Tietokone toimimaan ajatuksen voimalla

Akatemiaprofessori Mikko Samsin johtama ryhmä kehittää parhaillaan aivokäyttöliittymää eli laitetta, joka muuntaa aivotoiminnan signaalit tietokoneen ymmärtämiksi käskyiksi. Liittymän avulla myös liikuntarajoitteiset pystyvät ohjaamaan tietokonetta pelkästään ajattelemalla tiettyä käskyä.

Suurin osa Pirkanmaan terveyskeskusten potilaista tyytyväisiä

Yli 60 prosenttia pirkanmaalaisten terveyskeskusten asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tampereen yliopistossa tehdyn kyselyn tarkoituksena oli auttaa terveyskeskuksia parantamaan palveluaan.

Ulla Toikkanen

Autismi yleisempää kuin on luultu

Autistista oireyhtymää esiintyy kahdella lapsella tuhannesta: esiintyvyys on lähes neljä kertaa yleisempää kuin aikaisemmin tutkimuksissa on esitetty. Autismi esiintyy harvoin yksin, ja henkilöllä voi olla samanaikaisesti useita diagnooseja. Aiemmin ajateltiin, että kehitysvammaisuutta esiintyy jopa 80 prosentilla autismidiagnoosin saaneista ihmisistä.

Ulla Toikkanen

10 000 vastasyntynyttä kuolee joka päivä - avun esteenä poliitiikka ja talous

The Lancet -lehden teemanumerossa pohditaan vastasyntyneiden kuolleisuutta laajasti. Vuosittain maailmaan syntyy neljä miljoonaa lasta kuolleena ja toiset neljä miljoonaa kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana. Lapsikuolleisuuden alentaminen ja äitien terveys ovat osa YK:n vuosituhatjulistusta, jonka tavoitteisiin pääseminen edellyttää rahan lisäksi poliittista hyvää tahtoa ja eri tahojen yhteistyötä.

Maria Kuronen

Oikaisu: Heikki Huikuri: Tutkija ei voi suunnitella tuloksia

Suomen Lääkärilehden erikoisnumerossa 10.1. 2005 ja Suomen Lääkärilehdessä 14.1. 2005 ilmestyneessä numerossa oli kummassakin vuoden 2005 Maud Kuistila -palkinnon saajasta ja palkintoperusteista kertonut juttu. Jutuissa oli virhe. Niissä todettiin, että palkinnon tänä vuonna saaneen professori Heikki Huikurin tutkimusryhmä on tällä haavaa Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen ryhmistä tuotteliain. Jutuissa olisi pitänyt lukea, että mainittu ryhmä on muun muassa väitöskirjojen määrällä mitattuna yksi Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tuotteliaimpia tutkijaryhmiä.

Liisa Koivula

Viinankulutus nousi, terveyshaittoja tulossa

Kansanterveyslaitoksen (KTL) ylilääkäri Hannu Alhon mukaan alkoholinkulutus on suorassa suhteessa terveyshaittoihin, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.

Lapsi henkirikoksen uhrina nyt harvemmin kuin 1970-luvulla

Suomessa on murhattu, tapettu, surmattu, hylätty tai jätetty kuolemaan johtavasti heitteille 332 lasta 1970-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Dosentti Kari Karkola toteaa, että lapsiin kohdistuneet henkirikokset näyttäisivät kuitenkin vähentyneen vuodesta 1970 vuoteen 1994.

Lapissa pistettiin toukat töihin

– Hoidosta kyselevät niin potilaat, lääkärikollegat kuin hoitajatkin, hän kertoo.

WHO varoittaa influenssapandemian uhasta

Hän vaatii Aasian perinteiseen siipikarjan kasvatukseen radikaaleja muutoksia, jotta lintuinfluenssan leviämiseltä ja mahdolliselta uudelta influenssapandemialta vältyttäisiin.

Suomeen laaja pandemiasuunnitelma

Ministeriössä arvioidaan nyt myös antiviraalisten lääkkeiden varmuusvarastoon tarvittavaa lisäystä. Päätökset asiasta tehdään lähiviikkoina. Antiviraalisia lääkkeitä on nyt varmuusvarastossa noin 28 000 annosta.

Antibioottien käyttö tutkittu: Suomi keskikastissa

– Antibioottikäytön suuntaviivat Euroopassa ovat olleet tiedossa jo pari vuotta. Ranskassa antibiootteja käytetään todellakin yli kolme kertaa enemmän kuin Hollannissa. Suomi sijoittuu vertailussa keskikastiin. Nyt olemme verranneet nimenomaan sitä, mitä lääkkeitä Euroopassa käytetään, sanoo professori Pentti Huovinen Kansanterveyslaitoksesta.

Hoitotakuu aiheuttaa lisäkuluja myös tulevina vuosina Erikoissairaanhoidon tutkimuksille ei ole säädetty määräaikoja

Hoitotakuu astui voimaan viime tiistaina. Kiinnostavimmat päivämäärät lienevät kuitenkin elokuun lopulla, jolloin kuuden kuukauden hoitoon pääsyn takarajat alkavat häämöttää. Takaportin sairaaloille tarjoaa kuitenkin se, ettei potilaan tutkimiseen käytettävälle ajalle ole säädetty aikarajaa.

Ulla Järvi

Varsinais-Suomen tilanne keskimääräistä parempi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri muodostaa erikoissairaanhoidon tilastollisen kymmenyksen. Esimerkiksi kulut ovat siellä koko maan kakusta kymmenisen prosenttia. Nyt kymmenys muodostaa tilastopoikkeaman.

Kela suosittaa pisteiden käyttöä

STM:n suositus yhtenäisistä hoitoonpääsyn kriteereistä kelpaa myös Kelalle sairausvakuuskorvausten perustaksi.

WHO varoittaa influenssapandemian uhasta

- Maailmaa uhkaa nyt mitä vakavin mahdollinen influenssapandemian vaara, toteaa Shigeru Omi, Maailman terveysjärjestön, WHO:n, Läntisen Tyynenmeren aluejohtaja. Hän vaatii Aasian perinteiseen siipikarjan kasvatukseen radikaaleja muutoksia, jotta lintuinfluenssan leviämiseltä ja mahdolliselta uudelta influenssapandemialta vältyttäisiin.

Seppo Suomela

Suomeen laaja pandemiasuunnitelma

Suomessa tehdään laaja toimintasuunnitelma pandemian varalta. Varautumissuunnitelma tehdään eri hallinnonaloja edustavassa työryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan kootaan.

Suvi Sariola

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta: Vainajien kunnioittavasta kohtelusta tarvitaan kansainvälinen ohjeisto

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on juuri palannut seitsenviikkoiselta, raskaalta työkomennukselta Thaimaasta. Tsunamin uhrien tunnistaminen jatkuu nyt kotimaassa.

Ulla Järvi

Max Oker-Blom -palkinto Leena Pasaselle

Suomen Lääkäriliiton Max Oker-Blom -palkinto myönnettiin maanantaina LL, lastentautien erikoislääkäri Leena Pasaselle. Pasanen sai 10 000 euron suuruisen palkinnon tunnustuksena työstään Ilembulan luterilaisessa sairaalassa Tansaniassa. Hän on työskennellyt Ilembulassa lastenlääkärinä vuodesta 1981 lähtien.

Katja Patronen

Aatto Prihti Husin hallituksen puheenjohtajaksi

Kauppatieteiden tohtori Aatto Prihti on valittu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi. Prihti on toiminut mm. Orion-yhtymän pääjohtajana ja viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään Sitran yliasiamiehenä.

Iäkkäät potilaat haluaisivat keskustella elämän loppuvaiheen hoitotoiveista

Sairaalahoidossa olevat huonokuntoiset vanhuspotilaat toivovat mahdollisuutta keskusteluihin hoitajien ja lääkärien kanssa. Vaikeasti sairaat potilaat eivät usein miellä itseään kuoleviksi potilaiksi. He haluavat keskustella hoidoista ylläpitäen siten toivoaan elämänsä jatkumisesta. Vain hyvin harvoilla on mahdollisuus kokonaisvaltaisiin, myös emotionaalisia ja eksistentiaalisia tarpeita selvittäviin keskusteluihin.

Maira Palosuo