toinen on terve.

Tuomas Keränen

Kaamosmasentuneen kello jätättää

Sisäisen kellon toiminnan poikkeavuuksilla on keskeinen osa sairauden patogeneesissä.

Tiina Lautala

Dientamoebasta tuli Suomen yleisin tautia aiheuttava suolistoloinen

Huonosti tunnettu Dientamoeba on yleisempi Suomessa kuin kihomato. Taudin tyypillisin oire ovat pitkittyneet vatsavaivat.

Tuomas Keränen

Työmuistin kuormitusherkkyys selittää oppimiseroja

Työmuistin harjoittaminen ei kuitenkaan edistä oppimista.

Heli Väyrynen

Monivuotinen työhyvinvointiohjelma tuo pysyviä hyötyjä

Positiivisten tulosten pysyvyyteen vaikutti myös kohderyhmien tarpeiden huomiointi ja henkilökohtaiset tapaamiset.

Tuomas Keränen

Alzheimerin tautia sairastavilla psykoosilääkkeen käyttäjillä enemmän sairaalapäiviä

Kahden vuoden seurantajakson aikana sairaalapäiviä oli noin 11 enemmän kuin lääkettä käyttämättömillä.

Tuomas Keränen

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen avokuntoutus toteutuu vaihtelevasti

Osa potilaista odottaa kuntoutusta pitkäänkin.

Marianne Jansson

Hereilläolo yleisanestesian aikana on edelleen ongelma

Neljä leikkauspotilasta tuhannesta on tahattomasti hereillä yleisanestesian aikana. Tahatonta hereilläoloa yleisanestesian aikana on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä. Hereilläoloon voi liittyä kipua, halvaantumisen tunnetta, paniikkia, kyvyttömyyttä hengittää ja muistikuvia keskusteluista. Sen kokeneille saattaa kehittyä jopa traumaperäinen stressireaktio.

Ritva Jokela

Elämäntapojen ja geenien yhteisvaikutus muistisairauden ilmaantuvuuteen

Suomalainen Kivipellon ryhmä oli ensimmäisten joukossa osoittamassa epäterveellisten elämäntapojen yhteyden Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen. Elämäntapamuutosten vaikuttavuutta testanneessa FINGER-tutkimuksessa monitekijäisellä interventiolla saatiin kognitio paranemaan lyhyessäkin seurannassa. Nyt iso englantilainen kohorttitutkimus selvitti vanhuusiän muistisairauden tunnettujen riskigeenien ja elämäntapojen yhteisvaikutusta muistisairauden ilmaantuvuuteen keskimäärin kahdeksan vuoden seurannassa.

Kaisu Pitkälä

Metioniinista merkkiaine tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen?

Vauvaiän suurentunut metioniinipitoisuus näyttää löytävän oikean potilasryhmän.

Nina Kaseva

Kypsä teratooma huonontaa levinneen kivessyövän ennustetta

Levinneen kivessyövän ennuste on hyvä. Sen hoitosuositus on vuodesta 1997 lähtien perustunut taudin riskin arvioon (IGCCCG). Taudin levinneisyys ja verestä mitattavien merkkiaineiden pitoisuudet (AFP, HCG, LD) jakavat tautitapaukset kolmeen ryhmään ennusteen mukaan ja ohjaavat hoitoa. Amerikkalaistutkimuksen mukaan ennustetta huonontaa myös kypsä teratooma.

Sirkku Jyrkkiö

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden avokuntoutus Päijät-Hämeessä

Lähtökohdat Kotiutuvat, kuntoutusta tarvitsevat aivoverenkiertohäiriöpotilaat hyötyvät lääkinnällisestä kuntoutuksesta ainakin vuoden ajan sairastumisen jälkeen. Selvitimme avokuntoutuksen toteutumista Päijät-Hämeessä.

Santeri Kuivanen, Marja Mikkelsson

Vaikea hemolyysi ja munuaisvaurio punasolusiirtojen jälkeen

Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu­­nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.

Pia Hynynen, Susanna Sainio, Anne Räisänen-Sokolowski, Kati Kaartinen

Sisäinen kello säätää terveyttä

Valintamme voivat häiritä sisäisen kellon toimintaa, mikä altistaa monille sairauksille.

Timo Partonen

Kalsiumpyrofosfaattikertymät aiheuttavat monenlaisia taudinkuvia

Kertymät nivelrustoissa ja niveliä ympäröivissä rakenteissa ovat vanhuksilla yleisiä.

Heikki Julkunen, Martina Lohman

Runojen sijasta tiedeartikkeleita

Sisätautien erikoislääkäri Tinja Lääveri harrastaa tiedeartikkeleiden kirjoittamista.

Anne Seppänen