Aivoinfarktin hoito tulevaisuudessa Johtaako geeniekspression tutkimus terapeuttisiin ikkunoihin?

Aivoinfarktin hoitoon on viime vuosikymmenen aikana kehitetty lupaavia strategioita, merkittävimpinä akuutin vaiheen trombolyysi sekä ns. terapeuttisen aikaikkunan hyödyntäminen sekä akuuttihoidossa aivohalvausyksiköissä että varhaiskuntoutuksessa. Neuroprotektiivisten lääkeaineiden kehittely on myös edennyt, mutta läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan. Toistaiseksi tehokkainta hoitoa - myös kustannusmielessä - ovat erilaiset sekundaariprevention ja primaariprevention muodot.

Perttu J. Lindsberg

Aikuispsykiatria unohtaa usein potilaiden lapset Ruotsissa joka neljännellä psykiatrisella potilaalla on lapsia

Psykiatristen potilaiden hoidon muutokset ovat tuoneet terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden ulottuville uuden ryhmän. Aiemmin psyykkisesti sairailla potilailla ei juurikaan ollut lapsia, osa potilaista oli jopa steriloitu. Nykyisin esimerkiksi Ruotsissa joka viidennellä laitoshoidossa olevalla ja joka neljännellä avohoidossa olevalla psykiatrisella potilaalla on lapsia.

Tuula Vainikainen, Ulla Järvi

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Mauri Upanne: Lastenneuvolat ja koulujen terveydenhoitajat takaisin!

-Jos kouluterveystutkimukset paljastavat vuosi vuodelta lasten ja nuorten koetun terveyden heikentyvän, on asialle pakko tehdä jotain! Kouluihin on saatava kunnolliset työolot, ja kouluterveydenhoitajat on palautettava kouluille, sanoo toiminnanjohtaja Mauri Upanne Lastensuojelun keskusliitosta.

Ulla Järvi

Cochrane-katsaus: Antibioottihoito akuutissa sinuiitissa

Äkillinen poskiontelotulehdus on yksi avohoidon yleisimmistä infektiotaudeista. Sinuiitin diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista on käyty vilkasta keskustelua tämänkin lehden palstoilla viime vuosina. Ensimmäinen sinuiitin hoitoa koskeva meta-analyysi oli hollantilaisen työryhmän vuonna 1997 julkaisema: siinä yhdistettiin kolme avohoidossa tehtyä tutkimusta, joissa osoitusta hoidon vaikuttavuudesta ei saatu. Toinen meta-analyysi julkaistiin BMJ:ssä vuonna 1998. Siihen koottiin 27 tutkimusta, suurin osa erikoissairaanhoidosta, ja tulokset osoittivat amoksisilliinin tai folaatti-inhibiittorit hieman lumelääkettä tehokkaammaksi akuutin sinuiitin hoidossa. Myös Cochrane-yhteistyössä on toiminut akuutin sinuiitin hoidosta kiinnostunut ryhmä, ja se on nyt saanut synteesinsä valmiiksi. Tavoitteena oli koota yhteen aikuisten akuuttia sinuiittia koskevat tutkimukset vielä aiempia meta-analyysejä kattavammilla hauilla.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Paikallinen vai yleisanestesia lonkkamurtumaleikkauksessa?

Reisiluun kaulan murtumia esiintyy Suomessa noin 8 000 vuodessa, ja määrä on väestön ikääntymisen myötä kasvussa. Suurin osa lonkkamurtumista hoidetaan leikkauksella. Leikattavat potilaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, joiden anestesiamenetelmän valinta ei ole aina ongelmatonta. Sekä yleisanestesiaa että paikallisanestesiaa, spinaali- tai epiduraalipuudutusta, on käytetty lonkkamurtumaleikkauksissa. Cochrane-katsauksen laatijoiden tavoitteena oli vertailla lonkkamurtumaleikkauksiin käytettyjen anestesiamenetelmien hyötyjä ja haittoja.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Beklometasonin vaikutus lapsen kasvuun

Lasten astman hoito perustuu nykyisin keuhkoputkien tulehdusreaktion hoitamiseen steroidilääkityksellä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet pitkäaikaisen hengitetyn steroidihoidon tehokkaimmaksi hoitomuodoksi lasten astmassa. Pitkäaikaiseen lääkitykseen liittyy kuitenkin myös haittoja. Cochrane-katsauksen tavoitteena oli esittää arvio beklometasonihoidon vaikutuksesta lasten pituuskasvuun. Katsaukseen etsittiin satunnaistettuja hoitokokeita, joissa verrattiin beklometasonia lumelääkkeeseen tai muuhun kuin steroidilääkitykseen.

Helena Varonen

Kasvatuksen periaatteet tukkanuottasilla maahanmuuttajaperheissä

Länsimainen ihanne kannustaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Itämainen perustuu hemmotteluun ja hoivaamiseen. Maahanmuuttajaperheet yrittävät elää näiden kahden ihanteen välimaastossa.

Ulla Järvi

Intresset för tredje världen förde henne till WHO

Dr Heli Bathija är en passionerad läkare som med hjälp av Gud eller ödets finger har ägnat sig åt viktig forskning i stället för kliniskt arbete under nästan hela sin karriär. Hon är en av de finländare som anställts på WHO och hennes arbete omfattar en av Finlands prioriteringar inom WHO - hälsofrågor som sammanhänger med den mänskliga fortplantningen, reproduktionshälsovård.

Åke Landquist

Vastaako lääkärin peruskoulutus käytännön työn vaatimuksia?

Lääkäri 98 -tutkimuksessa kartoitettiin lääkärien tyytyväisyyttä saamaansa peruskoulutukseen. Yleisesti peruskoulutuksen koettiin vastaavan kohtalaisesti lääkärin työtä. Varsinkin sairaalalääkärin työn opetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä kaikista tiedekunnista valmistuneiden keskuudessa. Sen sijaan vanhoissa tiedekunnissa kohdistui edelleen huomattavan paljon enemmän tyytymättömyyttä terveyskeskuslääkärin työn opetukseen kuin uudemmissa tiedekunnissa. Vanhemmissakin tiedekunnissa oli suuntausta parempaan. Ero Kuopion ja Tampereen tiedekuntiin oli kuitenkin vielä huomattava.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Kari Mattila, Liisa Neittaanmäki Hannu Halila, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Mauri Isokoski

Informaatioteknologia tekonivelkirurgian palveluksessa

Endoproteesin irtoamista esiintyy ajan mittaan tekonivelleikkauksen jälkeen ja sen vuoksi potilaiden säännöllinen kliininen ja radiologinen seuranta on ehdottoman välttämätöntä, koska aseptinen irtoaminen voi olla alkuun oireeton tai vähäoireinen. Jotta uusintaleikkaus olisi teknisesti mahdollisimman hyvin suoritettavissa, on siihen joutuva potilas havaittava ajoissa, mikä edellyttää hyvää ja luotettavasti toimivaa leikattujen potilaiden seurantajärjestelmää.

Matti U.K. Lehto, Juha Nevalainen, Ossi Numminen

E. colin virulenssiin liittyvät ominaisuudet aikuisten virtsatieinfektioissa

31.5.2000, Kuopion yliopisto

Ulla Kärkkäinen

Sydän- ja verisuonitautiriski Karjalan tasavallassa, Venäjällä

31.5.2000, Kuopion yliopisto

Tiina Laatikainen

Glutationin synteesi kehityksen aikana ja metabolia kokeellisessa verenpaineessa

31.5.2000, Helsingin yliopisto

Anna-Liisa Levonen

Kolesteroliestereitä siirtävän proteiinin perinnöllisen vaihtelun yhteys valtimonkovettumatautiin

31.5.2000, Oulun yliopisto

Sakari Kakko

Ruokavalion ja perintötekijöiden vuorovaikutus sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin

31.5.2000, Oulun yliopisto

Maire Rantala

Oraalinen rehydraatio lasten ripulitaudin hoidossa Suomessa

2.6.2000, Tampereen yliopisto

Tarja Rautanen

Lyhyesti: Ultraäänellä rintakehältä sydänveritulpan kimppuun?

Verisuonen sisältä katetrista hyytymään kohdistettua ultraääntä on jo aiemmin kokeiltu menestyksellä trombolyysiin. Nyt ulkoisesti annosteltua ja kohdistettua ultraääntä kokeiltiin in vitro -olosuhteissa koeeläimiin. Tulokset olivat lupaavia: hyytymät hajosivat alle 2 minuutin käsittelyllä hiussuonet läpäiseviksi. Terapeuttinen ikkuna on kuitenkin varsin kapea, sillä jo yli 5 minuuttia kestävä ultraäänivatkaus vaurioitti verisuonia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bupropioni apuna tupakoinnin lopettamisessa

Nikotiinivalmisteita on käytetty 20 vuotta tukena tupakkalakossa. Neuvontaan liitettynä nikotiinisubstituutio auttaakin yli 10 % tupakoitsijoista lopettamaan. Alun perin masennuslääkkeeksi kehitetty bupropioni näyttää alustavien kahden tutkimuksen mukaan olevan jopa nikotiinivalmisteita parempi farmakologinen apukeino; kahden kuukauden peroraalinen hoito bupropionilla oli selvästi lumehoitoa tehokkaampi vuoden seurannan jälkeen arvioituna. Samoin nikotiinilaastariin verrattuna bupropioni oli noin puolta parempi. Aine lisää dopamiinipitoisuutta aivoissa, ja se myös hidastaa tupakoinnin lopetusta seuraavaa painonnousua. Unettomuus ja suun kuivuminen ovat bupropionihoidon sivuvaikutuksia. Suolistoliukoinen valmiste on nikotiinilaastaria halvempi. Aine vaikuttaa lupaavalta ja markkinat ovat rajattomat, mikäli nämä alustavat havainnot pitävät paikkansa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Venäläislapsilla vaarallisia leluja

Kahdeksan vladivostokilaislasta joutui sairaalahoitoon lievän isorokon vuoksi, jonka he saivat leikittyään roskiksesta löytämillään rokoteampulleilla. Ampullit olivat peräisin paikallisesta epidemiologisesta keskuksesta. Tuhoamisen sijasta vanhentuneet ampullit oli laitettu roskikseen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Bakteerit viihtyvät sairaalavaatteissa

Patogeenit stafylokokit ja enterokokit voivat säilyä hengissä päiviä, joskus jopa viikkoja, työtakkien ja muiden sairaalavaatteiden kangasmateriaaleissa. Ohiossa tehdyssä tutkimuksessa kankaisiin istutettiin useita gram-positiivisia bakteerilajeja, mukana myös antibiooteille resistenttejä kantoja. Pisimpään bakteerit pysyivät hengissä polyesteristä ja muista synteettisistä materiaaleista valmistetuissa kankaissa. Tutkimuksen tulos korostaa sairaalavaatteiden kunnollisen desinfektion merkitystä. Puuvilla näyttää voittavan hygieenisyydessä uudet materiaalit. Keinokuituisissa työtakeissa hikoileville tämä on varmaan ilouutinen.

Matti Viljanen