Forssan seudun omalääkärit nousivat yksityistämistä vastaan

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveyskeskuslääkärien mielestä julkisen perusterveydenhuollon rappeutuminen jatkuu, ­elleivät terveyskeskukset verkostoidu, tutki hyvin toimivia terveyskeskuksia ja opi toisiltaan.

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveyskeskuslääkärien mielestä julkisen perusterveydenhuollon rappeutuminen jatkuu, ­elleivät terveyskeskukset verkostoidu, tutki hyvin toimivia terveyskeskuksia ja opi toisiltaan.

Forssan lääkärien mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kiinnostunut hyvin toimivista terveyskeskuksista. Lääkäreiden mielestä STM on asettanut toiveensa terveydenhuollon lisääntyvään yksityistämiseen ja Sitra mainostaa yksityisen terveydenhuollon edullisuutta ja etuja.

Valtaosa kuntayhtymän 22 terveyskeskuslääkäristä kertoi väestölleen ­tämän mielipiteensä allekirjoittamassaan avoimessa kirjeessä, joka julkaistiin Forssan lehdessä. He viihtyvät julkisessa virassaan niin hyvin, että kirjeessä todetaan etteivät lääkärit saavuttaisi mitään uutta siirtymällä yksityisen työnantajan palvelukseen.

Kuntayhtymään viimeksi tulleet ­lääkärit ovat olleet virassa viisi vuotta. Lääkäripulan keskellä se on huomionarvoinen saavutus seutukunnassa, josta teollisuus pakenee ja jossa väestön alkoholikuolleisuus on jyrkässä kasvussa. Forssa ei ole kaupunkina houkuttelevimmasta päästä. Silti perjantainen aamupäivä ­Forssan pääterveysasemalla on tunnelmaltaan liki unelias. Noin seitsenkymppisiä rouvia saapuu pääaulaan tasaiseen tahtiin. He katoavat yksi ­kerrallaan ­väestövastuulääkäreiden vastaanottohuoneisiin. Jonoja ei näy.

– Kun me otimme väestövastuun käyttöön, virkoja lisättiin ja palkkaa nostettiin samalla. Siksi meidän väestö­vastuumme toimii, terveyskeskuslääkäri Ilkka Kankaanpää sanoo.

Yhteiskuntakeskustelun aika

Forssan malliin kuuluu hyvin miehitetyn perusterveydenhuollon lisäksi tiivis yhteistyö kuntayhtymän oman aluesairaalan kanssa.

Forssassa ollaan lähellä Ilkka Kankaanpään ja kuntayhtymän oman aluesairaalan psykiatrin Jaakko Elonheimon tavoittelemaa tilaa, missä omalääkäri on arvossaan: hän on tilaaja ja erikoissairaanhoito tuottaja. Tai Kankaanpään sanoin, terveyskeskuslääkärin ­tulisi olla kapellimestari, joka ohjaa eri resurssien käyttöä potilaan hyväksi.

– Terveyskeskuslääkärin pitäisi itse asiassa olla se, joka kirjoittaa maksu­sitoumuksen erikoissairaanhoitoon. Kuka muu on parempi arvioimaan ­potilaan erikoissairaanhoidon tarpeen kuin yleislääkäri, Elonheimo kysyy.

Kankaanpään ja Elonheimon mukaan konsultaatioyhteys terveysasemien ja aluesairaalan välillä on välitön ja luonteva. Se tekee potilaan hoidon suunnittelun ja järjestämisen joustavaksi.

Dokumentaation ja hoitosuositusten noudattamisen ehdottomuutta he pitävät työtä rajoittavana.

– Työympäristömme on sellainen, että lääkäri saa käyttää järkeään, mikä tuntuu olevan harvinaista nykyään. Jos huolehditaan liikaa huolellisesta dokumentaatiosta, jotain tärkeämpää ohitetaan, Kankaanpää sanoo.

– Lääkäri voi tuntea, että tilanne on hänen hallinnassaan kun hän noudattaa hoitosuosituksia ja erilaisia listoja. Se on tuttua sairaalalääkäreille, mutta ei sovi perusterveydenhoitoon, pitkään Humppilassa kunnanlääkärinä ennen erikoistumistaan työskennellyt Elonheimo toteaa.

Kun terveyskeskuslääkärillä on ­vapaus käyttää koko ammattitaitoaan ja sujuva konsultaatioyhteys erikoissairaanhoitoon kollegan mielipiteen halutessaan, hän jää todennäköisesti töihin pidemmäksi aikaa.

– Kun potilaan allergialääkeresepti ­pitää uusia kolmannen kerran keväällä, sen voi tehdä puhelimitse ilman tarkempia tutkimuksia. Kokemuksen karttuessa voi käyttää järkeviä oiko­teitä, Kankaanpää sanoo.

Maltillisella vastuuväestöllä ja hyvällä palkkauksella ei kuitenkaan tehdä maan edullisinta terveydenhoitoa. Forssan seudullakin kuntien luottamusmiehet etsivät yhä edullisempia keinoja huolehtia kuntalaisten terveydestä.

Kankaanpää ja Elonheimo ovat ­vakuuttuneita siitä, että nyt eletään ­viimeisiä hetkiä, jolloin kunnille voidaan vielä sälyttää vastuu väestönsä terveydenhuollosta.

– Se on kuntien lakisääteinen vastuu jo nyt, ei elinkeinoelämän tukeminen. Nyt on päätettävä, haluammeko kansalais- vai kuluttajayhteiskunnan, Elonheimo sanoo.

Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, kiitos

Maltillisen kokoinen väestö antaa Forssan seudun lääkärille aikaa jaettavaksi potilailleen. Hyvin resurssoitu perusterveydenhuolto luo tasa-arvoa väestön keskuuteen, ja lääkäreille tunteen työn oikeudenmukaisuudesta. Hyvä palkkaus ja naapuriväestön vastaanottamisesta maksettava tuplakorvaus korostavat tunnetta osaltaan.

Tämä on pohja, jolle hyvät toimintatavat rakentuvat. Lääkäreiden avoimessa kirjeessäkin lukee: ”Potilaan ja lääkärin autonomia ovat onnistuneen kohtaamisen ja potilaan huolen ­vähentämisen edellytys. Ilman potilaan kohtaamista ei synny vaikuttavaa lääketiedettä.” Ei ihme, että Ilkka Kankaanpään ­potilaat ovat tarjoutuneet tulemaan ”parin tunnin päästä uudelleen, jos ­sopii” kun omalääkäri on näyttänyt ­sijaispulassa erityisen kiireiseltä.

Kun julkinen terveydenhuolto vetää, myös maksukykyinen väestönosa pitäytyy omalääkärin palveluksissa. Kankaanpään väestövastuuseen kuuluu sekä rikkaita että vähäosaisia.

– Se että terveyskeskuksen toiminta pohjaa tasa-arvoiseen ja rationaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen, eikä siellä hössötetä, tutkita koko arsenaalilla ja juosta kaikenlaisen markkinahömpän perässä, on terveyskeskuksille hyvä markkinavaltti, Elonheimo pohtii.

Kankaanpää ja Elonheimo uskovat Yhdysvaltojen esimerkin perusteella, että hyväosaisten potilaiden siirtyminen yksityisen vastaanottojen asiakkaiksi rapauttaa ajan saatossa vero­rahoitteisen terveydenhuollon.

– Jos terveyskeskuksissa käyvät vain huono-osaiset, ei sen toimintaa ­resurssoida niin kuin pitäisi, Kankaanpää sanoo.

Juha-Pekka Honkanen

Lue lääkäreiden Forssan lehdessä 12.5. julkaistu mielipidekirjoitus uutisen pdf-versiosta .