Prostatektomiassa kannattaa varautua nivustyrän korjaukseen

Suurentuneen eturauhasen virtsankululle aiheuttaman esteen ja vatsaontelon seinämän tyrien välinen yhteys on vanhastaan tuttu asia. Tuoreessa puertoricolaistutkimuksessa selviteltiin nivustyrän löytymistä enteileviä merkkejä radikaaliin prostatektomiaan tulevilta potilailta. Keskivaikeista tai vaikeista virtsaamisvaivoista kärsineillä nivustyrän todennäköisyys oli viisinkertainen vähäoireisten potilaiden tyrälukuun verrattuna.

Ossi Lindell

Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden lääkkeettömästä hoidosta näyttöä

Muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja melko vaatimattomasta näytöstä huolimatta, sillä psyykenlääkkeitä käytettäessä riskit ovat usein suuremmat kuin hyödyt. Hollannissa tehtiin kunnianhimoinen tutkimus, jossa vanhainkodissa vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien osastoilla hoitajia koulutettiin potilaiden räätälöityyn hoitoon.

Kaisu Pitkälä

Kuinka alas diabeetikon  verenpaine kannattaa saada?

Kuinka alas diabeetikon verenpaine kannattaa saada?

Korkea verenpaine lisää sydänsairauksien ilmaantumista progressiivisesti aina systolisen verenpaineen tasolle 115 mmHg saakka. Diabeetikoilla on usein verenpainetautia, ja sen hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sairastumisriskeihin, mutta optimaalinen verenpaineen tavoitetaso on vielä kiistanalainen. Uuden meta-analyysin mukaan systolisen verenpaineen taso 140 mmHg riittää yleensä tyypin 2 diabeetikon verenpaineen hoidossa.

Juhani Airaksinen

Reseptilääkkeistä metadoni aiheuttaa eniten kuolemia suhteessa kulutukseen

Suomessa kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä vainajien elimistöstä löydetään reseptillä määrätyistä lääkkeistä eniten opioideja, psykoosilääkkeitä ja masennuslääkkeitä, kun kuolemien määrää verrataan lääkkeiden kulutukseen. Yksittäisistä lääkkeistä yleisimpiä löydöksiä suhteessa kulutukseen ovat metadoni, levomepromatsiini, doksepiini, klooriprotikseeni ja oksikodoni. Myös pregabaliinia löytyy yhä useammin.

Ritva Jokela

Vähätelläänkö Alzheimerin taudin infektioetiologiaa?

Joukko tutkijoita ja kliinikoita eri puolilta maailmaa – mukana myös Timo Strandberg Suomesta – hämmentää tuoreella pääkirjoituksella alan lehdessä. Mikrobien osuudesta Alzheimerin taudissa on heidän mukaansa niin paljon näyttöä, että tutkimusta pitäisi sillä suunnalla lisätä. Heidän mielestään lukuisat havainnot viittaavat etenkin herpes simplex -viruksen (HSV1), Chlamydia pneumoniaen, spirokeettojen ja myös sienien rooliin ikääntyvien aivoissa.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030