Uuspaperittomille tarvitaan omia palveluja

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden päätyminen paperittomiksi ei ole yksilöiden eikä yhteiskunnan etu, Diakonissalaitos painottaa.

Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jää Suomeen. Heistä muodostuu uuspaperittomien joukko, jonka tilannetta Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on selvittänyt. Suojattomat-hankkeen raportti julkaistiin tänään. Raportissa on haluttu tuoda esiin paperittomien omia näkemyksiä tilanteestaan.

– Suomeen jäädään tilanteessa, jossa jääminen on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, sanoo Suojattomat-hankkeen asiantuntija Tuuli Shinyella.

Suomeen paperittomiksi jäävien määrää ei edelleenkään tiedetä. Tilanne myös muuttuu nopeasti, sillä turvapaikkapäätöksiä tehdään yhä nopeaa tahtia.

Some-ajan siirtolaiset

Poliisilla ja sosiaalitoimella ei vielä viime syksynä ollut juuri kokemuksia paperittomista. Diakonissalaitoksen etsivän työn kautta heitä alkoi vähitellen löytyä.

– Löysimme paperittomia usein sosiaalisen median kautta, Shinyella kertoo.

Raporttia varten on kerätty tietoja 83:sta HDL:n auttamasta uuspaperittomasta. Lisäksi kymmentä paperitonta on haastateltu tarkemmin.

Moni toivoo saavansa työpaikan ja sitä kautta oleskeluluvan. Myös omakieliselle neuvonnalle, palveluohjaukselle ja psykososiaaliselle tuelle on suuri tarve.

– Moni voi psyykkisesti huonosti, taustalla on sotatraumoja ja turvapaikkapäätöksen odottamisen aiheuttamaa pitkäaikaista stressiä. Lisäksi painaa huoli omasta tai läheisten turvallisuudesta.

Maahanmuuttopolitiikka ja perusoikeudet pitäisi erottaa toisistaan

Osana raporttia HDL ehdottaa viittä toimenpidettä tilanteen parantamiseksi. Ensimmäinen ehdotus on, että paperittomien tarpeita varten luotaisiin toimintamalli, jossa hätämajoitus, päiväkeskus, ohjaus ja neuvota sijaitsisivat samassa paikassa. HDL etsii parhaillaan tiloja tällaiselle palvelukeskukselle.

– Palvelukeskuksessa ei toimisi vain HDL, vaan myös viranomaiset ja vapaaehtoiset olisivat mukana, hahmottelee palvelualuejohtaja Mika Paasolainen.

Toisena kohtana toimenpide-ehdotuksessa on perus- ja ihmisoikeuksien takaaminen paperittomille. Diakonissalaitos muistuttaa, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon, majoitukseen, terveyteen ja perusopetukseen. Paperittomilla pitäisi myös olla samat oikeudet riippumatta siitä, missä kunnassa he oleskelevat.

– Maahanmuuttopolitiikka ja perusoikeudet pitää erottaa toisistaan, sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen.

Töihin pitäisi päästä helpommin

Kolmanneksi Diakonissalaitos painottaa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, raskaana oleviin naisiin sekä sairaisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien psyykkinen pahoinvointi täytyy ottaa vakavasti. Psykososiaalista tukea heille pitää lisätä.

Neljännen ehdotuksen mukaan polkua työelämään ja työperusteiseen oleskelulupaan pitäisi helpottaa.

Viidenneksi Diakonissalaitos ehdottaa, että niille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ja joita ei pystytä poistamaan maasta, myönnettäisiin tilapäinen oleskelulupa. Sitä kautta he pysyisivät viranomaisten tiedossa, heihin säilyisi kontakti ja he pysyisivät peruspalvelujen piirissä.

– On huono ratkaisu niin yksilön kuin yhteiskunnankin turvallisuuden kannalta, että ihmiset elävät kadulla peloissaan, Pentikäinen sanoo.

Kuva: Fotolia