Väestöryhmien väliset terveyserot edelleen suuria
Suomalaisten hyvinvointi on lisääntynyt, mutta väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuria. Koko kansan terveyttä uhkaavat lihavuustaudit ja alkoholisairaudet, STM raportoi.
http://www.laakarilehti.fi/pics/suomipallo_by_Czeslaw_Kubis_Pixmac.jpg
Suomalaisten elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja monet kansantaudit ja niiden riskitekijät ovat vähentyneet viime vuosina. Myös keskimääräinen elintaso on noussut, ilmenee STM:n eduskunnalle antamasta Sosiaali- ja terveyskertomuksesta 2010.
Väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin edelleen suuria. Lapsiperheiden talous ei ole parantunut odotusten mukaisesti ja yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt. Tarve lastensuojelun toimenpiteille on kasvanut.
Lihavuus ja sen mukanaan tuomat kansantaudit ovat yleistyneet. Alkoholin kulutus on kasvanut, suhteellisesti eniten naisilla ja yli 50-vuotiailla. Nuorten humalajuominen on vähentynyt. Alkoholisairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet, ja päihdehuollon asiakkaiden määrä on kasvanut, ministeriö muistuttaa.
Suuremmat tulot, parempi terveys
Sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet monelta osin ennallaan. Yleensä terveydentila on sitä parempi, mitä koulutetumpia ja mitä korkeammalla ammatillisessa arvoasteikossa henkilöt ovat, ja mitä suuremmat heidän tulonsa ja varallisuutensa ovat.
Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen tärkeimmät syyt ovat elinoloissa ja elintavoissa, kuten alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Elintapojen erot kytkeytyvät muun muassa henkilöiden tietämykseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä, perinteisiin, arvoihin ja sukupolvelta toiselle siirtyviin käyttäytymismalleihin. Viimeaikainen työllisyystilanteen nopea ja voimakas heikkeneminen aiheuttaa suuren haasteen väestön terveyden ylläpitämiselle ja terveyserojen vähentämiselle, STM arvioi.
Suomalaisilla hyvä työkyky
Väestön terveyttä kuvaavilla indikaattoreilla tarkasteltuna Suomi sijoittuu kohtalaisen hyvin muiden kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa.
Suomalaisten keskimääräinen elinaika (naiset 82,9 vuotta, miehet 75,8 vuotta) on melko pitkä verrattuna Euroopan muihin maihin.
Suomalaisten työkyky on edelleen yleisesti ottaen hyvä. Valtaosa työntekijöistä ilmoittaa jaksavansa hyvin.
Tyytyväisyys terveyspalveluihin kasvanut
Suomalaiset luottavat edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ovat pääosin tyytyväisiä suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Sosiaalipalveluista luotetuin on lasten päivähoito. Sen sijaan suhtautuminen toimeentulotukeen ja kotipalveluun on kriittisempää. Tyytyväisyys terveyspalvelujen toimivuuteen on kasvanut, mutta esimerkiksi terveyskeskushammaslääkärille pääsyssä olisi suomalaisten mielestä parantamisen varaa.
Tulevaisuuden haasteena STM pitää sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä hallinnollisesti yhtenäisinä. Lisäksi elintapojen aiheuttamien sairauksien vähentämiseen ja köyhyyden ja tuloerojen kasvun pysäyttämiseen olisi löydettävä uusia keinoja.
Neljän vuoden välein eduskunnalle annettavaa sosiaali- ja terveyskertomusta käytetään hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Tänä vuonna kertomus on valmisteltu yhdessä THL:n kanssa, ministeriö kertoo.
Jaana Ahlblad
kuva Pixmac
