Valmistaudu tyypillisiin hätätilanteisiin lentokoneessa
Jos lennolla kuulutetaan lääkäriä, älä pohdi vastuutasi vaan mene katsomaan. Suurin osa tilanteista on vain säikähdyksiä. Tarvittaessa voit konsultoida hätätilanteisiin erikoistunutta kollegaa puhelimitse.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A6551701_kone.jpg
Lääkäri voi matkustaa lentokoneessa melko rauhassa. Asiantuntijan arvion mukaan noin yhdellä lennolla neljästä tuhannesta sattuu sairaustapaus, johon pyydetään lääkärin apua.
Joskus kuulutus voi kuitenkin osua omalle kohdalle. Mitä jos ensiaputaidot on hankittu Koiviston aikaan tai aterian kanssa maistui pari lasillista viiniä? Ja voiko yhdysvaltalainen matkustaja haastaa oikeuteen, jos kaikki ei mene putkeen?
EMA (Emergency & Medical Assistance) Finland Oy:n vastaava lääkäri Ari Kinnunen toteaa, että huolet ovat turhia. Lääkärin velvollisuus on mennä apuun lähes missä tilanteessa tahansa.
– Maallikoilla on aina vähemmän koulutusta kuin lääkärillä. Lääkärin kannattaa jäädä istumaan vain, jos puhe sammaltaa.
Kinnusen mukaan eri maissa sovellettavat lait eivät päde lennolla ja kansainvälisessä ilmatilassa. Auttajaa voidaan teoriassa syyttää vain, jos hän on tarkoituksellisesti yrittänyt vahingoittaa potilasta.
Kollega, mitä teen?
Sairaustapauksen hoitamisessa lentokoneessa on omat reunaehtonsa. Tilat ovat ahtaat, välineistö on rajallinen eikä sairaalaan pääse helposti. Ari Kinnunen muistuttaa, että esimerkiksi verenpaineen mittaus tai keuhkojen kuuntelu ei onnistu koneen melun takia.
Kanssamatkustajaa auttava lääkäri voi aina konsultoida maassa olevaa kollegaa satelliittipuhelimen välityksellä. Lentoyhtiön konsulttipisteeseen saadaan yhteys tavallisimmin koneen ohjaamosta. Puhelimeen vastaa hätätilapotilaiden hoitoon erikoistunut lääkäri.
On hyvä, jos potilas on lähellä ohjaamoa. Hänet joutuu jättämään yksin puhelun ajaksi ja usein puhelun aikana tulee lisäkysymyksiä. Käytävällä kulkeminen voi olla hankalaa muun muassa ruokakärryjen takia.
Puhelinkonsultilta kannattaa kysyä neuvoa esimerkiksi, kun ei tiedä mitä tilanteessa pitäisi tehdä.
– Ei kannata syyttää itseään, jos laskimon kanylointi ei onnistu. Se on helppoa vain niille, jotka työssään kanyloivat usein, Kinnunen sanoo.
Kinnusen mukaan auttavan lääkärin työdiagnoosi jää usein kuvailevaksi. Puhelinkonsultaatiossa tehdään tilannearvio ja päätetään siitä, kuinka kiireellistä hoitoa sairastunut tarvitsee.
Varusteet kaipaisivat täydennystä
EMA Finland antaa lääketieteellistä konsultaatiota Finnairin lennoille ja kouluttaa henkilökuntaa hätätilanteiden varalta. Ari Kinnusen mukaan yhtiö saa lennoilta keskimäärin yhden hätäpuhelun viikossa.
Tavallisimpia hätätilanteita ovat pyörtyminen, hengitysvaikeus, sydänoire, mahakipu, pahoinvointi, oksentelu, kouristelu ja toispuolihalvaus.
Sydämenpysähdys on lennoilla hyvin harvinainen. Useimmissa koneissa on defibrillaattori, ja henkilökunta osaa käyttää sitä.
– Kaikista koneista löytyy erilaisia ensihoitopakkauksia, mutta niiden sisältö vaihtelee. Moni yhtiö myös lisäilee niihin lääkkeitä ja tavaroita. Pakkaus tuodaan, kun kertoo olevansa lääkäri. Pakkauksen päällä luetellaan sisältö, Kinnunen kertoo.
Hän lisäisi koneiden varustukseen pulssioksimetrin hengitysvaikeuksien arviointia varten.
– Laitteet tulisivat lentoyhtiöille halvaksi, sillä ne ovat pitkäikäisiä.
Välilaskun rima on korkealla
Välilaskun tarve on selvä esimerkiksi silloin, kun potilaan rintakipu jatkuu hapen ja nitraatin antamisesta huolimatta.
Kinnunen kuitenkin huomauttaa, että välilaskua ei pidä edes harkita ennen keskustelua puhelinkonsultin kanssa. Lääketieteelliset välilaskut osoittautuvat usein jälkikäteen turhiksi, ja hoitoon pääsy saattaa joka tapauksessa kestää kauan. Siperian tai Afrikan yläpuolella sairaaloiden hoitomahdollisuuksistakaan ei ole varmuutta.
Välilaskusta ei tule mitään seurauksia sitä ehdottaneelle. Jos hätätilanteen syynä on kroonisen sairauden äkillinen paheneminen, sairastunut matkustaja joutuu Kinnusen mukaan maksamaan kustannukset, jotka aiheutuvat matkan jatkamisesta välilaskun jälkeen.
Hätätilanne lennolla on usein pelkkä säikähdys. Tutkimuksen mukaan vain joka neljäs sairauskohtauksen saaneista tarvitsee sairaalahoitoa lääketieteellisen välilaskun jälkeen.
Lue vinkkejä tavallisimpiin lennolla sattuviin hätätilanteisiin huomenna ilmestyvästä Lääkärilehdestä 3/2014.
Miia Soininen
Kuva: Panthermedia
