Potilasvahinkoja ei vieläkään koota keskitetysti

Potilasturvallisuuden tarkkailu kiristyy uuden terveydenhuoltolain myötä.

Yksittäistä lääkäriä sanktio ei uhkaa, vaan työnantajaa, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lakiesityksen mukaan potilasturvallisuuden toteuttamisesta on laadittava suunnitelma kunta- ja organisaatiotasolla. Suunnitelmasta säädetään tarkemmin ministeriön asetuksella.

Potilasturvallisuuden kehittämisessä ollaan Suomessa vasta idullaan. Tällä hetkellä noin 40 erikokoista organisaatiota raportoi hoitoon, lääkitykseen tai laitteisiin liittyvistä vaaratapahtumista, kuten läheltä piti -tilanteista omiin järjestelmiinsä, yleisimmin HaiProhon.

Viranomaiset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lääkelaitos ja Potilasvakuutuskeskus ylläpitävät omia rekistereitään. Keskitettyä tietopankkia aiheesta ei ole.

Lääkärit joskus nihkeitä raportoimaan

Osa lääkäreistä suhtautuu raportointiin nihkeästi. Lääkäreiden laimea raportointi-into on kansainvälinen ilmiö, jonka yhdeksi syyksi nimetään pelkoa syyllisten etsintä -mentaliteetista.

Lääkkeeksi tähän suositellaan lähestymistapaa, jossa yksilöiden sijaan keskitytään työskentelyolosuhteisiin ja -ympäristöön.

– Kaikki teemme virheitä esimerkiksi väsyneinä tai ylikuormitettuina. Hyvä tavoite on, että kaikissa organisaatioissa olisi helppo tehdä työtään oikein ja vaikea tehdä väärin. Ei pidä kysyä ”kuka”, vaan ”miksi”, projektikoordinaattori, KTM Marina Kinnunen Vaasan keskussairaalasta muistuttaa.

Arviolta 5–10 prosentille sairaalahoitoon tulevista potilaista ilmenee hoitoon liittyvä haitta, yhdellä prosentilla haitta on vakava. Suomessa hoitovirheeseen kuolee vuosittain arviolta 750–1 500 henkilöä. Noin puolet tapauksista olisi estettävissä laadunhallinnallisin keinoin, terveydenhuoltolakityöryhmä arvioi.

Jaana Ahlblad

Ensimmäinen kansallinen potilas­turvallisuuskonferenssi järjestetään 29.–30.1.2009 Helsingissä. Lisätiedot www.stm.fi.