Lasten ja nuorten liikuttava vähintään noin tunti päivässä

Uusi liikuntasuositus toteaa, että kouluikäisten pitäisi liikkua päivittäin monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään noin tunti päivässä.

Kouluikäisten tuoreen liikuntasuosituksen mukaan 7–12-vuotiaiden pitäisi liikkua vähintään 1,5–2 tuntia ja 13–18-vuotiaiden 1–1,5 tuntia päivittäin. Harrastetun liikunnan tulee olla niin reipasta, että sydämensyke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. Ripeä kävely ja pyöräily ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta liikunnasta.

– Lasten ja nuorten liikuntasuositukseen pääsee puolet tytöistä ja hieman yli puolet pojista. Kun aikuisikä lähestyy, vähenee sekä tyttöjen että poikien liikunnan määrä huolestuttavan paljon. Liikunnan liian vähäinen määrä on linjassa kunnossa ja painossa havaittuihin muutoksiin. Koululaisten verenkierto- ja hengityselinten kunto on heikentynyt. Sama havaitaan selvästi myös varusmiesten ensimmäisessä Cooperin testissä, jonka tulokset ovat heikentyneet jatkuvasti 1970-luvun lopusta, kertoo UKK-instituutin johtaja, LT Tommi Vasankari.

Hänen mukaansa lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt muun muassa tietokonepelien ja TV:n katselun vuoksi. Liikuntasuosituksessa sanotaankin, että lapset ja nuoret saisivat viettää viihdemedian ääressä korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

– Fyysisen aktiivisuuden määrä näyttää ainakin kunto- ja painotulosten valossa vähentyneen paljon. Tulokset ovat huolestuttavat, kun otetaan huomioon esimerkiksi työikäisten miesten merkittävä lihominen 20–30 ikävuoden välillä, Vasankari toteaa.

Sanoista tekoihin

Lapsuusiässä olisi suositeltavaa liikkua useita tunteja päivässä. Lapset oppivat tekemällä ja kokeilemalla, ja siksi he tarvitsevat paljon aikaa oppiakseen liikkumaan. Lasten fyysistä aktiivisuutta ei tarvitse yleensä rajoittaa: terve lapsi pysähtyy ja pitää tauon silloin, kun kuormitus tulee liian rasittavaksi. Liikunnan suuresta määrästä voi kuitenkin tulla terveysriski lapselle, jos liikunta on liian yksipuolista tai se sisältää pitkiä yhtäjaksoisia rasittavan liikunnan jaksoja.

– Pelkkä valistus ja tieto eivät yksin riitä, jos halutaan lisätä lasten ja nuorten liikkumista, parantaa heidän kuntoaan ja vähentää ylipainoa. Pitää muun muassa vähentää liikkumista estäviä tekijöitä kotona ja koulussa sekä kehittää koulupäivien sisältöä ja aktiivista iltapäivä- ja kerhotoimintaa. Lapsia tulisi kannustaa kulkemaan koulumatkoja jalkaisin ja pyörällä. Osa toimenpiteistä vaatii myös taloudellista panostusta, mutta merkittävä osa toimista on kiinni asenteista ja halusta toimia, linjaa Vasankari.

Ulla Toikkanen