Hoitojen keskittäminen etenee
STM perustelee keskittämistä laadun parantamisella, mutta toisaalta päivystyskirurgian tason säilyminen huolettaa.
Harvinaisten syöpien leikkaushoito, tekonivelkirurgia, laihdutusleikkaukset ja keskosten hoito keskitetään alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää, että ruokatorvisyövän, mahalaukun suuosan syövän sekä haimasyövän leikkauksia tekevillä sairaaloilla pitää jatkossa olla vähintään 500 000 asukkaan väestöpohja. Sama koskee laihdutusleikkauksia.Alle 30-viikkoisten keskosten hoito siirretään yliopistollisiin sairaaloihin.
Tekonivelleikkauksia tekevien yksiköiden suositellaan tekevän vähintään 200 tai yksittäisen työryhmän vähintään 100 leikkausta vuodessa. Suurin osa leikkauksista tehdään suosituksen mukaisissa yksiköissä jo nyt.
Sopimukset keskittämisestä on tarkoitus saada voimaan vuoden 2009 alusta. Erityisvastuualueiden sairaalat sopivat parhaillaan keskenään, mitä hoitoja ne keskittävät minnekin.
Määrän odotetaan takaavan laatua
STM perustelee keskittämistä hoidon laadun parantamisella.
– Ohjeet keskittämisestä perustuvat tutkimustietoon. Hollannissa ja Tanskassa on meneillään samankaltainen prosessi. Keskoshoidon keskittäminen perustuu Turussa tehtyyn tutkimukseen, lääkintöneuvos Jouko Isolauri STM:stä luettelee.
Isolauri vakuuttaa, että kyseessä ei ole säästöprojekti.
– Emme ole edes laskeneet, paljonko säästöjä mahdollisesti tulee.
Satakunnan sairaanhoitopiirin ylilääkäri, kirurgian professori Pertti Aarnio ei pidä pakkokeskittämistä järkevänä.
– Keskitettäviksi suunniteltujen syöpäleikkausten tulokset ovat Satakunnan sairaanhoitopiirissä yhtä hyvät kuin Turun yliopistollisessa sairaalassa. Keskittämisen pitäisi olla vapaaehtoista.
Aarnion mielestä potilas kannattaa lähettää toiseen sairaalaan vain, jos toimenpide on siellä halvempi. Hän kuitenkin ennustaa hintojen pikemminkin nousevan kuin laskevan, jos yksi sairaala saa monopoliaseman.
– Tämä on varteenotettava huoli, Jouko Isolauri vastaa.
– Toisaalta vuonna 2010 voimaan tulevan terveydenhuoltolain mukaan kuntien ei tarvitsisi ostaa palveluja oman erityisvastuualueen sisältä. Esimerkiksi Helsinki–Tampere–Turku-akselilla potilaiden kuljettaminen toisen sairaalaan ei olisi mikään ongelma.
Halutaanko laihdutusleikkauksia lisätä?
Pertti Aarnio arvostelee etenkin laihdutusleikkausten keskittämistä, sillä hänen mukaansa niiden tarve kasvaa lähivuosina. Laihdutusleikkauksista voidaan saada apua esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon.
– Olen samaa mieltä siitä, että tarve kasvaa. Pitää kuitenkin kysyä, haluammeko massiivisesti lisätä juuri laihdutusleikkauksia, kun terveydenhuoltoon on kuitenkin käytössä rajallinen määrä rahaa, Jouko Isolauri sanoo.
Aarnio ei myöskään pidä ministeriön ilmoittamaa 500 000 asukkaan väestöpohjaa itsestään selvänä.
– Suomen sairaanhoitopiirit ovat hyvin eri kokoisia. Alle 100 000 asukkaan piireissä harvinaisia syöpiä todella leikataan niin vähän, että leikkaukset kannattaakin siirtää suureen yksikköön. 200 000 asukkaan piireissä tilanne on erilainen.
Varsinais-, Pohjois- ja Itä-Suomen erityisvastuualueilla on alle miljoonan asukkaan väestöpohja, joten ne voisivat järjestää esimerkiksi haimasyövän hoitoa vain yhdessä alueen sairaaloista.
– Joskus päivystystapauksissa tarvitaan laajaa kirurgista osaamista. Keskittäminen voi heikentää päivystyskirurgian tasoa, Pertti Aarnio sanoo.
Sanna-Kaisa Hongisto
