Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään eläkeläisvoimin
Viranomaistehtävää kroonisesti ylitöinä suorittavat oikeuslääkärit eivät pääsisi vuosilomalle ilman eläkeläiskollegoitaan.
http://www.laakarilehti.fi/pics/kasi_Stockdisk_pienempi.jpg
Oikeuslääketieteen tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila.
Joka vuosi kaikki noin 12 000 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta tehdään jatkuvina ylitöinä noin 20 oikeuslääkärin voimin. Kesälomia ei voitaisi pitää ilman eläkkeellä olevien oikeuslääkärien työpanosta, Sajantila kertoo.
– Haluan kiittää eläkeläiskollegoita avusta, professori sanoo.
Sajantilan mukaan tilanne on jo pitkään ollut kestämätön eikä helpotusta ole luvassa, vaikka asia on ollut ministeriön tiedossa jo vuosia.
– Tehtävä on poliisiviranomaisen asettama. Siinä ei voida valikoida, tehdäänkö vai ei. Jo nyt kuolinsyytodistuksen saaminen on venynyt puoleen vuoteen suositellusta kolmesta kuukaudesta, ja joissain tapauksissa omaiset ovat joutuneet odottamaan jopa vuoden
Hänen mukaansa ongelma johtuu oikeuslääkärien vähyydestä, joka edelleen pahenee, kun yksi ikäluokka on juuri eläköitymässä eikä nuorten erikoistuvien palkkaamiseksi ole rahoitusta. Asiasta on kirjelmöity STM:ään jo kymmenen vuotta, mutta selvitystyö alkaa aina alusta eikä päätöksiin asti olla päästy.
– Kyse on vain sadoistatuhansista euroista. Tämä hallitus määrää oikeuslääketieteen tulevaisuuden Suomessa. Jos parhaillaan käsiteltävässä budjetissa ei saada rahoitusta uusien käsiparien kouluttamiseen, se on viimeinen naula alan arkkuun, Sajantila kuvailee alan kriisiä.
Ratkaisuksi resurssiongelmaan THL tarjoaa ajatusta vähentää oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia 30 prosentilla. Sajantilan mukaan ajatus on oikeansuuntainen, mutta epäilee, ettei leikkaus juuri auttaisi. Yhä kasvava yhteiskunnan päihteistyminen ja hoidon komplisoituminen tuo mukanaan lisää kotikuolemia, jotka kuuluvat oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen piiriin.
– Kuolemansyyn selvitys on tärkeää sekä vainajan omaisille että yhteiskunnalle, Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osastoa johtava Sajantila muistuttaa.
Jokainen haluaa tietää läheisensä kuolinsyyn ja päättäjät tarvitsevat tietoa yhteiskunnan päihteistymisestä ja lääketurvallisuudesta.
– Jos oikeuslääketieteen erikoisalan annetaan Suomessa kuivua kasaan, se on valtava isku kansalaisten oikeusturvaan, muun muassa Thaimaan tsunamin suomalaisuhrien tunnistustyössä mukana ollut Sajantila toteaa tilanteesta.
Jaana Ahlblad
Kuva: Stockdisk
