Lehti 9: Ajan­kohtai­sta 9/2005 vsk 60 s. 1002 - 1004

Hoitotakuu aiheuttaa lisäkuluja myös tulevina vuosina Erikoissairaanhoidon tutkimuksille ei ole säädetty määräaikoja

Hoitotakuu astui voimaan viime tiistaina. Kiinnostavimmat päivämäärät lienevät kuitenkin elokuun lopulla, jolloin kuuden kuukauden hoitoon pääsyn takarajat alkavat häämöttää. Takaportin sairaaloille tarjoaa kuitenkin se, ettei potilaan tutkimiseen käytettävälle ajalle ole säädetty aikarajaa.

Ulla Järvi

Kolmen päivän, kolmen viikon ja kuuden kuukauden aikarajat merkitsevät uuden ajan koittamista suomalaiselle terveydenhuollolle. Aikaisemmin tällaisia määräaikoja ei ole uskallettu asettaa.

- Käydessämme muutama vuosi sitten tutustumassa ranskalaiseen terveydenhuoltoon epäilin jo kielitaitoani, kun kukaan ei ymmärtänyt minua udellessani sikäläisten hoitojonojen pituutta! hymähti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Lauri A. Laitinen maanantaisessa sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa.

Ranskankielisen tulkin saavuttua hämmentävä tilanne Pariisissa selkeni. Ranskassa ei lainkaan tunneta sellaista käsitettä kuin hoitojono; kaikki pääsevät halutessaan sairaanhoitoon saman tien.

- Euroopassa oikeastaan vain Britanniassa erikoissairaanhoitoon jonotetaan, mutta sielläkin jonoja on saatu tuntuvasti lyhenemään, eivätkä ne ole Suomen luokkaa, toteaa peruspalveluministeri Liisa Hyssälä.

Suomalaiset ovat olleet eurooppalaisittain kilttejä potilaita; samaa tunnutaan odottavan jatkossa. Ministeri Hyssälä toivoo potilailta ymmärtäväisyyttä, jos palveluja ei saada ostamallakaan kohtuuetäisyydeltä.

Haalivatko yo-sairaalat osaajat?

- Kokonaisuutena suomalaisen terveydenhuollon kapasiteetti riittää hyvin hoitotakuun haasteesta selviytymiseen, mutta paikallisia ongelmia tulee olemaan, ministeri Liisa Hyssälä toteaa.

Myös erikoisalakohtaiset ongelmat ravisuttelevat hoitotakuuta. Esimerkiksi kuulokojeen sovituksia ja ortopediaa ei kaikin paikoin saa isollakaan rahalla ostamalla. Saman tien on alettu pelätä vedättämistä.

- Jos HUS haalii valtaosan Helsingin lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista lääkäreistä, koituu se erityisesti meidän tappioksemme, huomauttaa Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Timo Keistinen. Varsinkin erikoislääkäripula Vaasassa on huutava; heti palkattaisiin 52 erikoislääkäriä. Viroissa on parhaillaan 66 erikoislääkäriä. Huomattava osa kaksikielisen alueen lääkäreistä on tullut nimenomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

- Valtakunnallisestikin on pelättävissä, että palvelutuotantoaan voimakkaasti kasvattavat yliopistosairaalat imevät nyt työvoimaa pois maakunnista ja keskussairaaloista! ennustaa Keistinen.

Vaasassa pula on nimenomaan lääkäreistä; hoitohenkilökuntaa kouluttaa kaksikin maakunnan oppilaitosta.

Tasan eivät käy onnen lahjat, saattaisi puolestaan Husin Lauri A. Laitinen tokaista. Pääkaupunkiseudulla hoitotakuun toteutumisen pahin uhka kun alkaa olla osaavan hoitajatyövoiman puute leikkaussaleissa. Ongelma on monitahoinen; pääkaupunkiseudun kallis asuminen karkottaa pienipalkkaisia hoitajia.

- Palkkatasoaan voisi korottaa Husin tarjoamilla lisätöillä hoitojonojen purkamiseksi, mutta raja näyttää tulevan vastaan henkilökunnan jaksamisessa. Teettäisimme enemmänkin lisätöitä, mutta henkilökunta on ilmoittanut, ettei jaksa enää kaavailemaamme neljän tunnin lisätyöpakettia normaalin työrupeaman päälle, Lauri A. Laitinen kertoo.

Kilpailutus laskee hintoja

Muualla maassa sairaanhoitopiirien johtajat ovat jo alkaneet hieman nurista ylikuumenneista osaajien markkinoista.

- Kyllä nyt halutaan kompensoida tupossa saamatta jääneitä prosentteja, sanoo Pohjois-Savon johtajaylilääkäri Jorma Penttinen.

Hänen mukaansa ammattijärjestöt pyrkivät jäsenkuntansa maksimaaliseen hyötyyn lisätöitä hinnoiteltaessa. Ylikuumenemista on havainnut myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka.

- Toisaalta yliopistosairaaloista vähän syrjäisemmän sairaalan on lisätyön ansiosta nyt mahdollisuus rekrytoida uutta henkilökuntaa. Varsinkin, kun erikoismaksuluokan muutokset uhkaavat, lisätyömahdollisuudet selvästi kiinnostavat lääkäreitäkin, toteaa Puolakka.

Moni johtajaylilääkäri on myös saanut huomata yksityissektorin palveluiden kilpailuttamisen laskeneen eräiden toimenpiteiden hintoja. Ainakin kaihi- ja tekonivelkirurgiassa palveluista näyttää olevan reilusti tarjontaa eri puolilla maata.

Sairaalajohtajien mielestä on kuitenkin selvää, että hoitotakuu tulee nostamaan erikoissairaanhoidon kustannuksia, paitsi kertaluonteisesti, myös pysyvästi. Säästöjä odotetaan kertyvän muilta yhteiskunnan sektoreilta: esimerkiksi sairauspäivärahoista, työssäpoissaoloista ja vanhusten kotipalveluista.

Jo yksin glaukoomapotilaiden hoidon siirtyminen yksityissektorilta julkisin varoin kustannettavaksi, merkitsee pysyvää lisäkulua sairaanhoitopiireille, eli viime kädessä kunnille.

Potilaalle hoitoa vaikka ulkomailta?

Lue myös

Jo saman tien kun hoitotakuu astui voimaan, on julkisessa keskustelussa alettu ennakoida potilaiden kanteluiden lisääntyvän. Oikeusoppineet antavat osin ristiriitaisiakin lausuntoja mahdollisista sanktioista.

- Minusta on harmillista, että keskustelu on kääntynyt näihin sanktioihin ja siihen pelotteluun, ettei palveluja olisikaan tarjolla. Nythän pitäisi puhua, miten historiallinen mullistus - ja kerrankin potilaiden ehdoilla - Suomen terveydenhuollossa tehdään! puuskahti maanantaina ministeri Hyssälä.

Ministeriön tiedotustilaisuudessa kuitenkin heiteltiin Entä jos -kysymyksiä. Entä jos omasta sairaanhoitopiiristä ei saa tarvitsemaansa hoitoa?

- Sitten mennään naapurisairaanhoitopiiriin, vastasivat johtajaylilääkärit. Entä jos naapurista ei saa, eikä koko maasta?

- Periaatteessa sairaanhoitopiiri on sitten velvollinen tarjoamaan palvelua vaikka ulkomailta, johtajaylilääkärit vastasivat. Ovatko potilaat valmiit lähtemään kaukaiseen sairaalaan tai vielä kauemmas toiseen EU-maahan?

Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista ei ole valmiita matkustamaan kovinkaan montaa kymmentä tai sataa kilometriä, jos lähisairaalaan ei pääse. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vain vajaa viidennes sappi- ja tyräleikkausta odottaneista potilaista oli halukas matkustamaan toiselle paikkakunnalle leikkausta varten.

Jos tarjottu hoitopaikka ei potilaalle kelpaa, ei häntä enää koske kuuden kuukauden odotussääntö. Tulevaisuus sitten näyttääkin, muodostuuko sairaaloihin tavallaan kaksi jonoa; toinen jono odottaa lähisairaalaan, toinen jono minne tahansa sairaalaan.

Kirjoittajat

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030