Opiskelijat hakevat terveyspalveluja monelta taholta – Kela ja YTHS painottavat tiedonkulun tärkeyttä
Kelan mukaan uusi tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa kattavasti, miten korkeakouluopiskelijat käyttävät eri sektoreiden terveyspalveluita.
Lähes puolet korkeakouluopiskelijoista käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) lisäksi myös muita terveyspalveluja, kertoo Kela.
Kelan tuore rekisteritutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden avoterveydenhuollon käyttöä lukuvuonna 2023–24. Naisopiskelijoista 87 % ja miesopiskelijoista 71 % käytti jotain palvelua ainakin kerran lukuvuoden aikana.
Opiskelijat kävivät YTHS:n rinnalla etenkin terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Työterveyshuoltoa rinnakkain YTHS:n kanssa käytti joka kymmenes opiskelija. Valtaosa käytti enintään kahta tai kolmea palvelutyyppiä.
Kelan mukaan tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa kattavasti, miten korkeakouluopiskelijat käyttävät eri sektoreiden terveyspalveluita.
– Opiskelijoiden terveydenhuollon käytön kokonaisuutta on tarpeen tarkastella laajasti, koska usein sama opiskelija saa hoitoa useista eri järjestelmistä. Sektorit täydentävät toisiaan, mutta samalla haasteeksi voi muodostua tiedon ja hoidon jatkuvuus, sanoo Kelan erikoistutkija Mikko Nurminen tiedotteessa.
Mukana olivat käynnit YTHS:llä, terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, päivystyksessä, työterveyshuollossa ja yksityisissä lääkäripalveluissa.
Palvelujen saatavuus vaikuttaa
YTHS:n lääkärin vastaanotolla kävi noin joka neljäs naisopiskelija (24 %) ja joka kahdeksas miesopiskelija (13 %). Hoitajan vastaanotolla kävi noin joka kolmas nainen ja joka viides mies.
Miehet käyttivät työterveyshuoltoa yleisemmin ja terveyskeskuspalveluita yhtä yleisesti kuin YTHS:ää. Muita palveluita he käyttivät vähemmän. Naisilla kaikkien kolmen käyttö oli suunnilleen yhtä yleistä.
Nuoremmilla opiskelijoilla korostuivat YTHS:n ja vanhemmilla työterveyshuollon käynnit. Palvelujen käyttöön vaikutti huomattavasti myös se, oliko opiskelijan kotikunnassa YTHS:n toimipistettä. YTHS:n alihankintakäynnit eivät olleet mukana aineistossa.
YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikon mukaan tutkimuksessa tarkasteltu lukuvuosi 2023–2024 oli säätiölle erityisen vaikea, koska opiskelijoita oli silloin selvästi arvioitua enemmän.
– Lisäksi opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat koko ajan lisääntyneet. Voi olla, että resursoinnin haasteet näkyvät juuri näihin vuosiin osuvan lukuvuoden palveluiden käytössä, Saarikko kommentoi tiedotteessa.
Mielenterveyssyihin liittyi yli 40 prosenttia YTHS:n käynneistä.
YTHS:n palveluvalikoiman ulkopuolelle jäävät muun muassa aknen hoito ja gynekologipalvelut. Saarikko huomauttaa myös, että opiskelijoiden elämäntilanteet voivat vaihtua nopeasti ja he käyttävät sitä palvelua, joka on kulloinkin saatavilla.
– Tiedonkulkua eri palveluntuottajien välillä olisi tärkeä vahvistaa, jotta opiskelijoiden terveysasiat saadaan yhdessä hoidettua mahdollisimman hyvin.
