Paksusuolen adenoomien ja sahalaitamuutosten histologia ja kontrollitähystysten tarve

Luokitus sisältää muun muassa uuden sahalaitamuutosten ryhmän.

Markus Mäkinen, Ritva Koskela

Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Juha Saarnio, Perttu Arkkila

Tietokone voi löytää lääkkeitä aivovamman jälkitilojen ehkäisyyn

Tietokoneanalyysissä löydettiin muun muassa potentiaalisia masennus-, psykoosi- ja syöpälääkkeitä.

Tuomas Keränen

Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.

Tuomas Keränen

Vakavasti sairaiden potilaiden aika hengityskoneessa voi lyhentyä C-vitamiinilla

Hoidon kesto lyhentyi keskimäärin 25 prosenttia, jos potilaat tarvitsivat hengityskonehoitoa yli 10 tunnin ajan.

Tuomas Keränen

Elvyttämisestä harvoin apua iäkkäille sydämenpysähdyksen jälkeen

Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.

Tuomas Keränen

Liikunta vähentää syöpäriskiä

Liikunnasta on monenlaisten terveysvaikutusten ohella kiistattomasti hyötyä myös syövän ehkäisyssä.

Sirkku Jyrkkiö

Mitä ammattilaiset ajattelevat vanhusten elvytyksestä?

Vanhusten elvytyksen tulokset eivät ole hyviä. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan rekisterien mukaan yli 80-vuotiaista ennen sairaalaantuloa elvytetyistä vain 2–4 % oli elossa 30 päivän kuluttua. Hyväksi neurologinen tulos arvioidaan vain 0,5–2 %:lla yli 85-vuotiaista elvytetyistä. Kansainvälinen kyselytutkimus (Suomesta mukana HUS) selvitti ammattilaisten käsityksiä vanhusten elvytyksestä.

Kaisu Pitkälä

Ruumiinrakenne ja psykiatriset sairaudet – oliko Kretschmer sittenkin oikeassa?

Saksalainen psykiatri Ernst Kretschmer kehitti empiiristen havaintojensa pohjalta 1900-luvun alkupuolella teorian, jonka mukaan ruumiinrakenne on yhteydessä alttiuteen sairastua psykiatrisiin häiriöihin. Hän otaksui asteenisen ruumiinrakenteen altistavan skitsofrenialle ja pyknisen mielialahäiriöille. 1900-luvun loppupuolella Kretschmerin typologia leimattiin hölynpölyksi. Uutta näkökulmaa asiaan tuo tutkimus painoindeksin ja psykiatristen häiriöiden geneettisistä yhteyksistä.

Tero Taiminen

Punasolusiirto maksan osapoistossa lisää maksasolusyövän uusiutumisia

Maksasolusyöpäpotilaat tarvitsevat usein punasolusiirtoja leikkausta edeltävän anemian hoitoon ja korvaamaan leikkausvuotoa. Maksaresektion yhteydessä tai viikon kuluessa siitä tehty allogeeninen punasolusiirto lisää syövän uusiutumisen riskiä 30 % ja viiden vuoden kuolleisuutta 90 %.

Ritva Jokela

Ennustetaanko suolistomikrobeista jo kuolemaakin?

Suolen mikrobisto on kytketty lukuisissa tutkimuksissa isoon valikoimaan tauteja, mutta ei sentään vielä kuolemaan – ennen tätä tutkimusta. Suomalais-kansainvälinen yhteistyö osoittaa, että ulosteen enterobakteerit ovat kytköksissä lisääntyneeseen riskiin kuolla 15 vuoden kuluessa.

Heikki Arvilommi

Aktiivihoidon saaneiden raskausviikolla 23 syntyneiden pitkäaikaisennuste14 vuoden aineisto

Eloonjäämisennuste oli selvästi parempi kuin mitä suomalainen hoitohenkilökunta oletti.

Anniina Väliaho, Henna Kartano, Riikka Korja, Liisa Lehtonen

Syväaivostimulaatio lasten ja nuorten dystonioiden hoidossa

Syväaivostimulaatio voi merkittävästi lievittää potilaan oireita ja parantaa elämänlaatua.

Heli Helander, Maija Lahtinen, Jani Katisko, Johanna Uusimaa, Päivi Vieira

Raynaud’n oire: milloin reumatologiset tutkimukset ovat tarpeen?

Mitä suurempi tumavasta-ainetitteri, sitä todennäköisempi on alkava reumasairaus.

Johanna Huhtakangas

Tekeekö köyhyys sairaaksi vai sairaus köyhäksi?

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.

Sami Pirkola

Lääkärit ja hoitajat ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmiin, mutta eri tavoin

Osa järjestelmistä palvelee paremmin hoitajien, toiset lääkärien tarpeita, ilmeni laajassa suomalaistutkimuksessa.

Minna Pihlava

Puettavat älylaitteet tarjoavat uusia näkökulmia tutkimukselle

Älylaitteiden keräämän datan avulla väitöstutkija selvitti, että alkoholi heikensi yöunta nuorilla ja vanhoilla samalla tavalla.

Tuomas Keränen

Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito yleistyy edelleen Suomessa

Suomessa ADHD-lääkehoito on yleistynyt muita Pohjoismaita hitaammin.

Tuomas Keränen

Algoritmeilla syövän tunnistamiseen ja torjuntaan

Koneoppiminen on tekoälyn osa, joka on erityisen hyödyllinen lääketieteellisten kuvien tulkinnassa. Hiljattain julkaistussa artikkelissa kaksi amerikkalaistutkijaa toteaa, että koneoppiminen ei kuitenkaan ratkaise syöpädiagnostiikan keskeistä ongelmaa, joka on yksiselitteisen histopatologisen mallin puuttuminen.

Ossi Lindell

Ibrutinibi nostaa verenpainetta

Kroonisen lymfaattisen leukemian ja muidenkin lymfaattisten sairauksien hoitoon on tullut viime vuosina laatua kolmesta tablettivalmisteesta. Ibrutinibia on muualla jo käytetty ensilinjan lääkkeenä, mutta jatkuvana ja kalliina hoitona se ei vielä Suomessa ole siinä asemassa. Välittömät sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta pitkäaikaiset kiinnostavat.

Marko Vesanen