Koksibit - uusi lääkeaineryhmä kliinikon käyttöön

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat suolistohaitat on maailman vakavin lääkkeiden käyttöön liittyvä haittavaikutus, ja uusia turvallisempia lääkemolekyylejä on kehitetty aktiivisesti. Uuden lääkeaineryhmän, koksibien, vaikutus perustuu tulehduksen indusoiman ja kivun patogeneesissä tärkeän syklo-oksigenaasi- isoentsyymi 2:n selektiiviseen estoon. Koksibeista ja vastaavista yhdisteistä odotetaan merkittävää edistysaskelta tulehduskipulääkkeiden vakavien haittavaikutusten eliminoimisessa. Tähänastiset tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

Olavi Airaksinen, Pekka Hannonen, Olavi Pelkonen

Milloin lähetän refluksipotilaan kirurgille ja miten hoidan mahdolliset jälkivaivat?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka kestää koko eliniän. Tauti voi ilmetä ruokatorvitulehduksen, ruokatorven kurouman, Barrettin ruokatorven tai kroonisten hengitystieoireiden muodossa. Lieväoireisia potilaita voidaan hoitaa pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkitykseen tai kirurgiseen hoitoon. Leikkaushoidosta on apua 80-90 %:lle potilaista. Leikkauksen jälkioireet, kuten nielemishäiriö ja ilmavaivat, häviävät yleensä viimeistään puoli vuotta leikkauksen jälkeen.

Jari Ovaska

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien kiinnitysmateriaalit Osa 2

Perinteisesti lonkkatekonivelien osat on kiinnitetty ympäröivään luuhun luusementin avulla. Sementin käytön eduksi onkin laskettava pitkä käyttökokemus, lisäksi viime vuosina sementointitekniikat ovat kehittyneet huimasti. Vuosien saatossa sementistä irtoavien murusten on kuitenkin todettu aiheuttavan proteesien irtoamista osteolyysiin johtavan vierasesinereaktion takia.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jari Salo, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Pula sijaisista kiristää sairaaloiden kesää

Tänä kesänä moni keskisuurikin sairaala jää vaille erikoislääkäreiden sijaisia. Pula kouraisee entistä pahemmin, koska vakituisia virkoja on täyttämättä. Vakituinen väki jakaa kesälomaansa lyhyisiin pätkiin ja uhkaa uupua tiheisiin päivystyksiin.

Ulla Järvi

Apulaisylilääkäri Timo Tiilikainen Mikkelin keskussairaalasta: Sairaala ajelehtii kuin ajopuu, josta kukaan ei kanna huolta

Mikkelin keskussairaalan synnytys- ja naistentautien apulaisylilääkäri Timo Tiilikainen ei uskalla ajatella alkanutta kesää.

Ulla Järvi

Pirkanmaallekaan ei riittänyt sijaisia: Mäntän aluesairaalaan totaalisulku

- Keitä he olivatkaan, jotka 1994 vähensivät Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikat 40:een, ja uhkana oli myös tiedekunnan lakkautus? kysyy nyt Mäntän aluesairaalan ylilääkäri Arvo Lehtovirta.

Merja Koivuniemi

Suomeen tarvitaan riippumaton lääkeinformaatiokeskus

Suomesta puuttuu kokonaan instanssi, joka jakaisi riippumatonta, Suomeen soveltuvaa, käypä hoito -tyyppistä tietoa lääkkeistä.

Suvi Sariola

Maailma sairastaa - löytyvätkö lääkkeet?

Yli kolmanneksella maapallon väestöstä ei ole ulottuvillaan edes olennaisimpia lääkkeitä, kuten perusantibiootteja, insuliinia tai verenpainelääkkeitä, ja perusterveydenhoitojärjestelmä puuttuu tai toimii vajavaisesti. Neljäsosa maapallon väestöstä eli teollisuusmaiden väestö käyttää noin 80 % koko lääketuotannosta. Sairauksien aiheuttamasta kuormituksesta kuitenkin yli 90 % kohdistuu köyhiin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Halkiopotilaiden myöhäisleikkauksiin hakeutuminen eri sairaanhoitopiireistä

Suomessa on huuli- ja suulakihalkioleikkauksiin erikoistunut keskus, jonka toiminta alkoi yli puoli vuosisataa sitten. Eri sairaanhoitopiireistä hakeudutaan varsin tasaisesti Helsingissä sijaitsevaan keskukseen myöhäisvaiheen korjausleikkauksiin. Erikoissairaanhoitolain tuoma maksusitoumusmenettely on vaikeuttanut keskuksen ylläpitoa ja uhkaa siirtää osan korjausleikkauksista joidenkin yliopistosairaaloiden omiin pieniin halkioyksiköihin. Samaan aikaan muualla Euroopassa on havaittu keskitetyn hoidon tuoma korkealaatuisempi leikkaustulos ja EU:n rahoittama Eurocleft-projekti suosittaa hoidon keskittämistä harvempiin keskuksiin.

Jorma Rautio

Silmänliiketestien kliininen merkitys huimauspotilailla

3.12.1999, Helsingin yliopisto.

Elina Isotalo

Seerumin vasta-aineet keliakiassa

3.3.2000, Tampereen yliopisto

Satu Sulkanen

Verisuonen sisälehden toiminta sepelvaltimotautipotilailla

3.3.2000, Helsingin yliopisto

Juha Sinisalo

Sialihappoisuus lipoproteiineissa, erityisesti LDL:ssä

3.3.2000, Helsingin yliopisto

Nina Lindbohm

Elimistössä liukenevien minilevyjen ja ruuvien kiinnitysominaisuudet

Vaikeat synnynnäiset kallon ja kasvojen luuston epämuodostumat tulee korjata leikkauksella ennen kuin ne aiheuttavat kallonsisäisen paineen nousua ja sen seurauksena taantumista, sokeutumista ja henkeäuhkaavia komplikaatioita.

Hilkka Peltoniemi

Makrolideille resistenttien A-streptokokkien levinneisyys

4.3.2000, Turun yliopisto

Janne Kataja

Lyhyesti: Suojaako helikobakteeri refluksitaudilta?

Helikobakteerilla on yllättäviä piirteitä. Kaiken aiheuttamansa pahan ohella se saattaa olla myös hyväksi. Vahvistusta sen uumoillusta yhteydestä gastroesofagiaaliseen refluksitautiin tulee kanadalaistutkimuksesta. Kun helikobakteerin häätö onnistui, vuoden kuluttua 29 %:lla potilaista oli refluksitaudin oireita. Niistä, joille bakteeri vielä jäi, oli oireita vain 8 %:lla. Endoskopialla todetuissa esofagiiteissa oli samansuuntainen ero. Helikobakteeri siis voisi suojata refluksitaudilta, mutta miten? Teoriassa vähentämällä haponeritystä tai neutraloimalla happoa ureaasillaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Keuhkoklamydia tappaa sammakoita

Yli 90 % Afrikasta Yhdysvaltoihin tuoduista Xenopus tropicalis -lajin sammakoista kuoli yleistyneeseen infektioon. Sammakoiden maksakudoksesta löytyi elektronimikroskoopilla bakteereja sisältäviä rakkuloita, jotka muistuttivat keuhkoklamydian aiheuttamia inkluusioita. Keuhkoklamydia saatiinkin kasvamaan muutamien sammakoiden maksoista. Bakteerin identtisyys ihmisessä esiintyvän keuhkoklamydian kanssa varmistettiin ulkokalvoproteiinin geenin sekvenssin perusteella. Chlamydia pneumonie infektoi ainakin koalakarhuja ja hevosia. Sammakoiden infektioista on raportoitu aikaisemminkin. Tämä sammakkoyhteys saattaa avata täysin uusia näkymiä keuhkoklamydian ekologiaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Olutkin suojaa sydäntä

Viinikö vai sen alkoholi suojaa sydäntä? Tsekin tasavallassa on ihmisiä, jotka juovat alkoholinsa vain oluena, ja sikäläiset kollegat selvittivät, miten olut vaikuttaa sydänsairausriskiin. Ilmeni, että päivittäin tai lähes päivittäin olutta juovat henkilöt saavat parhaimman sekundaaripreventiivisen suojan infarktiresidiiviltä (riski raittiisiin nähden 0,38; 95 %:n luottamusväli 0,19-0,75). Viikoittainen kulutusoptimi sydäntä ajatellen oli 4-9 litraa (0,34; 0,19-0,64). Kirjoittajat eivät kommentoi oluen energiapitoisuutta, mutta toteavat, että juomien etanoli näyttää olevan ratkaiseva sydänriskiä ajatellen eikä niinkään juoman laatu.

Robert Paul

Lyhyesti: Telomeraasi - tulevaisuuden yleisrokote syöpään?

Tämä tutkimus, toistaiseksi vielä laboratorio- ja eläinkoetasolla, tarjoaa vision yleisestä syöpärokotteesta. Se perustuu telomeraasientsyymiin. Telomeeri on kromosomin pää, josta DNA:ta aina napsaistaan pätkä pois jokaisen solujakautumisen yhteydessä. Kun kaikki on viety, ei solu enää jakaannu. Syöpäsoluissa telomeraasia on paljon, ja se rakentaa aina uutta DNA:ta tilalle ja tekee solusta kuolemattoman. Työssä osoitettiin, että entsyymiä vastaan syntyi immuunivaste sekä ihmisen soluilla että hiirissä. Ainakaan hiirissä ei normaalisolujen vähäinen telomeraasi aiheuttanut autoimmuunireaktioita.

Heikki Arvilommi

Riittääkö pelkkä painantaelvytys sydämenpysähdyksen ensihoidoksi?

Nykyisin suositeltu suusta suuhun -tekohengitys painantaelvytyksen yhteydessä on suurelle osalle maallikoista (ja lääkäreistä) vaikeasti opittava ja ylläpidettävä taito. Selvitysten mukaan melkoinen osa väestöstä tuntee lisäksi vastenmielisyyttä ventovieraan kadulla makaavan henkilön suusta suuhun -elvyttämistä kohtaan. Koska jo aikaisempien kliinisten ja kokeellisten havaintojen perusteella näytti ilmeiseltä, että pelkkä keskeytymätön painantaelvytys tuottaa sepelvaltimo- ja aivoperfuusion kannalta jopa paremman tuloksen, päättivät seattlelaiset tutkijat vertailla perinteistä menetelmää pelkkään painantaelvytykseen sydämenpysähdyspotilaiden ensihoidossa. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 520 potilasta, ja tehon mittana käytettiin selviytymistä kotiuttamiskuntoon sairaalahoidon jälkeen.

Juhani Airaksinen