Lihavuusleikkaus palauttaa aivokudoksen muutokset

Lihavuusleikkaus ja sitä seuraava painonlasku palauttaa aivokudoksen rakennetta ja aineenvaihduntaa terveempään suuntaan. Ruokahalun säätelyyn osallistuu laaja hermoverkko, jonka muutokset voivat osaltaan selittää sitä, miksi lihavilla ihmisillä on vaikeuksia hillitä ruokahaluaan ja impulsseja valita herkullisia korkeakalorisia ruokia.

Jetro J. Tuulari

Lannerangan spinaalistenoosin diagnostiikka on haastavaa

Magneettikuvaus ennusti lannerangan spinaalistenoosin leikkaustulosta, mutta tautia ei voi diagnosoida pelkästään magneettikuvan perusteella.

Pekka Kuittinen

Ilmastointiputket ja antibioottihoito tehokkaita lasten toistuviin korvatulehduksiin

Äkillisiä välikorvatulehduksia sairastavien lasten elämänlaatu on merkittävästi huonompaa kuin terveiden. Jo muutama tulehdus heikentää elämänlaatua. Välikorvatulehduksessa antibiootti lievittää tehokkaasti korvakipua ja nopeuttaa selvästi eritteen häviämistä verrattuna seurantaan ilman hoitoa. Ilmastointiputkien asettaminen ehkäisee toistuvia välikorvatulehduksia. Kitarisan poisto putkituksen yhteydessä ei lisää tehoa.

Tiia Kujala

Psoriaasi aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia

Psoriaasi aiheuttaa taloudellista taakkaa erityisesti potilaille ja näiden työnantajille. Yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia koituu myös hoitojen tarjoamisesta ja lääkityksistä. Potilaille ja työnantajille koituvat kustannukset ovat mahdollisesti jopa kaksinkertaisia verrattuna Kelalle tai sairaanhoitopiirille koituviin kustannuksiin. Psoriaasista kärsiville potilaille ja heidän työnantajilleen koituva taloudellinen taakka johtuu pääosin ajan ja työtehon menetyksistä. Sairauden kokonaiskustannuksia arvioitaessa näitä ei aina osata ottaa huomioon.

Anssi Mustonen

Amerikkalaisten gynekologien suositukset ajan tasalle

Obstetrics and Gynecology -lehti on alkanut julkaista avohoidon valintojen tueksi arviointeja ja suosituksia uusista hoitokäytännöistä. Ensimmäisessä kannanotossa annettiin ohjeet mm. raskauspahoinvoinnin hoidosta, alkuraskauden trisomiaseulonnasta, varhaisraskauden pre-eklampsiaseulonnasta, jälkiehkäisystä ja HPV-rokotuksista. Kannanotot tulevat The American College of Obstetrics and Gynecology -yhdistykseltä (ACOG).

Pertti Kirkinen

Levinneen rintasyövän ennuste ei parane rinnan poistolla

Primaarikasvaimen leikkauksesta on vain harvoin apua levinneeseen rintasyöpään sairastuneen potilaan hoidossa. Noin 10 % potilaista kärsii paikallisoireista, jos kasvain syövyttää rinnan ihoa ja kasvaa ympäristöön. Silloin kasvaimen paikallispoistolla on merkitystä elämän laadun kannalta, mutta toimenpide ei paranna eliniän odotetta.

Sirkku Jyrkkiö

Nenäsumutteella ja kylvyillä haavainfektioiden kimppuun

Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää?

Hannu Paajanen

Vasta-aineet saattavat mullistaa myelooman hoidon

Lymfaattisten tautien hoidossa vasta-aineet ovat saavuttaneet vahvan aseman. Myelooman solunsalpaajapohjaiset hoidot ovat saaneet jo väistyä täsmällisempien hoitojen tieltä, mutta toistaiseksi ilman mabeja. Elotutsumabi ja daratumumabi ovat molemmat monoklonaalisia vasta-aineita, joiden kohteena ovat lähes yksinomaan myeloomasoluihin paikantuvat vastarakenteet.

Marko Vesanen

Miten masennuslääke valitaan?

Tutkimuksissa eri masennuslääkkeiden välillä ei ole osoitettu kliinisesti merkittävää tehoeroa.

Hannu Koponen, Jarmo Lappalainen, Esa Leinonen

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa

Valtaosa raportoiduista verensiirtoreaktioista on lieviä. Vuosittain Suomessa luokitellaan noin 25 verensiirtoreaktiota potilasturvallisuuden vaarantavaksi vakavaksi haitaksi. Vakavat verensiirtoreaktiot ja vaaratilanteet ilmoitetaan viranomaiselle (Fimea).

Eeva Juvonen, Johanna Wiksten, Anu Korhonen, Susanna Sainio

Lasten ohimolohkoepilepsia - laaja-alainen hermoverkostojen häiriö?

Epilepsiakohtausten taustalla ajatellaan olevan hermoverkostojen toiminnan poikkeavuuksia.

Katariina Mankinen, Vesa Kiviniemi, Heikki Rantala

Tyytyväisyys ja hyöty Työikäisten arviot avohoidon lääkärissäkäynneistä

Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä lääkärissäkäynteihinsä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja työikäisten tyytyväisyydessä lääkärissäkäynteihin hoitopaikan mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaan tyytymättömyyteen tai kokemukseen, ettei hoidosta ollut hyötyä.

Katri Oksanen, Riitta Sauni, Aki Koskinen, Anna-Mari Aalto, Kimmo Räsänen

TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava

Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio (DIC) on tila, jossa hyytymisjärjestelmä aktivoituu tarkoituksenmukaista huomattavasti voimakkaammin, mikä saattaa johtaa sekä pienten verisuonten tukkeutumiseen että verenvuotokomplikaatioihin. Väitöstutkimuksessa kaikki tutkitut merkkiaineet assosioituivat hyytymishäiriöiden vaikeusasteeseen ja TIMP-1 sekä tumaperäiset merkkiaineet myös elinvaurioiden kehittymiseen ja kuolleisuuteen. Etenkin TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava. TIMP-1 oli selvästi korkeampi hoitojakson alkuvaiheessa DIC-potilailla verrattuna niihin, joilla DIC ei vaikeaa sepsistä komplisoinut.

Mirka Sivula

Hyaluronaania hajottavien hyaluronidaasien ilmentyminen vähentynyt munasarjaja kohtusyövissä

Kohtu- ja munasarjasyövissä hyaluronaanin kertyminen syöpäkudoksen soluväliaineeseen voi johtua sen alentuneesta hajotuksesta. Lisäksi tulokset osoittavat HYAL1:n ennusteellisen merkityksen kohtusyövässä, sillä sen ali-ilmentyminen liittyi aggressiiviseen taudinkuvaan.

Timo Nykopp

Lääkehoidon sivuvaikutukset voivat viestiä hoidon tehosta

Hoidon aikainen verenpaineen nousu, neutrofiilien ja verihiutaleiden lasku sekä kilpirauhasen vajaatoiminta ovat yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että patsopanibi voi tehota sellaisten potilaiden munuaissyöpään, joilla sunitinibihoito on epäonnistunut. Lisäksi tulokset osoittivat, että suurempi Ang2-ekspressio syöpäkudoksen verisuonissa saattaa olla yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon.

Juhana Rautiola

Krooniseen kipuun liittyvän psyykkisen oheissairastavuuden arvioiminen tärkeää

Krooniseen kipuun liittyvä psyykkinen oheissairastavuus on laaja-alaista, ja sen arvioiminen on tärkeää ajatellen hoidon suunnittelua ja sen tuloksellisuutta. Mekanismit, jotka yhdistävät kivun psyykkisiin oireisiin, ovat monimutkaisia, eikä selkeää syy- ja seuraussuhdetta esiinny. Myös itse oireistoissa on päällekkäisyyttä ja niiden rajapinnat ovat häilyviä, mikä voi liittyä osaltaan yhteisiin taustamekanismeihin hermoverkostoissa sekä säätelyjärjestelmissä.

Peter Knaster

Kuvantamismenetelmillä uutta tietoa hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikasta ja ennusteesta

Aivokudoksen varhaisten iskemiamuutosten laajuuden arviointiin kehitetyn Alberta Stroke Program Early CT Score (ASPECTS) -pisteytysjärjestelmän tarkkuutta pystyttiin merkittävästi parantamaan tietokonetomografiakuvien ikkunoinnin optimoimisella tai pisteyttämällä tietokonetomografia-angiografiakuvia.

Jukka T. Saarinen

Jaksoittainen hormonihoito on hyvä vaihtoehto

Jaksoittainen hormonihoito on meta-analyysin mukaan elossaoloennusteen kannalta yhtä hyvä hoito uusiutuneeseen eturauhassyöpään kuin jatkuva. Hoidon tauottaminen parantaa jonkin verran potilaan elämän laatua.

Sirkku Jyrkkiö

Pään kolhiminen kertoo kuolemanriskistä

Päähän kohdistunut vamma kertoo suurentuneesta kuoleman ja erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvän kuoleman riskistä. Humalassa päänsä kolhineista suurella osalla kuolemansyy on uusi vamma.

Pertti Saloheimo

Tarttuuko Alzheimer?

Takavuosina prionitaudit, kuten Creutzfeldt-Jacobin (CJ-tauti) tai hullun lehmän tauti, herättivät suurta kohua, kun niiden todettiin voivan tarttua. Toisen neurodegeneratiivisen taudin, Alzheimerin taudin, ei sentään ole ajateltu olevan tarttuva. Hätkähdyttävän uuden tutkimuksen mukaan näin voisi kuitenkin olla.

Heikki Arvilommi