Lääkäri ja lastensuojelu

Lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn ja seksuaaliseen riistoon on valmiuksia puuttua, mutta lapsen kaltoinkohtelun tavallisin muoto, hoidon laiminlyönti, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Laiminlyönti on hiipivä, vaikeasti tunnistettava prosessi, joka pitkään jatkuessaan vaikuttaa sekä lapsen fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Kaltoinkohtelun syyt ovat monitahoisia ja niihin puuttuminen vaatii yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan koulutusta riskitekijöistä, oireista, löydöksistä sekä varhaisen puuttumisen ja yhteistyön merkityksestä. Myös alan lääketieteellistä tutkimusta olisi kehitettävä.

Annlis Söderholm

Seitsemännen päivän adventistien terveys

Seitsemännen päivän adventistit on laaja-alaista terveyskasvatusta antava protestanttinen kirkkokunta. Jäsenille on tyypillistä mm. raittius, tupakoimattomuus, kofeiinipitoisten juomien välttäminen ja lakto-ovovegetarismi. Varsinkin miesten ryhmässä useat kansantaudit ovat adventisteilla harvinaisempia ja elinajan odote pitempi kuin kokonaisväestössä. Adventistiväestö vertailuryhmänä voi epäsuorasti paljastaa elintapoihin liittyvää ylikuolleisuutta kokonaisväestössä. Sen avulla on saatu myös tietoa eri sairauksien riskitekijöistä ja ravinnon terveysvaikutuksista.

Rauno Heikkinen

Isoloitunut systolinen verenpainetauti

25.2.2000, Oulun yliopisto

Riitta Antikainen

Sarkoidoosi Suomessa ja Japanissa: kahden geneettisesti erilaisen väestön vertailu

10.3.2000, Helsingin yliopisto

Anne Pietinalho

Kantasolutekijän vaikutus siittiöntuotantoon

10.3.2000, Turun yliopisto

Wei Yan

Uusia työkaluja raudanpuutteen täsmällisempään toteamiseen

17.3.2000, Turun yliopisto

Pauli Suominen

Geeniperimä ja salmonellainfektion laukaisema niveltulehdus

17.3.2000, Turun yliopisto

Päivi Ekman

Antiestrogeenien immunologiset vaikutukset

18.3.2000, Turun yliopisto

Janne Komi

Sarveiskalvohaavan paraneminen ja sarveiskalvon hermojen regeneraatio taittovirhekirurgian jälkeen

22.3.2000, Helsingin yliopisto

Tuuli Valle

Alaraajan syvän laskimotukoksen ilmaantuvuus, riskitekijät ja ennuste

24.3.2000, Tampereen yliopisto

Jukka Saarinen

Takaraivolohkon aivoinfarkti ja mitokondrion DNA

17.3.2000, Oulun yliopisto

Saara Finnilä

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien luustovaikutuksista lisätietoa

Sveitsiläiset vertasivat vuoden kestäneessä monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 69 astmapotilaan flutikasonin 400 myyg:n ja 750 myyg:n päiväannosten sekä beklometasonin 800 myyg:n ja 1 500 myyg:n päiväannosten vaikutusta perifeerisen luun tiheyteen sekä luuston toimintaa kuvaaviin markkereihin (mm. seerumin PICP ja ICTP). Seuranta-aikana ei todettu selviä merkitseviä muutoksia tietokonetomografialla mitatuissa luuntiheysarvoissa eikä oikeastaan muissakaan seuratuissa parametreissä. Tulokseksi jäi, että tutkituilla annoksilla inhalaatiosteroideilla ei ollut kielteisiä vaikutuksia luuston massaan tai metaboliaan. Havainto on sopusoinnussa joidenkin aiempien tulosten kanssa, mutta muunlaisiakin havaintoja on esitetty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: ACE:n estäjä hyödyllinen ohitusleikkauksen jälkeenkin

APRES-tutkimuksessa selviteltiin, miten ohitusleikkauksen jälkeen aloitettu ramipriilihoito vaikuttaa potilaisiin, joilla oli ennen leikkausta lieväasteinen oireeton vasemman kammion pumppaushäiriö. Ramipriilihoito vähensi merkitsevästi 80 satunnaistetun potilaan päätetapahtumia (kuolema, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta) noin kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ja varsinkin aikaisemman HOPE-tutkimuksen myötä ACE:n estäjien käyttöaiheet näyttävät laajenevan entisestään varsinaisen sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin ulkopuolelle.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Geeniköyhä kromosomi 21

Japanilaisten johtama tutkijakonsortio on sekvensoinut kromosomin 21. Kromosomista löytyi vain 225 geeniä, mikä on alle puolet aiemmin sekvensoidun kromosomin 22 geenien määrästä. Löydöksen vuoksi onkin herännyt epäily, että ihmisen geenien kokonaismäärä on paljon pienempi kuin aiemmin arvioidut 70 000-140 000. Tähän mennessä on kuitenkin selvitetty vain 2 % koko perimästä, eikä näin vähäisen informaation perusteella voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Kromosomin 21 trisomiasta johtuvan Downin oireyhtymän geneettisen taustan tutkimukseen sekvenssin tunteminen avaa täysin uudet mahdollisuudet. Oireyhtymän monimuotoisuus ja monigeenisyys tekevät silti tehtävästä vaativan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Murpenisilliini

Ihmisen ja mikrobien shakkipeli jatkuu. Ottelussa penisilliinille resistenttiä pneumokokkia vastaan viimeisin siirto tuli ihmiseltä - tiettävästi. Resistentti pneumokokki ei hajota penisilliiniä, vaan on muuntanut soluseinää rakentavaa penisilliinin kohde-entsyymiä. Nyt tunnistettiin uusi murMN-geenien koodama proteiinipari, jonka toiminta on olennainen resistenssin syntymisessä. Jos se ehkäistään, pneumokokki muuttuu taas herkäksi riippumatta siitä, onko sillä em. muuntunut kohde-entsyymi. Eli näköpiirissä on resistenttiä pneumokokkia vastaan murpenisilliini (tämän kirjoittajan antama nimi), yhdistelmä, jonka toinen osapuoli estää murproteiinit.

Heikki Arvilommi

Suojaisiko mykobakteerikontakti allergialta?

Thoraxista löytyy pääkirjoitus ja kaksi alkuperäistutkimusta mykobakteerialtistuksen ja allergioiden yhteydestä. Erika von Mutiuksen ym. tutkimuksessa selvitettiin 23 maasta (mukana Suomi) yhteensä 85 keskuksesta astmaoireiden, allergisen nuhan ja atooppisen ekseeman esiintyvyyttä 235 477 lapsen, iältään 13-14 vuotiaan, aineistossa ja korreloitiin tätä WHO:n tietoihin tuberkuloosin esiintyvyydestä. Tuloksissa todettiin selvä käänteinen yhteys astman ja vinkumisen sekä tuberkuloosin esiintyvyyden välillä; tuberkuloosin esiintyvyyden kasvu 25/100 000 asukasta oli yhteydessä 4,1%:n laskuun vinkumisen esiintymisessä. Sama havaittiin allergisen nuhan oireiden suhteen. Astman sekä allergisen nuhan oireiden suhteen yhteys heikkeni mutta säilytti merkitsevyytensä, kun bruttokansantuote otettiin mallissa huomioon.

Hannu Puolijoki

Eikö trombolyysi autakaan iäkkäitä infarktipotilaita?

Tällaiseen odottamattomaan epäilyyn päädyttiin laajassa amerikkalaisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa. Iäkkäiden potilaiden trombolyysihoito lisääntyy nopeasti väestön ikääntyessä. Aikaisemmin julkaistujen monikeskustutkimusten perusteella on kuitenkin vaikea varmuudella arvioida trombolyysin tehoa tässä potilasryhmässä. Tutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen yhteensä 7 864:n trombolyysihoitoon soveltuvan 65-86-vuotiaan infarktipotilaan jatkoselviytymistä.

Juhani Airaksinen

Klonidiinia rintasyöpäpotilaiden kuumiin aaltoihin

Tamoksifeeni on osoittautunut tehokkaaksi lääkkeeksi rintasyövän sekundaaripreventiossa ja sitä käytetään laajasti. Valitettavasti tähän antiestrogeeniin liittyy haittavaikutuksena kuumat aallot, aivan kuten vaihdevuosi-iässä estrogeenivajauksen alkaessa. Kuumat aallot saataisiin loppumaan estrogeenilla, mutta sitähän ei näille potilaille voi antaa, koska se saattaisi lietsoa syövän uuteen kasvuun. Kuumien aaltojen syytä ei tiedetä, mutta kyse saattaa olla estrogeeni-progesteronipitoisuuksien epätasapainosta, joka vapauttaa keskushermoston noradrenaliinia. Ehkä siksi alustavissa tutkimuksissa on todettu, että sentraalisesti vaikuttava alfa-agonisti klonidiini saattaa olla hyödyksi.

Robert Paul

Sydäninfarktin hoitoa Tsekinmaalla

Prahassa on neljä sairaalaa, joissa hoidetaan uhkaavat ST-nousuinfarktit suoraan pallolaajennuksella. PRAGUE-tutkimuksessa satunnaistettiin 300 läheisiin (välimatka < 75 km) paikallissairaaloihin uhkaavan ST-nousuinfarktin takia hakeutunutta potilasta kolmeen hoitomuotoon: kolmasosalle annettiin paikan päällä streptokinaasihoito, kolmasosa kuljetettiin heti trombolyysin jälkeen pallolaajennukseen, ja kolmasosa kuljetettiin välittömästi ilman trombolyysia pallolaajennukseen Prahaan. Jälkimmäisessä ryhmässä ei ollut keskimäärin 30 minuuttia kestäneen kuljetuksen aikana komplikaatioita, trombolyysiryhmässä jouduttiin hoitamaan 2 kammiovärinää. Kuukauden seurannan aikana päätetapahtumia (kuolema, uusintainfarkti ja aivohalvaus) ilmeni merkittävästi vähemmän pallolaajennushoitoryhmässä kuin trombolyysiryhmässä (8 % vs 23 %, p < 0,02). Yhdistelmähoitoryhmässä päätetapahtumia esiintyi 15 %:lla.

Juhani Airaksinen

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä