Yöoksimetrialla merkitystä uniapnean diagnostiikassa

Yöoksimetrian diagnostisesta arvosta obstruktiivisen uniapnean toteamisessa on viime vuosina kiistelty paljonkin. Kultaisena standardina diagnostiikassa on pidetty polysomnografiaa, ja vähäisemmin resurssein tehtyjä tutkimuksia on laajalti arvosteltu puutteellisiksi, usein perustellustikin. Julkisen terveydenhuollon rahoituskriisissä kipuilevat espanjalaiset kollegamme ovat jälleen nostaneet esille niinkin yksinkertaisen tutkimuksen kuin oksimetrian diagnostisen arvon tuoreessa Thoraxissa; juttua kommentoidaan pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Enkefaliittivirus iski New Yorkiin

Viime elokuussa New Yorkin alueella käynnistyi epidemia, joka oli kuin suoraan tieteisromaanista lainattu. Kaupungin terveysvirastolle ilmoitettiin lyhyessä ajassa kuusi enkefaliittipotilasta, joille oli yhteistä voimakas ja respiraattorihoitoa vaativa lihasheikkous. Syyskuun loppuun mennessä varmoja tapauksia oli jo yli 50, ja kuusi potilasta oli menehtynyt tautiin. Lähes kaikki potilaat asuivat muutaman neliömailin alueella Queensissa. Potilailta löytyi vasta-aineita St. Louisin enkefaliittivirukselle (SLEV), ja aluksi epidemian ajateltiinkin olevan tämän viruksen aiheuttama.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Dopingaineet ja hengitystoiminta

Urheilijoita hoitaville löytyy Thoraxista katsaus lääkkeiden ja dopingaineiksi sekä joidenkin huumeiksi katsottavien ventilaatiovaikutuksista sekä muistin virkistämiseksi lista sallituista astma- ja allergialääkkeistä. Monistakaan dopingtarkoitukseen käytettävistä aineista ei lopultakaan tiedetä, perustuuko suorituskyvyn nousu lopulta hengityksen säätelyn muuttumiseen, hengityslihasten toiminnan tehostumiseen vai onko lihasväsymyksen tunteen estyminen siltikin merkityksellisin saavutetuista eduista. Joka tapauksessa useimmat käytössä olevista hengitettävistä astmalääkkeistä ovat sallittujen listalla, kunhan astma tai rasitusastma on asianmukaisesti todettu. Thorax 1999;54:1041-1046

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mitokondriomutaatiot - ikääntymisen syy?

Mitokondriot ovat solun voimalaitoksia, joiden ajatellaan syntyneen solulimaan asettuneista, riketsioiden kaltaisista bakteereista. Ne mahdollistavat solun elämisen hapekkaassa ympäristössä. Italialainen tutkijaryhmä osoitti, että mitokondrion 16 500 emästä käsittävään genomiin kertyy mutaatioita iän myötä. Ilmiön tekee erityisen kohtalokkaaksi muutoksien keskittyminen mitokondrioiden replikoitumista kontrolloivalle alueelle. Mutaatioiden todennäköinen syy on jatkuva altistuminen myrkyllisille hapen yhdisteille. Elämän liekin suhteellisen nopea hiipuminen näyttää olevan hapen suomista nautinnoista maksettava hinta. Science 1999;286:74-77

Matti Viljanen

Lyhyesti: Painonpudotus - haaveen ja käyttäytymisen ikuinen ristiriita

Amerikkalaiset käyttävät vuodessa 33 miljardia dollaria laihdutustuotteisiin ja -palveluihin. Automaattista puhelintekniikkaa käyttäen kyseltiin yli 100 000 aikuisen amerikkalaisen painonpudotuspyrkimyksistä. 28,8 % miehistä ja 43,6 % naisista ilmoitti yrittävänsä painonpudotusta. Yrittäminen korreloi hyvin kehon painoindeksiin, vaikkakin myös 28,7 % naisista, joiden painoindeksi oli normaali, ilmoitti pyrkivänsä laihduttamaan. Koulutus lisäsi laihdutushalukkuutta ja ikä heikensi intoa. Tupakoitsijoita laihdutus ei kiinnostanut, kun taas hiljakkoin tupakasta irti päässeet olivat muita aktiivisempia.

Sepp Yt Junnila

Ravintotekijöiden yhteys virtsakivitaudin ilmaantuvuuteen tupakoivilla miehillä

Kalsiumin ja oksaalihapon saannin sekä nesteiden käytön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. SETTI-syövänehkäisytutkimuksen aineistosta tutkittiin ruokavalion ja virtsakivitaudin riskin yhteyttä tupakoivilla miehillä. Viiden seurantavuoden aikana 329 miehellä todettiin virtsakivitauti. Kalsiumin saanti ei ollut yhteydessä virtsakivitaudin riskiin. Magnesiumin runsas saanti sen sijaan suojasi virtsakivitaudilta. Runsas kuidun saanti oli puolestaan virtsakivitaudin riskitekijä. Runsas oluen käyttö oli yhteydessä vähäiseen virtsakivitaudin riskiin. Tutkimuksen perusteella kalsiumin merkitys virtsakivitaudin ehkäisyssä ja hoidossa tulisi arvioida uudelleen.

Tero Hirvonen, Pirjo Pietinen, Mikko Virtanen, Jarmo Virtamo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1999 Kommentteja

Dipyridamolitehosteiset sydänlihaksen perfuusion gammatutkimukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 1993-1997

Farmakologista altistusta käytetään sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen tehosteena silloin, kun potilas ei pysty jostain syystä kuormittamaan itse itseään kliinisessä rasituskokeessa. Altisteena käytetään Suomessa yleensä dipyridamolia. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosista 1993-97 tehdyssä selvityksessä dipyridamolialtistus säilytti asemansa kliinisen rasituskokeen vaihtoehtona erityisesti selkäsairauksista ja alaraajojen nivelrikosta kärsivien potilaiden tutkimuksissa. Henkeä uhkaavia tai pitkäkestoisia komplikaatioita ei esiintynyt. Iskeemistyyppisen EKG-muutoksen tai rintakivun puuttuminen ei millään muotoa poissulkenut sepelvaltimotaudille luonteenomaista gammakuvauslöydöstä. Suuntauksena on korvata nyrkistys kevennetyllä ergometrialla farmakologisen altistuksen tehosteena.

Markku Walamies, Aimo Hietanen, Kyllikki Hänninen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1999 Kommentteja

Kaksossynnytykset Suomessa - ilmaantuvuuden ja perinataalikuolleisuuden muutokset

Kaksossynnytysten ilmaantuvuus on 1990-luvulla selvästi kasvanut Suomessa. Kaksossynnytyksien määrä on lisääntynyt hedelmättömyyshoitojen sekä synnyttäjien iän myötä. Samanaikaisesti pienipainoisten vastasyntyneiden hoito on kehittynyt, mikä on vähentänyt kaksosraskauksiin liittyvää kuolleisuutta. Kaksosten perinataalikuolleisuus on kuitenkin yhä viisinkertainen yksisikiöisiin verrattuna.

Erja Forssas, Mika Gissler, Anna-Liisa Hartikainen, Elina Hemminki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1999 Kommentteja

Eurooppalainen yhteistutkimus: Naisen asialla syöpää vastaan - Suomen osion tuloksia Potilaan kokemus syövän hoidosta Sairauden vaikutus suomalaisen naisen elämään

Naisen asialla syöpää vastaan -tutkimus on osa Euroopan tähän asti laajinta kyselyä, jossa kartoitettiin rinta- tai gynekologiseen syöpään sairastuneiden naisten kokemuksia, asenteita ja hoitotyytyväisyyttä.

Päivi Hietanen, Marja Simonsuuri-Sorsa, Tuula Salmi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1999 Kommentteja

Tunnistatko vanhuksen sekavuusoireyhtymän? CAM - työkalu deliriumin seulontaan

Vanhusten sekavuusoireyhtymä eli delirium on sairaalahoitoon tulevilla iäkkäillä potilailla yleinen, mutta kaikkia sen ilmenemismuotoja ei ole helppo tunnistaa. Oireyhtymä kuuluu psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastoon, ja tämä voikin olla osasyy siihen, että tutkimuksia sen oireista, patogeneesistä, ennusteesta ja hoidosta on edelleen vähän. Sekavuusoireyhtymän hoitaminen on kuitenkin tuloksekasta ja se kannattaa aina, koska hoitamattomana oireyhtymän seuraukset ovat vakavat. On perusteltua uskoa, että oireyhtymän paremmalla tunnistamisella voidaan vähentää vanhusten sairaalapäiviä, laitoksiin joutumisia ja ennenaikaisia kuolemia. Kansainvälisesti tunnettu Confusion Assessment Method eli CAM-testi on kehitetty tehostamaan sairaiden vanhusten sekavuusoireyhtymän tunnistamista.

Jouko Laurila, Kaisu Pitkälä

Cochrane-katsaus: Joukkoviestinten vaikutus terveyden edistämisessä osoitettu

Joukkotiedotusvälineet ovat terveydenhuollon kuluttajille tärkein kanava saada tietoa terveydenhuollon menetelmistä, niiden eduista ja haitoista sekä uudesta, terveyttä koskevasta tutkimustiedosta. Joukkotiedotusvälineiden apua terveyden edistämisessä peräänkuulutti Maailman terveysjärjestön WHO:n Ottawassa vuonna 1986 antama julistus. Tämän julistuksen jälkeen joukkoviestimiä on hyödynnetty erilaisissa terveysohjelmissa (mm. AIDS-neuvonnassa, syöpäseulonnan sekä muiden terveyspalvelujen käytössä), mutta niiden hyödyllisyyttä tai haitallisuutta ei juurikaan ole tutkittu. Cochrane-yhteistyössä toimiva työryhmä teki systemaattisen katsauksen joukkoviestimien mahdollisuuksista terveyden edistämisessä (1).

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntija-kommentti

Joukkoviestinten mahdollisuuksia terveyden edistämisessä on pohdittu pitkään, joten on hyvä saada arvovaltaisen Cochrane-instituutin näkemyksiä asiasta. On ymmärrettävää, että vaikutuksia on tutkittu erityisesti mittaamalla terveydenhuoltopalvelujen käyttöä tai testeihin osallistumista. Huomattavasti vaikeampaa on löytää näyttöä joukkoviestimien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen. Kaupalliset yritykset lienevät kuitenkin verraten hyvin selvillä esimerkiksi mainonnan vaikutuksista kuluttajakäyttäytymiseen terveydenkin alueella.

Harri Vertio

Anafylaksiarekisteri

Anafylaksia on äkillinen, vaikea IgE-välitteinen yliherkkyysreaktio, jonka oireet etenevät muutamassa minuutissa. Anafylaktoidi reaktio on riippumaton spesifisestä herkistymisestä, ja sen oireet johtuvat syöttösoluista vapautuvista välittäjäaineista ilman vasta-ainereaktiota. Anafylaksian ja anafylaktoidin reaktion erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta. Myöhemmin tehtävät allergologiset tutkimukset selvittävät, kummasta reaktiosta on ollut kyse.

Kaisu Juntunen-Backman, Soili Mäkinen-Kiljunen, Håkan Granlund, Tari Haahtela

Hammaslääketieteen integraatio: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon

Hammaslääketieteessä on meneillään yli satavuotisen historiansa yksi suurimmista mullistuksista: Yliopistojen hammasklinikat integroidaan terveyspalvelujärjestelmään eli kunnallistetaan 1.1.2000 alkaen. Hammasklinikoiden integraation syyt ovat seuraavat: opiskelijoille halutaan turvata riittävä ja tautikirjoltaan monipuolinen potilasaineisto, mikä vastaa oppilaitosta ympäröivän yhteiskunnan todellisuutta. Kliininen hoitoharjoittelu pyritään toteuttamaan todellisissa olosuhteissa, mikä sekin edellyttää opetuksen jalkauttamista terveyspalvelujärjestelmään. Kolmanneksi yliopistojen maksupalveluperusteinen hammasklinikkatoiminta on käynyt taloudellisesti kestämättömäksi, koska hoidon itse maksavia, opetukseen soveltuvia potilaita on nyky-yhteiskunnassa ollut yhä vaikeampi saada.

Jukka H. Meurman

Henkilötietolaki tuo muutoksia: Potilasta informoitava henkilötietojen käsittelystä

Viime kesänä voimaan tullut uusi henkilötietolaki edellyttää, että kaikkien rekisterinpitäjien terveydenhuollossa on informoitava jokaista potilasta häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä, potilasrekisterien tiedoista yleensä sekä potilaan oikeudesta tietojen tarkistamiseen ja korjaamiseen. Lisäksi potilaalta on saatava lupa häntä koskevien tietojen ylläpitämiseen rekisterissä.

Suvi Sariola

Kaija Holli on Suomen ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professori Oireenmukainen hoito ottaa kohteekseen kokonaisen ihmisen

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Vartiovaara kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä palliatiivisen lääketietieteen olevan lapsenkengissä. Melkein samoissa kengissä ollaan yhä, hymähtää vt. professori Kaija Holli Tampereen yliopistosta. Holli aloitti syksyllä Suomen ensimmäisen palliatiivisen lääketieteen professuurin hoidon "virkaatekevänä".

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030