Vomeronasaalinen elin uusimman kauno- ja tiedekirjallisuuden valossa

Eroottisia viestejä lähettävä vomeronasaalinen elin on hiljakkoin tullut tutuksi Eeva Nikoskelaisen yliopisto- ja sairaalamaailman kiemuroita kuvaavassa romaanissa. Yllätys ainakin allekirjoittaneelle tämän alan maallikolle oli se, että kyseessä ei ole kirjailijan mielikuvituksen luomus - sinänsä toki sellaisenaan kiintoisa - vaan että tästä elimestä on todella vankkaa biologista näyttöä, jota esitetään Sciencen tuoreessa yleiskatsauksessa.

Pertti Kirkinen

EBV-infektion immunologisten vaikutusten mysteerit selviämässä

Epstein-Barrin virus jättää immuunijärjestelmään pysyvät jäljet. Se infektoi B-soluja, jotka suurenevat, alkavat ekspressoida adheesiomolekyylejä ja tuottaa polyklonaalisia vasta-aineita. Nämä vaikutukset ovat pitkälti samanlaisia kuin mitogeenien tai eräiden sytokiinien aikaansaamat. EBV:llä on kuitenkin yksi ainutkertainen kyky: se tekee infektoimistaan B-soluista kuolemattomia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Villien jyrsijöiden bakteereissa paljon antibioottiresistenssiä

Antibioottiresistenssin ajatellaan olevan paljolti seurausta bakteerien altistumisesta antibiooteille, ja lääkkeiden järkevän käytön uskotaan pitävän resistenssitilanteen hallinnassa. Englantilaistutkimuksen tulokset järkyttävät tätä antibioottipolitiikan peruspilaria. Tutkimuksessa osoitetaan, että antibiooteille täysin altistumattomien metsähiirien ja -myyrien enterobakteereista yli 90 % on resistenttejä beetalaktaameille ja 14-70 % tetrasykliineille. Vaikka tulokset on julkaistu arvovaltaisella foorumilla, en niitä ihan tältä istumalta usko. Pitää jäädä odottamaan varmistusta, vaikkapa Suomesta. Nature 1999;401:233-234

Matti Viljanen

Lyhyesti: Joka toisella antibiootti

Aasiassa on antibioottien käyttö yleisesti ottaen hurjempaa kuin esimerkiksi meillä. Kuinka hurjaa, siitä antaa vihiä Taiwanissa tehty pikku tutkimus. Sikäläisen sairaalan ensiapuun tulevilta potilailta otettiin virtsanäyte. Virtsaan erittynyt antibiootti on todettavissa 1-2 päivää pillerin nauttimisesta, vähän antibiootista riippuen. Potilaista yli puolella oli virtsassa antibioottia. Verrokkeina oli terveitä opiskelijoita ja eläkeläisiä. Heistäkin 7 % oli nauttinut antimikrobisia aineita. Ei ihme, että Taiwanissa pneumokokeistakin on 70 % resistenttejä penisilliinille.

Heikki Arvilommi

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Suun limakalvon valkeat muutokset

Suurin osa suun limakalvon valkeista muutoksista on merkkejä epiteelin hyvänlaatuisesta paksunemisesta tai lisääntyneestä sarveistumisesta. Sarveistuminen voi olla oire mm. limakalvon paikallisesta ärsytyksestä tai yleissairaudesta. Valkeaa limakalvomuutosta, jonka aiheuttajaa ei voida osoittaa, kutsutaan leukoplakiaksi. Osassa leukoplakioita todetaan mikroskooppitutkimuksessa levyepiteelisyöpä tai sen esiaste. Tämän vuoksi suun leukoplakiasta ja myös siihen usein liittyvästä punaisesta limakalvomuutoksesta, erytroplakiasta, on aina otettava kudosnäyte.

Jaana Pohjola, Asko Kuusilehto, Kristiina Heikinheimo

Leukotrieenit ja astma

Kysteinyylileukotrieeneja C4, D4 ja E4 syntyy arakidonihaposta 5-lipoksigenaasientsyymin vaikutuksesta. Ne supistavat hengitysteiden sileää lihasta jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Ne myös lisäävät limaneritystä ja verisuonten läpäisevyyttä, huonontavat värekarvojen toimintaa ja houkuttelevat eosinofiileja hengitysteihin. Kysteinyylileukotrieenireseptorien salpaajat vähentävät keuhkoputkien supistumista ja parantavat keuhkojen toimintaa. Ne saattavat myös hillitä astmaattista tulehdusreaktiota. Inhaloitavat steroidit ovat edelleen astman hoidon kulmakivi, mutta osalle potilaista kysteinyylileukotrieenireseptorin salpaajat montelukasti ja tsafirlukasti tuovat lisätehoa steroidilääkitykseen.

Hannu Kankaanranta, Eeva Moilanen, Markku M. Nieminen

Luusiirteiden käyttö ortopediassa

Luusiirteitä käytetään erityisesti tekonivelleikkauksissa, mutta myös mm. murtumien ja kasvainten hoidossa. Niiden käyttö on yleistynyt niin, että yhä useampi yleislääkärikin kohtaa vastaanotollaan luunsiirron läpikäyneitä tai siihen menossa olevia potilaita ja saattaa joutua ottamaan kantaa heidän esittämiinsä kysymyksiin. Ajanmukaiset tiedot luunsiirtoon tarvittavista verinäytteistä, tartuntavaarasta, toimenpiteen aiheista ja vasta-aiheista ovat tuolloin tarpeen yleislääkärillekin.

Jan Lassus, Yrjö T. Konttinen, Petri Hannikainen, Aarne Kivioja, Juha Nevalainen, Antero Mäkelä, Seppo Santavirta

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti - kirjallisuuskatsaus

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisätietoa diagnoosin ja hoitopäätösten tueksi erityisesti potilailla, joilla on labiili verenpaine, erillinen korkea systolinen verenpaine tai ortostaattinen hypertensio. Australialaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan luotettava tutkimustieto menetelmän hyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta on kuitenkin edelleen puutteellista, eikä menetelmää suositella rutiininomaiseen kliiniseen käyttöön. Puuttuu myös yhtenäinen käytäntö siitä, miten menetelmän antamia tuloksia tulisi soveltaa kliinisessä päätöksenteossa. Lähivuosina raportoitavat tulokset meneillään olevista monikeskustutkimuksista antanevat asiaan lisävalaistusta.

Martti Teikari

Suomalainen asiantuntijakommentti

Verenpainetta pidetään kohonneena, jos henkilön verenpainetaso huonontaa hänen ennustettaan tai, kuten italialainen professori Zanchetti on esitelmässään todennut, verenpaine on koholla silloin, kun sen hoito aiheuttaa enemmän hyvää kuin pahaa. Kuitenkaan käytössämme, ainakaan jokapäiväisessä työssä, ei vielä ole välineitä, joilla pystyisimme helposti arvioimaan kardiovaskulaarista riskiä. Siksi on jouduttu sopimaan tietyt verenpainerajat, joiden yläpuolella verenpaine katsotaan kohonneeksi. Potilaan riskin arviointia vaikeuttaa lisäksi se, että useimmiten kohonnut verenpaine ei ole ainoa riskitekijä.

Ilkka Kantola

Oikeudellisia ja eettisiä näkökulmia hedelmöityshoidosta

Tässä artikkelissa tarkastelemme hedelmöityshoitoihin, erityisesti tiedonsaantiin ja sijaissynnyttäjän käyttöön, liittyviä vaikeita eettis-oikeudellisia kysymyksiä sekä niitä näkemyksiä, joita sisältyy oikeusministeriön asettaman hedelmöityshoitotyöryhmän 1997 ilmestyneeseen mietintöön. Siitä on kuultu joukkoa lausunnonantajia. Tarkastelemme myös 1998 laadittua ehdotusta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta.

Irma Pahlman, Heta Gylling

Euroopan unioni terveydenhuoltopalvelujen markkina-alueena

Euroopan unioniin liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteena meille suomalaisille kuluvan puolivuotisen Euroopan komission puheenjohtajuuden takia. Unionin ja Euroopan yhdentymisen vaikutukset ovat vuosien kuluessa laajentuneet puhtaasti taloudellisista tavoitteista lähes kaikkia yhteiskunnan aloja koskeviksi. Tämä pätee myös sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa kysymys maksuvastuun jakautumisesta hankittaessa eri syistä ei-akuuttiin terveydentilaan terveydenhoitopalveluja toisesta jäsenmaasta. Jäsenmaat ovat ohjanneet perinteisesti terveydenhuoltopalvelujen kysyntää kotimaahan kohdistuvaksi sairausvakuutusehdoilla, vaikka myös terveydenhuoltopalveluja koskevat unionin perusvapaudet.

Mia Mäkinen, Päivi Rautava, Jari Forsström

Taloudellinen arviointitutkimus terveydenhuollon päätöksenteossa

Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitettiin 11 maassa, mitä terveydenhuollon päätöksentekijät tietävät taloudellisista arviointimenetelmistä ja käytetäänkö taloudellisen arviointitutkimuksen tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena, sekä myös sitä, mitkä seikat estävät ja edistävät tällaisen tiedon käyttöä. Suomesta saatujen tutkimustulosten mukaan taloudellisen arviointitutkimuksen tuntemus on jokseenkin vähäistä, jolloin sitä ei luonnollisesti juurikaan käytetä päätöksenteon pohjana. Terveystaloustieteellisen koulutuksen lisäämistä pidettiin tärkeimpänä taloudellisen arvioinnin käyttöä edistävänä tekijänä. Tärkeimmät estävät tekijät liittyivät enemmänkin terveydenhuollon rakenteellisiin kuin arviointitutkimuksen sisäisiin tekijöihin.

Kati Koskinen, Harri Sintonen

Sairaalassa valittu lääkitys voi vaikuttaa lääkekustannuksiin vuosia

Potilaan lääkitys valitaan usein jo sairaalassa, eikä lääkkeen hinta avohoidossa ole silloin relevantti kysymys. Rationaaliseen lääkehoitoon pyrittäessä on keskusteltava koko hoitoketjussa tehtävistä lääkevalinnoista: kenen ehdoilla lääkitys valitaan. Näin arvioi dosentti Kalle Hoppu rationaaliseen lääkehoitoon tähtäävän Rohto-projektin seminaarissa.

Suvi Sariola

Rohto-ohjelma muuttuu käytännöksi alueellisissa ryhmissä: Siilinjärvelle räätälöidään paikallinen hoito-ohjelma aikuistyypin diabeteksesta

Siilinjärvelle on lähiaikoina luvassa aikuistyypin diabetesta koskeva paikallinen hoito-ohjelma. Siilinjärven terveyskeskukselle sen räätälöi paikkakunnan oma Rohto-ryhmä, yksi rationaaliseen lääkehoitoon tähtäävän valtakunnallisen Rohto-ohjelman pienryhmistä.

Suvi Sariola

HYKS:n sydänkirurgian riidat hoitaa aika ja raastupa

Poliisia, juristeja, haastemiehiä ja oikeuskanslerinvirastoa työllistävä kiistely HYKS:n sydänkirurgian osastolla ei ota laantuakseen. Jupakkaa on puitu julkisuudessa kohta puolitoista vuotta, ja vaikka kärhämöinti välillä onkin näyttänyt rauhoittuneen, se on aina jatkunut uusin kääntein.

Suvi Sariola

Kohdunkaulan valmistaminen synnytykseen paikallisilla prostaglandiineilla: tehokkuus, turvallisuus ja äitien kokemukset

Suomessa synnytys käynnistetään noin joka viidennessä raskaudessa. Tavallisimmat induktion syyt ovat raskauden indusoima hypertensio ja pre-eklampsia, hepatogestoosi, istukkainsuffisienssi ja yliaikaisuus.

Mika Nuutila

Hiilikuitulujitteinen nestekidepolymeeri luun sisäisenä implantaattina

Metallisten tekonivelten ja luun kiinnitysvälineiden käyttö on vakiintunut keskeiseksi osaksi nivelrikon, reuman ja luunmurtumien leikkaushoitoa 1900-luvulla. Kaikilta ominaisuuksiltaan metallit eivät kuitenkaan ole ihanteellisia materiaaleja näihin tarkoituksiin. Metallien suuri jäykkyys luuhun verrattuna aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä ongelmia. Jäykkä metallinen implantaatti kantaa luuhun kohdistuvaa kuormaa liian tehokkaasti aiheuttaen luun heikkenemistä ja huokoistumista, mikä voi johtaa implantaatin irtoamiseen tai luun murtumiseen. Tämä lisää uusintaleikkausten määrää ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Korroosio, kuluminen, allergia ja tiettyjen syöpäsairauksien raportoitu esiintyminen ovat muita metallisten implantaattien käyttöön liittyviä ongelmia.

Jukka Kettunen

Reaktiivista artriittia aiheuttavien bakteerien ja suolen epiteelin vuorovaikutus

Suolen epiteeli muodostaa tärkeän mekaanisen suojaesteen monia taudinaiheuttajamikrobeja vastaan. Se osallistuu elimistön puolustukseen myös tuottamalla välittäjäaineita, kuten typpioksidia ja sytokiineja esim. salmonella- ja yersiniainfektioiden aikana. Osalle näihin ripulitauteihin sairastuneista kehittyy muutaman viikon kuluessa jälkitautina reaktiivinen artriitti, jonka saavat erityisen herkästi HLA-B27-kudostekijän omaavat henkilöt (60-80 % sairastuneista henkilöistä on HLA-B27-positiivisia, kun Suomessa väestöstä keskimäärin 14 % on HLA-B27-positiivisia). Reaktiivisen artriitin tarkka patogeneesi on vielä selvittämättä. Erityisesti tutkijoita askarruttaa, millä mekanismilla HLA-B27-kudostekijä lisää sairastumisalttiutta. Syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, jotta reaktiivista niveltulehdusta voitaisiin tulevaisuudessa entistä paremmin hoitaa tai sen kehittyminen jopa ehkäistä.

Marja Saarinen