Opiskeluhuoltopalveluihin pääsy parantunut
Mielenterveystyön kuormitus on tasaantunut THL:n mukaan.
Opiskeluhuoltopalveluihin pääsy on parantunut – erityisesti psykologi- ja lääkäripalveluissa, kertoo THL:n Opa 2026 -seurantakysely.
THL:n opiskeluhuoltopalvelujen Opa 2026 -kyselyyn vastasi keväällä 2026 yhteensä 1 876 opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaista perusopetuksesta ja toiselta asteelta. Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa jo kolmannen kerran. Aiemmat kyselyt tehtiin vuosina 2022 ja 2024.
THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola sanoo, etteivät YTHS ja korkeakouluopiskelijat kuulu mukaan.
– Ne eivät kuulu lakisääteisen opiskeluhuollon piiriin. Kyse on hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevista palveluista.
Pääsy palveluihin aiempaa sujuvampaa
Keväällä 2026 opiskelijalle olisi pystynyt tarjoamaan ei-kiireellisen vastaanottoajan kahden viikon sisällä 97 prosenttia terveydenhoitajista, 96 prosenttia kuraattoreista, 91 prosenttia psykologeista ja 35 prosenttia lääkäreistä.
Psykologien mahdollisuus tarjota aika kahden viikon sisällä parani vuosien 2024 ja 2026 välillä 11 prosenttiyksikköä ja lääkärien 8 prosenttiyksikköä. Terveydenhoitajien ja kuraattorien tilanne säilyi edelleen hyvänä.
Hyvinvointialueiden välillä havaittiin kuitenkin merkittäviä eroja palveluihin pääsyssä.
Neuvoloiden ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstötilanne kohentunut
Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajaresurssit ovat koko maassa hyviä vuonna 2025. Myös opiskeluhuollon kuraattorien henkilöstömitoitus täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Opiskeluhuollon psykologiresurssit ovat parantuneet merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana, mutta eivät vielä valtakunnallisesti yllä lain edellyttämälle tasolle. Tiedot perustuvat kaikilta hyvinvointialueilta keväällä 2026 kerättyyn Tea-viisarin tiedonkeruuseen.
Suurimmat haasteet liittyvät edelleen lääkäriresursseihin, erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, joissa lääkärikohtaiset oppilas- ja opiskelijamäärät ylittävät selvästi suositukset.
Lisäksi hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja kaikkien palvelujen henkilöstöresursseissa. Erot ovat suurimmat lääkäreiden ja opiskeluhuollon psykologien resursseissa, mikä voi heijastua palvelujen yhdenvertaisuuteen eri puolilla maata.
Mielenterveyteen edelleen suuri osa työajasta
Opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvät kysymykset vievät edelleen ison osan opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten työajasta. Kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen. Joillakin ammattiryhmillä tähän käytetyn työajan osuus on jopa pienentynyt.
Toisella asteella psykologit arvioivat käyttäneensä lukuvuonna 2025–2026 jopa 80 prosenttia työajastaan mielenterveysongelmiin liittyvään asiakastyöhön. Kuraattoreilla vastaava osuus oli 50 prosenttia, terveydenhoitajilla 30 prosenttia ja lääkäreillä 50 prosenttia. Kuraattoreilla, terveydenhoitajilla ja lääkäreillä osuudet olivat pienempiä kuin vuonna 2024 ja 2022.
Perusopetuksessa mielenterveysongelmiin käytetyn työajan osuus oli psykologeilla ja kuraattoreilla keskimäärin 40 prosenttia, terveydenhoitajilla 15 prosenttia ja lääkäreillä 10 prosenttia.
