Lyhyesti: Elektiivisiä leikkauksia kannattaa lykätä pallolaajennuksen jälkeen

Pallolaajennushoidon yhteydessä sepelvaltimoon usein asennettava stentti (metalliverkko) vaatii 4 viikon tehokkaan antitromboottisen hoidon. Teksasilaiset tutkijat löysivät jälkikäteen 40 potilasta, joille oli tehty suuri yleisanestesiaa vaativa leikkaus 4 viikon kuluessa stentin asentamisesta. Leikkauskomplikaatioita ilmaantui katastrofaalinen määrä, jos leikkaus tehtiin 2 viikon kuluessa stentin asentamisesta, ja vakavia vuotoja esiintyi usein vielä 2 viikon jälkeenkin. Siis kaikki elektiiviset leikkaukset on syytä siirtää vähintään kuukauden päähän pallolaajennuksesta.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Keuhkoklamydia-vasta-aineisiin kompleksoitunut lipoproteiini (a) erityisen aterogeeninen?

Uumajalaiset tutkijat ovat löytäneet sydäninfarktipotilaiden verestä merkittävästi normaalia useammin immuunikomplekseja, jotka koostuvat keuhkoklamydiaan kohdistuneista IgG-luokan vasta-aineista ja lipoproteiini (a):sta. Kompleksien esiintymiseen liittyi kaikkien sekoittavien tekijöiden eliminoinnin jälkeen kolminkertainen sydäninfarktin riski. Ilmiön taustalla voi olla antigeeninen ristireaktio keuhkoklamydian ja lipoproteiinin välillä. On myös mahdollista, että keuhkoklamydian antigeenien ja niihin kohdistuneiden vasta-aineiden kasauma kerää epäspesifisti mukaansa lipoporteiinia. Ilmiöllä voi olla merkitystä klamydian aterogeenisuuden kannalta.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Digoksiinia sappileikkauspotilaiden hengityslihasten heikkouteen?

Ylävatsan alueen leikkausten on todettu heikentävän hengityslihasten toimintaa, ja vastaavasti vanhan kunnon digoksiinin on inotrooppina sitä todettu muissa yhteyksissä parantavan. Kreikkalaiset kollegat päättivät kokeilla 23:lla avoimessa sappileikkauksessa hoidetulla, vaikuttaisiko suoneen annettu digoksiini (0,25 mg) sisään- tai uloshengityslihasten toimintaan sappileikkauksen yhteydessä; 11 sai vaikuttavaa ainetta ja 12 lumelääkettä. Digoksiini ei vaikuttanut spirometria-arvoihin, mutta kylläkin selvästi lihasvoimiin. Johtuuko havainto suorasta lihasvaikutuksesta vai onko osansa minuuttivolyymin muuttumisella tai neuraalisilla mekanismeilla, jää selvityksessä avoimeksi. Havainto on mielenkiintoinen, ja jos se todennetaan, kustannusvaikutukset tuskin järkyttäisivät minkään talousvaikeuksissa kipuilevan kuntayhtymän lääkebudjettia.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Irakilaisten lasten terveys

Persianlahden sodan jälkeen Irak asetettiin kauppasaartoon, jonka tarkoituksena oli taivuttaa maa tottelemaan YK:n rauhanehtoja. Tavoitteessa on osittain onnistuttu, joskaan kukaan ei tiedä esimerkiksi sitä, valmistetaanko Irakissa vielä kemiallisia aseita. Saarron seuraukset ovat joka tapauksessa selvästi nähtävissä irakilaisten elämässä. Erityisen raskaasti ovat kärsineet pienet lapset: imeväiskuolleisuus ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuusluvut, jotka ennen sotaa olivat ainoastaan 47 ja 56/1 000 elävänä syntynyttä, ovat nyt 108 ja 131. Autonomisella kurdi-alueella, jossa väestö voi vaihtaa öljyä ruokaan, kuolleisuusluvut ovat laskussa. Politiikkaa lasten kustannuksella?

Per Ashorn
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Varhainen noninvasiivisen ventilaation käyttö vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen ongelmia

Kriittisesti sairaiden keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihetta sairastavien hoitoa ei ole helppoa tutkia satunnaistetusti. Britit onnistuivat selvittämään monikeskustutkimuksena 236:n lievästi asidoottisen (pH 7,25-7,35, PaCO2 > 6 kPa ja hengitysfrekvenssi > 23/min) COPD-potilaan aineistosta, auttaako noninvasiivinen ventilaatio (NIV) tilanteen hoidossa niin, ettei jouduta turvautumaan intubaation tai väheneekö esimerkiksi kuolleisuus.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

VIPoomat ja lasten pitkittynyt ripuli

Pitkittyneen ripulin taustalta voi löytyä erilaisia tautitiloja. Imeväisillä yleisimpiä lienevät ruoka-aineallergia, keliakia, virusinfektion jälkeinen sekundaarinen laktoosin imeytymishäiriö ja ummetukseen liittyvä ylivuotoripuli. Hieman vanhemmilla lapsilla kyseeseen tulevat myös primaari laktoosi-intoleranssi, tulehdukselliset suolistosairaudet ja suoliston lois-infektiot. Oppikirjat luettelevat lisäksi useita muita mahdollisuuksia, kuten hormonaalisesti aktiiviset tuumorit.

Per Ashorn
Lääke­tieteen maailma­sta 24-26/2000 Kommentteja

Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö

Nuoruusikäisten vakava masennustila on yleinen psykiatrinen häiriö: epidemiologisissa tutkimuksissa esiintyvyys tutkimushetkellä on ollut 3-5 %, yhden vuoden esiintyvyys 8-10 % ja elämänaikainen esiintyvyys noin 15 %. Muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti on tavallisempaa kuin masennustilan esiintyminen yksinään. Noin puolet vakavasti masentuneista nuorista on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon ja noin kolmanneksella on ollut psykiatrinen hoitokontakti. Nuorten hoitoon hakeutumisessa vanhemmilla ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä osuus, mutta oireiden tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi voi olla vaikeaa.

Linnea Haarasilta, Terhi Aalto-Setälä, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa on tähänastisten kokemusten mukaan käyttökelpoinen ja turvallinen toimenpide, jonka vaikuttavuus vajaatoiminnan aiheuttamiin kliinisiin oireisiin näyttää kiistattomalta. Merkittävin etu aikaisempiin avoleikkauksiin nähden on, ettei avoin laajakaan säärihaava ole toimenpiteen esteenä. Lisäksi kosmeettinen tulos on parempi, potilaan toipuminen leikkauksen jälkeen nopeampaa ja mobilisaatio helpompaa. Tarvittaessa toimenpiteeseen voidaan liittää säärihaavan revisio, ihonsiirrot ja primaarisuonikohjuleikkaus.

Janne J. Jokinen, Voitto Aittola
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito

Krooninen myelooinen leukemia on harvinainen verisyöpä, jota tulisi epäillä aina, kun hyväkuntoisella henkilöllä todetaan suuri valkosolumäärä ja granulosyyttien esiasteita tai suurentunut perna. Vaikka tauti on aluksi kevyellä hoidolla helposti hallittavissa, se väistämättä johtaa muutaman vuoden sisällä kuolemaan, ellei taudinkulkuun puututa tehokkaalla hoidolla riittävän ajoissa. Tällaisia hoitoja ovat allogeeninen kantasolusiirto, jolla voi parantua taudista pysyvästi ja interferonihoito, joka pidentää elinaikaa. Taudin molekulaarisen taustan selvittäminen on johtamassa myös uusiin lupaaviin hoitomuotoihin.

Pirjo Koistinen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Perheväkivallan uhrin kohtaaminen lääkärin työssä

Perheväkivalta on pysynyt näkymättömissä viime vuosiin saakka. Suomessa lääkärit arvioivat tapaavansa perheväkivallan uhreja keskimäärin yhden kuukaudessa. Aikuisväestön naisista kolme kymmenestä on aikuisiällään kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja edellisen vuoden aikana 17 %:lla heistä on ollut väkivaltakokemuksia lähisuhteessaan.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen
Katsaus­artikkeli 24-26/2000 Kommentteja

Ministeriö haluaa huumehoidot asiakkaan lähelle: Heroinistien hoidon oltava muutakin kuin vain lääkkeen jakamista

Opiaattiriippuvainen suomalainen voi vastedes odottaa saavansa vieroitus- ja korvaushoitoa myös asuinseudultaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on vapauttanut lääkkeellisen hoidon, joka voidaan nyt aloittaa yliopistosairaaloiden lisäksi myös keskussairaaloissa. Tavoitteena on siirtää korvaus- ja ylläpitohoitoa aina terveyskeskustasolle saakka.

Ulla Järvi
Terveyden­huolto 24-26/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030