Tekonivelinfektion hoidossa voidaan käyttää aiempaa lyhyempää antibioottihoitoa

Aiempaa lyhyemmällä antibioottihoidolla voidaan saavuttaa yhtä hyvät hoitotulokset kuin pidemmällä hoidolla hoidettaessa lonkan ja polven tekonivelinfektiota ilman tekonivelen vaihtoa. Hoitoajan lyhentäminen vähentää hoidosta potilaalle koituvia haittoja ja säästää terveydenhuollon resursseja.

Ari-Pekka Puhto

Jalkapöydänluun alaosan luunkorjauksenkiinnittäminen ei ole tarpeen

Ensimmäisen jalkapöydänluun alaosan luunkorjauksen sisäinen kiinnittäminen ei ole tarpeellista eikä myöskään ole tarpeen käyttää kipsisidosta leikkauksen jälkeen. Vaivaisenluun uusiutumisen riski on suurempi, jos vaivaisenluukulma on ennen leikkausta 30 astetta tai enemmän.

Ilkka Pentikäinen

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus fyysisten sairauksien vuoksi huomattavaa

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus fyysisten sairauksien ja onnettomuuksien vuoksi on huomattavaa samanikäiseen väestöön nähden riippumatta siitä, minkä ikäisinä potilaat ovat sairastuneet. Tietoutta myöhäisiällä alkavasta skitsofreniasta on tärkeää lisätä, jotta sairaus tunnistettaisiin terveydenhuollossa varhain ja oheissairaudet löydettäisiin ajoissa. Kaikille iäkkäille skitsofreniapotilaalle on oleellista järjestää mahdollisuus säännöllisiin terveystarkastuksiin psyykkisen hoidon lisäksi. Ennenaikaisen kuoleman ja laitoshoidon vaaraa näyttäisi voitavan vähentää fyysisen ja psyykkisen terveydentilan hyvällä hoidolla.

Tiina Talaslahti

Uutta tietoa neuroendokriinikasvainten markkereista

Potilaita, joilla on matalan maligniteettiasteen neuroendokriinikasvain, ei ole välttämätöntä seurata kauan. Potilaita, joilla on gradus 2 kasvain, on aiheellista seurata pitkään, koska merkittävä osa kasvaimista metastasoi lopulta. Terveydenhuollon niukkoja resursseja on näin mahdollista kohdistaa niihin potilaisiin, joilla riski kasvaimen aggressiivisesta käyttäytymisestä on kaikkein suurin.

Juha Jernman

Kaksosuus mahdollisuus ja voimavara ­psyykkisen hyvinvoinnin suhteen

Kaksosuus näyttäytyi mahdollisuutena ja voimavarana niin kiintymyssuhteen kuin psyykkisen hyvinvoinninkin suhteen. Kaksosten kiintymysstrategia suhteessa äitiin oli yksöslapsia useammin turvallinen ja mahdollinen keskosuus sekä varhaisvaiheen sairaalahoito vahvistivat sen kehittymistä. Yksösiin verrattuna kaksosten vanhemmat raportoivat merkitsevästi vähemmän käyttäytymisen ja tunne-elämän oireita myös silloin, kun kiintymyssuhde oli välttelevä. Tutkimuksen yksöslapset olivat esikoisia, joten sisaruksen vaikutusta kiintymyssuhteen kehittymiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin ei voitu arvioida.

Tiina Tirkkonen

Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

Kymmenen vuotta sitten julkaistu laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että Suomessa ollaan kipuoireiden takia huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muissa Euroopan maissa (1). Pitkään on tiedetty, että kipu ja masennus esiintyvät usein yhtäaikaisesti. Kivun ja masennuksen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Mitä useammassa paikassa on kipua, sitä suurempi on masennuksen todennäköisyys. Masentuneet myös raportoivat enemmän kroonista kipua (2). Kipu heikentää masennuksen hoitovastetta (3) ja potilaan toimintakykyä varsinkin esiintyessään samanaikaisesti unettomuuden kanssa (4).

Tuula Oksanen, Marianna Virtanen

Nanoteknologialla syövän kimppuun

Nanopartikkelikalvot ovat käsittämättömän ohuita – 1 nanometri on paperiarkin paksuudesta 1/100 000. Nanopartikkeleita on alettu tutkia ja hyödyntää esimerkiksi syövän diagnostiikassa, kuvantamisessa ja myös hoidossa. Esimerkiksi nykyaikaisella magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla ei voi kuvata alle 1 mm:n leikkeitä tarkkaan, mutta nanotekniikka mahdollistaa jopa solutason kuvauksen.

Hannu Paajanen

Seurantakuvaukset eivät paranna lymfoomapotilaan ennustetta

Jos diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastunut potilas saa täydellisen hoitovasteen, rutiininomaisilla seurantakuvauksilla ei ole vaikutusta ennusteeseen. Seurannassa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota toipumiseen ja kuntoutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Peräpukamien ja appendisiitin hoito jaksaa kiinnostaa

Tiedelehdissä ovat muotia systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ja "network"-meta-analyysit. Yhteensä 98 satunnaistetun tutkimuksen (7 827 potilasta) perusteella vertailtiin ulos pullistuneiden (gradus III tai IV) peräpukamien 11:tä kirurgista hoitomuotoa. Erityisen kiinnostavaa katsauksessa oli peräaukon kautta tehtävän valtimon sulkemisen (transanal haemorrhoidal dearterialization, TDH) vertailu perinteisiin menetelmiin. Avoimet (Milligan), suljetut (Ferguson), erilaisilla sähkö- tai ultraääniveitsellä (esim. Harmonic, Ligasure) suoritetut pukamaleikkaukset aiheuttivat enemmän komplikaatioita (vuotoa, kipua), mutta vähemmän uusiutumisia kuin TDH-tekniikka tai kudossulkijalla (Longo) tehty leikkaus.

Hannu Paajanen

Energiajuoma nostaa paineita

Energiajuomien käytön on arveltu olevan yhteydessä suurentuneeseen sydäntapahtumien vaaraan. Terveillä koehenkilöillä ne näyttävät joka tapauksessa nostavan verenpainetta ja lisäävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta.

Juhani Airaksinen

Terve virtsa ei ole steriiliä

Vanhana lääketieteen totuutena on esitetty, että terveen potilaan virtsa on steriiliä. Vahvaa epäilyä siitä, että tämä väittämä ei pidä paikkaansa, on saatu, kun virtsatutkimuksiin on alettu käyttää uusia mikro-organismeja tunnistavia geeniteknologian menetelmiä, kuten massiivista rinnakkaissekvensointia ja kehittyneitä mikrobiviljelytapoja. Tällöin anaerobit tai hitaasti kasvavat ja erityisiä ravinteita vaativat bakteerit tunnistetaan herkemmin kuin vakiintuneilla viljelytekniikoilla. Tunnistus tapahtuu myös mikrobin DNA:n perusteella.

Pertti Kirkinen

Diabetes ja parodontiitti

Merja K. Laine, Anna Maria Heikkinen

Akromegalia – oireista varhaiseen diagnoosiin ja hoitoon

Tautiepäilyn herääminen perusterveydenhuollossa on tärkeää.

Elina Ritvonen, Camilla Schalin-Jäntti

Kuopparinnan nykyhoito

Kuopparinta on yleisin synnynnäinen rintakehän deformiteetti. Sen etiopatogeneesi on epäselvä, mutta suosituin teoria on kylkirustojen ylikasvu.

Antti Koivusalo

Mittariston kehittäminen hoitoprosessin arvioimiseksi

Lähtökohdat

Jukka Uotila, Riitta Ojala, Sanna-Kaisa Kukko, Harri Laihonen, Kari Nieminen, Eija Tomás

PPAR

.

- ja PPAR

.

Erja-Leena Paukkeri

- ja PPAR

.

Erja-Leena Paukkeri

PPAR

.

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola