D-vitamiinin liian vähäisen ja liiallisen saannin terveysvaikutukset

Vakava D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan.

Christel Lamberg-Allardt, Suvi T. Itkonen

D-vitamiinitilanne Suomessa ja saantisuositukset

Aikuisväestö saa D-vitamiinia keskimäärin suositusten mukaisesti, ja valtaosalla väestöstä pitoisuus veressä on riittävä. Osalla saanti ravinnosta jää kuitenkin alle keskimääräisen tarpeen.

Suvi T. Itkonen, Maijaliisa Erkkola, Christel Lamberg-Allardt

Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämistä pitäisi helpottaa

Turun yliopistossa väittelevä Minna Tervahartiala kokee, että tutkimustyö antoi syvempää ymmärrystä lääketieteestä ja sen kehityksestä.

Anne Seppänen

Väitökset 38/2019

Uutta tietoa pakastealkiosiirtojen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä

Näyttö D-vitamiinilisien hyödystä kansantautien ehkäisyssä puuttuu

Vaikka D-vitamiinilisistä ei ole todettu olevan juurikaan hyötyä keskeisten kansantautien ehkäisyssä, on D-vitamiinin riittävä saanti tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveyden turvaamiseksi, kirjoittavat Matti Hero ja Tiina Laatikainen.

Matti Hero, Tiina Laatikainen

Uusi diagnoosimenetelmä voi vähentää verinäytteiden tarvetta

RFS-menetelmään perustuva testi tunnistaa myyräkuumeen virtsanäytteestä.

Hertta Vierula

Tyypin 1 diabeteksen ennakointi voi helpottua

Verenkierron molekyylit voivat tarjota uusia mahdollisuuksia taudin varhaiseen ennakointiin.

Heli Väyrynen

Silmän skannaus saattaa ennustaa diabeteksen

Menetelmä perustuu autofluoresenssiin.

Pekka Nykänen

Sairaaloiden lääkehuolto automatisoituu

Älylääkekaapit yleistyvät sairaaloissa.

Heli Väyrynen

Alzheimerin taudin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Tiiamari Pennanen

Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Heli Väyrynen

Magneettikuvausseulonta löytää pienemmän rintasyövän

Rintasyöpä on alle 60-vuotiaiden naisten merkittävä kuolemansyy. Jos naisen lähisukulaisilla on todettu rintasyöpää, on sairastumisriski suurentunut, vaikka tunnettuja rintasyövälle altistavia geenimutaatioita ei ole todettu. Näitä potilaita on noin 15 % kaikista rintasyöpään sairastuneista. Näiden naisten huolellinen rintasyövän seulonta on järkevää: mitä aiemmin tauti todetaan, sitä parempi hoitotulos on, ja osa potilaista säästyy raskailta liitännäishoidoilta, kun tauti todetaan tarpeeksi pienikokoisena. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että magneettikuvauksen käyttöä suuren riskin potilaiden seulonnassa on syytä harkita.

Sirkku Jyrkkiö

Säännöllinen D3-vitamiinilisä vähentää syöpäkuoleman riskiä

D-vitamiinilisää suositellaan ylläpitämään luuston terveyttä. Havaintotutkimuksissa matalan D-vitaminitason on todettu olevan yhteydessä syöpä- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Laajassa meta-analyysissä tätä ei tullut esiin, mutta säännöllinen D₃-vitamiinilisän käyttö vähensi syöpäkuoleman riskiä 16 %.

Nina Kaseva

Modularisaatio voi tukea siirtymistä avopainotteiseen hoitoon

Palvelukokonaisuuksien jakaminen alakokonaisuuksiin eli moduuleihin voi tukea siirtymistä vuodeosastohoidosta kohti avopainotteista hoitoa sairaalassa, ilmeni LL, KTM Katariina Silanderin väitöstutkimuksessa From borders to interfaces – Modularizing specialized outpatient services.

Tuomas Keränen

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen

Väkivaltaiset videopelit eivät lisää terveiden aikuisten väkivaltaisuutta

Saksalainen tutkimusryhmä pyrki etenevässä interventiotutkimuksessa selvittämään, aiheuttaako pelaaminen pidempikestoista haitallisia muutoksia.

Tero Taiminen

Uutta tietoa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä luukadosta

Luukato on voimakkainta ensimmäisenä vuonna lonkan tekonivelleikkauksesta. Sen jälkeen luuntiheyden muutos lievenee muistuttamaan normaalia luun ikääntymisprosessia. Myös proteesin mallilla ja osteoporoosilääkityksellä on vaikutusta luuntiheyden muutokseen.

Ulla Toikkanen

Siedätys kielenalustableteilla tehoaa koivuallergiaan

Koivuallergikkojen perinteinen siedätyshoito on pitkäpiimäistä touhua: ensin pistoksia tiheästi ja sitten 6–8 viikon välein kolmen vuoden ajan. Se on tehokas hoito, mutta melko kallista ja sitoo henkilökuntaa. Siedätys kielenalustableteilla osoittautui myös tehokkaaksi ja turvalliseksi.

Heikki Ekroos

Koko Suomen perusterveydenhuollon asiakaskirjo on nyt kuvattu

Lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakaslähtöisyys ja kustannusten hillitseminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Tiedolla johtamisessa tulee ymmärtää kustannusten syntytapa ja tuntea koko asiakaskirjo.

Eeva Ketola, Virpi Pitkänen, Santeri Huvinen, Timo T. Seppälä

Lapsen selkäkipu

Alaselkäkipu on tavallinen oire 10 ikävuoden jälkeen. Valtaosalla oire menee nopeasti ohi.

Ilkka Helenius