Uusi malli voi paljastaa bakteerien taudinaiheuttamiskyvyn

Tutkimus luo pohjaa rokotteiden ja diagnostiikan kehittämiselle.

Ulla Toikkanen

Unenaikainen hiilidioksidimittaus voisi auttaa

Unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutukset näkyvät iholta mitatusta hiilidioksidista.

Heli Väyrynen

Koivuallergian siedätyshoito normalisoi nenän geeni-ilmentymiä ja mikrobistoa

Siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla nenänepiteelin mikrobiston monimuotoisuus lisääntyi ja lähentyi terveiden verrokkien nenämikrobiston monimuotoisuutta.

Ulla Toikkanen

Varhainen tuki parantaa merkittävästi työkykyä

Väitöstutkimuksen mukaan kuntoutusryhmän tulokset kohenivat kaikilla osa-alueilla. Mittareina käytettiin muun muassa fyysistä kuntoa, hapenottokykyä ja lihastoiminnan testaustuloksia.

Ulla Toikkanen

Synnytyksen jälkeinen masennus alidiagnosoitu

Riskitekijöinä korostuivat erityisesti raskauspahoinvointi ja kivulias synnytys.

Heli Väyrynen

Katetrilla asennettavat aorttaläpät näyttävät kestäviltä

Katetrilla asennettavia bioläppiä käytetään yhä useammin ja entistä nuorempien aorttaläppäahtaumapotilaiden hoidossa. Näiden uudentyyppisten TAVI-läppien pitkäaikaiskestävyyttä on epäilty, mutta uusimmissakaan tutkimuksissa ei ole näkyvissä merkkejä yllättävistä toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen happosalpaajan käyttö altistaa raudanpuutteelle

Pitkäaikainen ja suuriannoksinen happosalpaajan käyttö lisäsi rautavajauksen esiintyvyyttä.

Marko Vesanen

Neuvolalääkärit työstään:Moniammatillinen yhteistyö parantunut

LÄHTÖKOHDAT Neuvolatyön ohjausta, toimintatapoja ja seurantaa on kehitetty 2000-luvulla aiempaa systemaattisemmin.

Miia Tuominen, Tuovi Hakulinen, Marjaana Pelkonen, Päivi Rautava

Transsukupuolisten hormonihoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Transsukupuolisen henkilön hormonihoidon aloittaa moniammatillinen työryhmä Tampereen tai Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Hoidon vakiinnuttua potilasta seurataan avoterveydenhuollossa.

Pia Das

Miten psykiatrinen tautiluokitus kehittyy?ICD-11 ja DSM-5 vertailussa

• ICD-11- ja DSM-5-tautiluokituksia on pyritty yhtenäistämään, mutta niissä on edelleen oleellisia eroja.

Jyrki Korkeila

Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?

Saattohoitotyötä neljännesvuosisadan tehneenä tekee mieli yrittää kurkistaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut. Palliatiivisia poliklinikoita on perustettu sairaanhoitoalueille, ja sosiaali- ja terveysministeriössä istuu työryhmä pohtimassa rakenteita. Hoitoalan ja lääkärien peruskoulutukseen on suunniteltu parannuksia.

Juha Hänninen

Psykiatrinen tautiluokitus kehittyy

ICD- ja DSM-tautiluokitusten uusia versioita on pyritty yhtenäistämään.

Marianne Jansson

Älyveitsi mahdollistaa tarkemmat syöpäleikkaukset

Hyvän- ja pahanlaatuinen kudos voidaan erottaa sähköveitsen käytön aikana syntyvistä palokaasuista.

Heli Väyrynen

Transsukupuolisten hormonihoito vaatii yksilöllistä seurantaa

Vakiintuneen hoidon seuranta toteutetaan avoterveydenhuollossa.

Marianne Jansson

Älyllisen kehitysvammaisuuden tausta avautuu

Sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä.

Ulla Toikkanen

Työuupumus lisääntyi kunnissa

Hyvä henkilöstöjohtaminen vähentää työuupumusta kuntamuutoksissa.

Heli Väyrynen

Neurokirurgisesta hoidosta apua kasvojen kolmoishermosärkyyn

HUS:n tutkimuksen mukaan 90 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä neurokirurgiseen hoitoon.

Ulla Toikkanen

Somaattiset mutaatiot yhteydessä autoimmuunisairauksien kehittymiseen

Nivelreumaa sairastavien potilaiden immuunisoluissa esiintyy yleisesti somaattisia mutaatioita, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Terve vanhus ei hyödy ASA:sta

Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon hyöty sydän- ja aivoinfarktien sekundaaripreventiossa tiedetään. Sen sijaan primaaripreventiossa se ei terveitä vanhuksia hyödytä.

Hannu Paajanen