Työelämän ja terveydenhuollon rajalla

Työelämän ja terveydenhuollon rajalla

Työterveyshuolto tarkoittaa kliinistä erikoisalaa ja palvelujärjestelmää, ei yksittäistä tieteenalaa. Monitieteisen alan ytimessä ovat työlääketiede ja työikäisille tärkeät lääketieteen alat. Tietoja tarvitaan myös esimerkiksi työpsykologiasta, työfysiologiasta, toksikologiasta, kuntoutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja työelämän käytännöistä. Työlääketieteen lehdissä julkaistaan tutkimuksia uusien alojen ja altisteiden mutta myös työelämän muuttuvien rakenteiden vaikutuksista terveyteen (1,2). Työelämän rajapinnassa satunnaistetut kokeet onnistuvat harvoin ja havainnoiva tutkimuskin on haastavaa (3). Tekemistä kehitetään etulinjassa.

Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen

Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa

Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa

Tulehdukselliset reumataudit ovat ilman tehokasta lääkehoitoa eteneviä ja vammauttavia. Suomessa sairastuu joka vuosi yli 3 000 aikuista krooniseen reumaattiseen niveltulehdukseen (1), eniten nivelreumaan ja spondylartropatioihin (selkärankareuma ja nivelpsoriaasi). Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa ja spondylartropatioita sairastavista lähes kaikki ovat sairastuessaan alle 65-vuotiaita ja useimmat työelämässä (1). Hoito maksaa, mutta työsuorituksen heikkeneminen ja menetetyt työpäivät muodostavat valtaosan reumaattisten niveltulehdusten taakasta yhteiskunnalle. Hoitokustannusten ja tuotannonmenetysten välillä on vastavuoroisuutta: panostamalla hoitoihin voidaan epäsuoria kustannuksia vähentää. Tästä on eniten tietoa nivelreumassa.

Kari Puolakka

Milloin pitkästä ­ verihiutaleiden kaksoisestosta on hyötyä pallolaajennus­potilaalle?

Uusien turvallisempien lääkeverkkoputkien asennuksen jälkeen pallolaajennuspotilailla annetaan entistä lyhyempiä verihiutaleiden kaksoisestohoitoja. Jos tromboottisen sydäntapahtuman vaara on suuri, pitemmästä hoidosta olisi hyötyä, ellei puolestaan hoidon aiheuttama vuotovaara ole kovin suuri. Uusi laaja tutkimus näyttää auttavan näiden pidemmästä hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamisessa.

Juhani Airaksinen

Varhainen altistuminen estääkin ruoka-allergiaa?

Varhainen altistuminen estääkin ruoka-allergiaa?

Britanniassa tehty laaja kliininen koe raportoi, että tunnetusti allergisoivien ruoka-aineiden käytön aloittaminen alle puolen vuoden iässä ehkäisee allergioita 1 ja 3 vuoden iässä. Vaikka hoitoaikeen mukaisen analyysin tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, protokollan mukainen analyysi toi esiin useita merkittäviä yhteyksiä allergisoivien ruoka-aineiden nykysuositukseen verrattuna varhain aloitetun käytön suojaavaan vaikutukseen. Tulos ei ainakaan puolusta välttämistaktiikkaa, vaan ennemmin siedätysideologiaa.

Outi Aikio

Hapoton maha heikentää erlotinibin imeytymistä

Pienimolekyyliset tyrosiinikinaasin estäjät ovat suun kautta otettavia uuden polven syöpälääkkeitä. Erlotinibia käytetään keuhkosyövän hoitoon. Erlotinibi imeytyy parhaiten, kun mahalaukun pH on tasolla 2. Mahalaukun happamuutta vähentävät lääkkeet heikentävät erlotinibin imeytymistä jopa puoleen, mutta lääkkeen kanssa samaan aikaan nautittu kolajuoma parantaa imeytymistä.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030