Terveydenhuollon huumetestit jakavat mielipiteitä

Terveydenhuollon henkilökunnalle on tarvetta tehdä nykyistä enemmän huumetestejä, toteaa THL:n ylilääkäri Kimmo ­Kuoppasalmi. Ei mikään yksioikoinen asia, katsoo puolestaan ­päihdepsykiatri Pekka Laine OYS:sta.

http://www.laakarilehti.fi/pics/virtsa.jpg

Työpaikoilla tehdään yli 100 000 huumetestiä vuodessa. Terveydenhuolto on yksi aloista, joilla testejä tehdään eniten. Määrä on lisääntynyt vuodesta 2004, jolloin huumetestejä koskeva lakimuutos tuli voimaan.

Kimmo Kuoppasalmen mukaan huumetes­tauksen käytännöt vaihtelevat paljon sairaanhoitopiireittäin, sillä paikallisissa päihdeohjelmissa on eroja. Jossakin ­ollaan aktiivisia, jossakin keskitytään enemmän alkoholiin. Työterveyshuollon rooli on keskeinen.

– Erilaisia lääkeaineiden väärinkäyttötapauksia on ollut uutisissa jonkin verran. Jos haluttaisiin korostaa ennalta ehkäisevää näkökulmaa, kannattaisi ­vakavasti harkita päihteettömyyspolitiikkaa, hän sanoo.

Kuoppasalmen mukaan terveydenhuollon työpaikkojen tulisi olla sekä tupakoimattomia että päihteettömiä. Huumetestaus osana päihdeohjelmaa on yksi varhaisen puuttumisen mahdollisuus ja toimii myös ongelmien ehkäisyssä.

– Kun tiedetään, että työpaikka on päihteetön, suhtaudutaan sen mukaan, hän sanoo.

Testeissä on 
lukuisia ongelmia

Pekka Laine hoitaa korvaushoitopotilaita päihdepsykiatriassa, jossa huumeseulojen käyttö kuuluu hoidon rutiininomaiseen seurantaan.

– Myös työterveyshuollon tehtävä on pääasiassa hoitava eikä kontrolloiva. Motivoivalla puheeksiottamisella ja mini-interventiolla luodaan yhteistyösuhde käyttäjän kanssa. Syyllistämättömyys on ehto hoitoon hakeutumiselle ja motivaation heräämiselle päihdehoidossa, hän sanoo.

Laineen mukaan työpaikan päihtymystilanteiden selvittelyssä muidenkin päihteiden kuin alkoholin testaamisella on paikkansa. Jos taas halutaan paljastaa käyttäjät säännöllisin seulonnoin, törmätään moniin ongelmiin.

Testi löytää helposti vain kannabista käyttäneen, sillä aine näkyy jopa kuukausi käytön jälkeen eikä reagoi ristiin minkään muun aineen kanssa. Perjantaina käytetty amfetamiini taas ei näy enää maanantaina. Jotkut tavalliset särky- ja ­yskänlääkkeet näkyvät tuloksissa opiaatteina, joten seulontatesti ei erota niitä vaikkapa heroiinista. Bentsodiatsepiineista on vaikeaa selvittää, onko niitä saatu laittomasti vai reseptillä esimerkiksi unilääkkeeksi.

Seulontatestien ulkopuolelle jää joukko muuntohuumeita, PKV-lääkkeitä ja monia muita aineita.

– Testit alleviivaavat sitä, että alko­holiin ja huumeisiin suhtaudutaan eri tavoin. Terveydenhuollon työntekijä saa vapaa-ajallaan juoda alkoholia, kunhan ei tule kännissä töihin. Huumetestillä ei kuitenkaan mitata pelkästään sen hetkistä päihtymystilaa, vaan aiempaa ­vapaa-ajan käyttöä, mihin puuttuminen taas on kyseenalaista, Laine toteaa.

Hän muistuttaa myös, että testaaminen itsessään on ongelmallista. Testi­tilanteessa voi huijata, ja valvottu virtsatesti herättää intimiteettiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi huumeiden käytöstä on helppo pidättäytyä ennen testiä. Kokemusten mukaan käyttäjä voi siirtyä kannabiksesta kovemman luokan aineisiin, jotka eivät näy testeissä.

– Joukkotestaaminen on miljoona­bisnestä, jolla saatu kallis turvallisuuden tunne ei ole aukoton. Täytyy myös muistaa non nocere -periaate, Laine ­sanoo.

Hänen mukaansa potilas ei paljastumisen jälkeen ole otollisimmillaan hoitosuhteen luomiselle. Positiivisen testin ainoa seuraus ei saa olla irtisanominen.

Joka neljäs 
lääkisläinen kokeilee

Huumetestejä voidaan tehdä terveydenhuollon työpaikoilla rekrytointivaiheessa tai tilanteessa, jossa työntekijää on syytä epäillä huumeiden käytöstä. Kimmo Kuoppasalmi ei osaa arvioida, paljonko niitä tehdään lääkäreille.

– Jos testauksia tehdään, ne pitää kohdistaa kaikkiin. Myös lääkäriin, jos hän on riskialttiissa työssä.

Tampereen yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs lääketieteen opiskelija on kokeillut huumeita, miehet useammin kuin naiset. Yleisin kokeiltu aine on kannabis.

– Opiskelijoilta kuulee sellaisia kommentteja, että kaikkihan pilveä polttavat ja kokeilevat. Ei se heille ole enää ”ne” huumeiden käyttäjät vaan ”me”, jotka kokeilemme, Pekka Laine toteaa.

Positiivinen tulos 
– potkut vai hoitoon?

Jos työnhakija saa positiivisen tuloksen huumetestissä, työpaikan oven ei pitäisi sulkeutua automaattisesti. Työterveyslääkäri harkitsee tapauksen kerrallaan.

Miten käy satunnaisen viihdekäyttäjän?

– Riippuu vähän lääkäristä. Periaatteessa vapaa-aikana tapahtuva käyttö, 
jolla ei enää ole vaikutusta työsuoritukseen, ei pääsääntöisesti vaaranna mitään, 
Kimmo Kuoppasalmi kertoo.

Työterveyslääkäri tekee esityksen työnhakijan soveltuvuudesta tehtävään, 
kun huumeiden käytöstä on keskusteltu työhönottotarkastuksessa. Testitulos 
ja mahdollisen kielteisen lausunnon syy jäävät lääkärin ja työntekijän väliseksi tiedoksi.

Pekka Laine painottaa kunnollisen hoitoonohjaus­järjestelmän merkitystä. Hän huomauttaa, että turkulaisen tutkimuksen mukaan työntekijöiden huumetesteissä 42 % positiivisista testituloksista johti työsuhteen päättymiseen.

Luku on Kuoppasalmesta yllättävän suuri.

– Hoitoa he tarvitsevat, ei potkuja. Tehtäviä voi vaihtaa sellaiseen, missä 
ei ole vaaramomentteja, hän sanoo.

Miia Soininen
Kuva: Panthermedia