Kalaöljy ehkäisee sydäntapahtumia

Eikosapentaeenihappo vähentää sydäntapahtumien vaaraa sydänpotilailla, joiden triglyseriditaso on koholla.

Juhani Airaksinen

Potilaan paluu psykiatriseen sairaalahoitoon

LÄHTÖKOHDAT Psykiatrisen sairaalahoidon toistuminen riippuu potilaasta ja hoitojärjestelmästä. Selvitimme sairaalaan palaamisen esiintyvyyttä ja yhteyttä paluuta edeltävään avohoitoon sairaanhoitopiireittäin.

Kristian Wahlbeck, Johanna Cresswell-Smith, Peija Haaramo

”Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen?” Koulunkäyntikyvyn arviointi ja tukeminen

Lapsen kykyyn käydä koulua vaikuttavat psyykkinen ja fyysinen terveys, elämäntilanne, opiskeluympäristö ja näiden vuorovaikutus.

Anita Puustjärvi, Ilona Luoma

Lapsuuden aivokasvaimen myöhäisvaikutukset

Lapsena aivokasvaimen sairastaneilla esiintyy runsaasti myöhäishaittoja, joista yleisimpiä ovat kognitiiviset ja neurologiset ongelmat sekä aineenvaihdunnan sairaudet.

Erika Storm, Päivi Lähteenmäki, Tuire Lähdesmäki

Diabeteksen luokittelua on aihetta muuttaa

Uusi luokitus on askel kohti yksilöllisempää diabeteksen hoitoa, kirjoittavat Annemari Käräjämäki ja Liisa Hakaste.

Annemari Käräjämäki, Liisa Hakaste

Katetriembolisaatio tehoaa ruuansulatuskanavan vuotoihin

Toimenpiteen suorittavien radiologien saatavuus vaihtelee.

Heli Väyrynen

Myöhäishaitat ovat yleisiä lapsuusiän aivokasvaimen jälkeen

Ongelmiin puuttuminen parantaa potilaan elämänlaatua.

Tiina Huttu

Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen?

Oppilaalla on aina oikeus koulunkäyntiin. Tarvittava tuki on aloitettava viiveettä.

Tiina Huttu

Allergiaruokavaliot voi jopa puolittaa

Koululaisten allergiaruokavaliot voidaan vähentää alle puoleen, selviää tutkimuksesta.

Heli Väyrynen

Kaulavaltimoahtauma heikentää aivoinfarktin ennustetta eteisvärinäpotilailla

Kaulavaltimoahtaumaa pitää aktiivisesti etsiä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilta eteisvärinäpotilailta.

Ulla Toikkanen

Neuroborrelioosin diagnostiikassa voidaan käyttää CXCL13-viestimolekyyliä

Tämän biomarkkerin pitoisuus voidaan määrittää aivoselkäydinnesteestä pikatestin avulla. Näin tautidiagnostiikka nopeutuu.

Ulla Toikkanen

Spontaanin ilmarinnan uusiutumisen riskitekijät selvitetty

Nuorilla aikuisilla esiintyy spontaania ilmarintaa: naisilla ilmaantuvuus on 1,2/100 000 ja miehillä 7,4/100 000 vuodessa. Uusiutumisriskiksi on arvioitu jopa 50 % seuraavan vuoden aikana, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Brittitutkijat selvittivät uusiutumisriskiä kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla. Analyysiin tuli 29 tutkimusta, joissa oli yhteensä 13 548 potilasta.

Heikki Ekroos

Aivometastaasileikkauksen jälkeen stereotaktinen sädehoito

Aivometastaasileikkauksen jälkeen annettava sädehoito parantaa potilaan ennustetta ja hidastaa taudin etenemistä. Koko aivojen sädehoitoon liittyy merkittäviä haittoja, ja muuten hyväkuntoisen potilaan altistaminen sille onkin perustellusti kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Uutta ja yllättävää probiooteista

Probioottien vaikutukset näyttävät vaihtelevan bakteerien ja vastaanottajan ominaisuuksien mukaan. Tämän paljasti poikkeuksellisen perusteellinen israelilaistutkimus.

Heikki Arvilommi

Umpilisäketulehdukset vähenevät

Umpilisäketulehdukseen sairastuu elämänsä aikana 7–8 % ihmisistä. Sekä Suomessa että Ruotsissa ilmaantuvuus näyttää pienenevän.

Hannu Paajanen

TT-kuvauksen asema vahvistumassa rintakipujen diagnostiikassa

Tietokonekerroskuvauksella saadaan tarkempaa tietoa sepelvaltimoiden tilasta kuin perinteisillä rasituskokeilla tai perfuusiotutkimuksilla. Varmempi diagnoosi ja parempi hoidon kohdistaminen voivat vaikuttaa myös ennusteeseen.

Juhani Airaksinen

Hoitosuunnitelma yhteiseksi työkaluksi pitkäaikaissairauksien avohoitoon

Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais­sairauksien hoitotuloksia.

Klas Winell, Ilona Mikkola, Risto Kuronen, Helena Liira

Onko riski hoidon aihe?

Riski on ei-toivotun asian todennäköisyys, mutta sitä on varsinkin numerona ilmaistuna vaikeaymmärtää ja tulkita.

Päivi Korhonen, Minna Kaila

Aktiivinen lääkehoito vai palliatiivinen hoitolinja – valinnan vapaus vai vaikeus?

Potilaat ja omaiset odottavat yleensä, että syöpäsairautta hoidetaan aktiivisesti. Kun syöpä on levinnyt, realistiset hoitovaihtoehdot ovat yleensä taudin hidastaminen tai palliatiivinen hoitolinja. Hoitoarviokäynnillä lääkärin pitäisi päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen hoitolinjasta.

Kristiina Tyynelä-Korhonen

Potilaiden osallistaminen etenee, mutta hitaasti

Potilaiden lisääntyvä osallisuus muokkaa terveydenhuoltoa uudenlaiseksi. Muutos näyttää etenevän nopeimmin teknologian harppausten kautta. Potilaat ovat esimerkiksi ottaneet Omakanta-palvelun käyttöönsä, ja he seuraavat ja kommentoivat, mitä heistä terveydenhuollossa kirjataan. Seuraavan aallon muodostavat interaktiiviset järjestelmät, joissa potilas pääsee kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Helena Liira, Päivi Hietanen