Palvelusetelin käyttö yleistyy perusterveydenhuollossa
Joka kuudes kunta käyttää palveluseteliä ja lähes puolet kunnista suunnittelee sen käyttöönottoa, kertoo Lääkäriliiton ja Nordic Healthcaren tutkimus.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Palveluseteli_2011_Smartum.jpg
Joka kuudes kunta käyttää palveluseteliä ja lähes puolet kunnista suunnittelee sen käyttöönottoa, kertoo Lääkäriliiton ja Nordic Healthcaren tutkimus.
Palveluseteliä suunnitellaan käytettäväksi etenkin kotihoidossa ja ikääntyvien palveluasumisessa sekä suun terveydenhuollossa. Palvelusetelien käyttö on laajempaa suurissa kunnissa ja kaupungeissa, Perusterveydenhuollon suunta -tutkimus selvittää.
Kunta tai kuntayhtymä päättää itse, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se kohdennetaan. Palvelusetelillä pyritään edistämään potilaiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia terveyspalveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta.
Potilasturvallisuussuunnitelmat tekeillä
Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksiköt laativat vuoden 2013 loppuun mennessä suunnitelman laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi kolmesta oli jo laatinut suunnitelman.
Enemmistö (65 %) kunnista seuraa säännöllisesti terveydenhuollon vaaratapahtumia. Seuranta on säännöllisempää suurissa kunnissa. Potilasturvallisuutta koskeva riskikartoitus oli tehty 42 %:ssa kunnista.
Lääkärin tehtävien siirto vähentynyt
Lääkärin tehtäviä on viimeisen vuoden aikana siirretty hoitohenkilökunnalle 67 %:ssa vastanneista organisaatioista, useimmin suurehkoissa organisaatioissa. Eniten on siirretty rutiiniseurantoja ja pienten vaivojen hoitoa. Hoitohenkilökunnan tehtäviä on siirretty eteenpäin 15 %:ssa kuntia.
Vuotta aiemmin 80% kunnissa tai kuntayhtymissä oli siirretty lääkäreiden tehtäviä hoitajille. Hoitajien tehtäviä oli siirretty muulle henkilökunnalle 23 % kunnista tai kuntayhtymistä.
Ristiriitaisia päätöksiä politiikan takia
Kolmannes perusterveydenhuollosta vastaavista johtajista on joutunut tekemään päätöksiä, jotka ovat olleet ristiriidassa heidän omien näkemystensä kanssa, ja joiden he uskovat kokonaisuuden kannalta olevan vahingollisia myös kuntalaisille, tutkimuksessa todetaan.
Suurten kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon johtajat ovat joutuneet tällaisten päätösten eteen keskimääräistä useammin. Syyksi ristiriitaisille päätöksille kerrotaan, että päätöksiä ohjaa kunnan poliittinen tahtotila.
Perusterveydenhuollon suunta -tutkimuksen toteuttivat kolmannen kerran Nordic Healthcare Group ja Suomen Lääkäriliitto. Kyselytutkimus lähetettiin 190:lle kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollosta vastaavalle johtajalle, joista 104 (55 %) vastasi kyselyyn.
Edellinen tutkimus tehtiin helmikuussa 2010.
Jaana Ahlblad
Kuva: Smartum
