Miten tunnistan ja hoidan diabeetikon perifeerisen neuropatian? - Perifeerisen neuropatian keskeisin merkitys on altistuminen diabeettiselle jalkahaavalle, Charcot'n neuroartropatialle ja lopulta amputaatiolle. Saara Metso Lehti 12: Katsausartikkeli 12/2011 Kommentteja
Koska pitää epäillä patologista murtumaa? - Onpas hassun näköinen murtuma - Patologisia murtumia arvioidaan olevan jopa 5 % kaikista murtumista. Minna Laitinen Lehti 12: Katsausartikkeli 12/2011 Kommentteja
Masennuksen lyhytpsykoterapia - vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhuollossa Kansansairautemme masennus on uhka elämänlaadulle ja se aiheuttaa myös huomattavaa työ- ja toimintakyvyn heikentymistä. Lievää ja keskivaikeaa masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti lyhytpsykoterapian avulla. Vaikuttavaksi osoitettuja lyhytterapioita masennuksen hoidossa ovat interpersonaalinen psykoterapia, kognitiivinen lyhytpsykoterapia ja fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Teija Honkonen, Maria Vuorilehto Lehti 12: Terveydenhuolto 12/2011 Kommentteja
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on enemmän masennusoireita kuin ei-diabeetikoilla Masennus on diabeteksen eräs yleinen liitännäissairaus, joka voi ilmaantua diabeteksen seurauksena, mutta myös olla diabeteksen riskitekijä. Masennuksen ja glukoosinsietokyvyn välillä on todettu olevan yhteys, ja masennuksen hoitaminen saattaa parantaa psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi myös glukoositasapainoa. Maria Paile-Hyvärinen Lehti 12: Väitös 12/2011 Kommentteja
Luulosairautta voidaan hoitaa netissä Pelkästään netin kautta toteutettava kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yhtä tehokasta luulosairauden hoidossa kuin tavanomaiseen potilaskontaktiin perustuva hoito, ilmenee nyt julkaistusta tutkimuksesta. Suomenkielisten nettipohjaisten hoitomallien kehittämistä onkin syytä nopeuttaa, koska näin masennuksen ja ahdistuksen hoito saadaan myös syrjäseutujen potilaiden ulottuville. Tero Taiminen Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2011 Kommentteja
Enemmän harkintaa varfariinitaukoihin Varfariinitaukoja määrätään usein turhaan pientenkin toimenpiteiden takia. Nyt tehdyssä tutkimuksessa puolet taukopyynnöistä osoittautui hoitosuositusten vastaisiksi. Juhani Airaksinen Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2011 Kommentteja
Kandesartaanista ei apua aivoinfarktipotilaalle Viikon kandesartaanihoito ei vaikuta aivoinfarktista toipumiseen, osoittaa tuore tutkimus. Jaana Suhonen Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2011 Kommentteja
Istukan verivarasto sittenkin talteen? Vastasyntynyt saa istukasta noin 30- 40 % lopullisesta veritilavuudestaan, mikäli napanuoraa ei katkaista heti lapsen synnyttyä. Pertti Kirkinen Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2011 Kommentteja
Ei vieläkään apua haimasyöpään Endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjä aksitinibi ei lisää haimasyöpäpotilaiden elinaikaa, ilmeni nyt tehdyssä faasin 3 tutkimuksessa. Vielä faasin 2 tutkimuksessa aksitinibi herätti toivoa paremmista haimasyövän hoitotuloksista. Sirkku Jyrkkiö Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2011 Kommentteja
Nenän rakenteen ja toiminnan tutkiminen - Nenän toiminnan tutkimisessa tärkeintä on huolellinen esitietojen kartoitus ja kliininen tutkimus. Lotta Haavisto Lehti 11: Katsausartikkeli 11/2011 Kommentteja
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan läheisen tiedonsaanti ensiapupoliklinikalla Tutkimuksella selvitettiin, minkälaista tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) läheiset ovat saaneet terveydenhuoltohenkilökunnalta ensiapupoliklinikalla sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä heidän käynnin aikana saamaansa tietoon. Tavoitteena on tuottaa tietoa läheisten tiedonsaannin kehittämiseksi. Pirjo Virtanen, Eija Paavilainen, Mika Helminen, Päivi Åstedt-Kurki Lehti 11: Terveydenhuolto 11/2011 Kommentteja
Arvopohjainen työkyvyn hallinta tehostaa työterveyshuoltoa Kahden yrityksen tapauskuvaus - Yritysten työterveyshuollossa käytetään laajasti suoritepohjaista palvelumallia, joka perustuu yksittäisiin hoitotoimenpiteisiin. Guy Ahonen, Lasse Parvinen, Harri Vainio, Kaj Husman, Matti Ylikoski, Arvi Parvinen, Juha Liira, Inkeri Puputti, Sirkka Parry Lehti 11: Terveydenhuolto 11/2011 Kommentteja
Skitsofreniapotilaiden aivojen dopamiini D2/3-reseptoritiheys on alentunut Dopamiinihypoteesin mukaan skitsofreniaan liittyy aivojen dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö. Teorian oleellisena lähtökohtana on ollut psykoosilääkkeiden aiheuttaman dopamiini D2-reseptorien salpauksen ja kliinisesti käytettävän lääkeannoksen toistetusti osoitettu positiivinen korrelaatio. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet poikkeavuuksiin dopaminergisessä hermovälityksessä ja dopamiinireseptorien tiheydessä skitsofreniassa, joskin tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Lehti 11: Väitös 11/2011 Kommentteja
Kutistavatko antipsykootit aivoja? Antipsykoottien käyttö on yhteydessä aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuuksien pienenemiseen sekä tyvitumakkeiden ja aivo-selkäydinnesteen tilavuuksien kasvuun, havaittiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Antipsykoottien aivokudosta kutistava vaikutus oli merkitsevä senkin jälkeen, kun tulokset kontrolloitiin seuranta-ajan pituuden, sairauden vaikeusasteen ja päihteiden käytön suhteen. Tero Taiminen Lehti 10: Lääketieteen maailmasta 10/2011 Kommentteja
COPD-potilas pysyy hengissä liikkumalla Fyysinen aktiivisuus vähentää kuoleman vaaraa keuhkoahtaumataudissa (COPD). Liikunnan merkitys taudin hoidossa on siis suuri. Aktiivisesti liikkuvat potilaat voivat paremmin, säästyvät pahenemisvaiheilta, sairaalahoidolta ja todennäköisesti myös ennenaikaiselta kuolemalta. Keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat kuitenkin yleensä vähentävät liikkumista rasituksessa tulevan hengenahdistuksen vuoksi. Heikki Ekroos Lehti 10: Lääketieteen maailmasta 10/2011 Kommentteja
Milloin elinaikahyöty on kliinisesti merkittävä? Uudet levinneen syövän hoitoon tarkoitetut lääkkeet lisäävät joidenkin potilaiden elinaikaa parista viikosta muutamaan kuukauteen. Hyöty on varsin vähäinen ja onkin aiheellista pohtia, milloin kliinisen, faasin III tutkimuksen ns. tilastollisesti merkitsevä tulos on kliinisesti tärkeä. Sirkku Jyrkkiö Lehti 10: Lääketieteen maailmasta 10/2011 Kommentteja
Uusien antikoagulanttien tiellä ei hidasteita Uusien tablettimuodossa annosteltavien antikoagulanttien aika on tullut. Apiksabaani ja rivaroksabaani ovat hyytymistekijä kymmenen vastavaikuttajia. Marko Vesanen Lehti 10: Lääketieteen maailmasta 10/2011 Kommentteja
Miehen ympärileikkaus vähentää HPV-riskiä Naisten HPV-infektion esiintyvyys vähenee merkitsevästi, mikäli partnerille on tehty ympärileikkaus. Tämä ilmeni ugandalaisilla HIV-negatiivisilla pariskunnilla tehdyssä tutkimuksessa. Pertti Kirkinen Lehti 10: Lääketieteen maailmasta 10/2011 Kommentteja
Naisten uniapnea - tunnistammeko sen erityispiirteet? - Uniapnea on kansantauti. Vajaat kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että 3 % aikuisista sairastaa uniapneaa. Todennäköisesti esiintymisluvut ovat nyt suuremmat. Ulla Anttalainen Lehti 10: Katsausartikkeli 10/2011 Kommentteja
Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä - Valtimotautitapahtumien riskiä arvioidaan yleensä ns. perinteisiin riskitekijöihin perustuvilla matemaattisilla kaavoilla, kuten SCORE-, FINRISKI- tai Framinghamin kaavalla. Veikko Salomaa, Olli Saarela, Aki S. Havulinna, Kari Kuulasmaa Lehti 10: Katsausartikkeli 10/2011 Kommentteja
Lasten ja nuorten energiajuomien käyttö on yleistynyt Alkuperäistutkimus Lasten ja nuorten energiajuomien käyttö on yleistynyt Tiheä käyttö on yhteydessä suositusta lyhyempiin yöuniin. Avoin artikkeli
Milloin muistisairaan psyykenlääke on turha? Terveydenhuolto Milloin muistisairaan psyykenlääke on turha? Neuropsykiatristen oireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauslääke, siksi varhainen diagnoosi on tärkeä asia, näkee Hanna-Maria Roitto. Avoin artikkeli
Näyttö hoidon tarpeen arviosta on heikkoa Keskustelua Näyttö hoidon tarpeen arviosta on heikkoa Katsauksissa ei ole tutkittu Suomen kaltaista toimintatapaa, vastaa Sakari Karhuvaara Tiina Simolalle ja Minna Haliselle.
Organisaation vika Terveydenhuolto Organisaation vika Terveydenhuollon voimavaroja käytetään estämään ihmistä tulemasta paikalle sen sijaan, että pohdittaisiin, kuinka häntä voisi auttaa, näkee Simo Rehunen. Avoin artikkeli
Mikä saa ihmisen juoksemaan? Kolumni Mikä saa ihmisen juoksemaan? Aloitin aktiivisen juoksun mielenterveyssyistä, mutta pian jouduin keksimään uusia syitä, kirjoittaa Heikki Nenonen.
Syntyperä ei saa vaikuttaa viitearvoihin Näkökulma Syntyperä ei saa vaikuttaa viitearvoihin Korjaimet ovat johtaneet alidiagnosointeihin ja viivästyksiin hoitoonpääsyssä, kirjoittavat Emilia Rüf ja Kirsi Blom.