Iäkkäät potilaat haluaisivat keskustella elämän loppuvaiheen hoitotoiveista
Sairaalahoidossa olevat huonokuntoiset vanhuspotilaat toivovat mahdollisuutta keskusteluihin hoitajien ja lääkärien kanssa. Vaikeasti sairaat potilaat eivät usein miellä itseään kuoleviksi potilaiksi. He haluavat keskustella hoidoista ylläpitäen siten toivoaan elämänsä jatkumisesta. Vain hyvin harvoilla on mahdollisuus kokonaisvaltaisiin, myös emotionaalisia ja eksistentiaalisia tarpeita selvittäviin keskusteluihin.
Noin puolet iäkkäistä hyväkuntoisista potilaista haluaisi ennakoiden keskustella lääkärinsä kanssa hoitotoiveistaan mahdollisen henkeä uhkaavan tilanteen varalta, mutta vain harvalla on ollut tilaisuus sellaiseen keskusteluun. Neljä viidestä toivoi itse voivansa olla mukana jollain tavoin elämänsä loppuvaiheen päätöksenteossa.
Tiedot käyvät ilmi perjantaina 4.3.2005 Helsingin yliopistossa tarkastettavasta LL Marja-Liisa Laakkosen väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitettiin iäkkäiden, sairaalahoidossa olevien vaikeasti sairaiden potilaiden sekä yli 75-vuotiaiden kotona asuvien hyväkuntoisten potilaiden hoitotoiveita.
Myös laitospotilaiden elvytyskieltomerkintöjä selvitettiin sairauskertomuksista. Tutkimuksessa 13 prosentilla oli elvytyskieltomerkintä. Merkintöjen yleisyydessä oli huomattavia eroja eri hoitoyksiköiden välillä, ja paikallinen hoitokulttuuri oli merkitsevin ei elvytystä -merkintöjen käyttöä selittävä tekijä.
- Olisi hyvä, että hoitoyksiköissä elvytyskieltomerkintöjen ja hoitolinjausten käyttöperusteet ja -merkitys selvitettäisiin ja dokumentaatio yhtenäistettäisiin akuuttia hoitoa antavan yksikön kanssa. Hoitohenkilökunnan tulisi ymmärtää merkinnän sisältö samalla tavalla, toteaa Marja-Liisa Laakkonen.
Tutkimuksen toisesta kohderyhmästä, kotona asuvista hyväkuntoisista potilaista, noin puolet toivoi elvytystä nykyisessä terveydentilassaan. Yleisimmin elvytystä toivoivat ne, jotka olivat elämänhaluisia ja kokivat itsensä tarpeellisiksi. Toive pidättäytyä elvytyksestä liittyi korkeaan ikään ja muistin heikentymiseen. Neljännes potilaista muutti toivettaan kahden vuoden seurannassa.
- Iäkkäiden potilaiden elvytystoiveita selvitettäessä tulisi olla hienovarainen. Keskusteleminen elvytyksestä on usein keskustelua kuolemisesta. On hyvä tiedustella ja selvitellä myös potilaan elämänasenteita. Ymmärrys potilaan arvomaailmasta parantaa potilas-lääkärisuhdetta. Sairaustilan muuttuessa on hyvä selvittää potilaan toiveet uudelleen, Laakkonen sanoo.
