Lehti 13: Ajan­kohtai­sta 13/1997 vsk 52 s. 1577

Uudet uhkaavat tartuntataudit terveyspäivän teemana

Maailman terveysjärjestö WHO valitsi 1997 terveyspäivän teemaksi uudet uhkaavat tartuntataudit. Väestötiheyden kasvu sekä epävakaat taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ovat luoneet otolliset edellytykset monien tartuntatautien leviämiselle. Uusia tauteja, kuten HIV, Ebola, apinarokko ja elintarvikkeista peräisin olevat EHEC sekä hullun lehmän tauti, on puhjennut eri puolilla maailmaa, ja osa vanhoistakin on tekemässä uutta tulemista. Tällaisia ovat mm. tuberkuloosi, kurkkumätä, keltakuume ja jopa rutto.

Suurin osa uusista tartuntataudeista on peräisin luonnosta. Kun ihminen rupeaa muuttamaan alkuperäistä ekosysteemiä rakentaessaan teitä, raivatessaan viljelysalaa tai padotessaan jokia, alkavat tauditkin levitä. Kansainvälistä huomiota ovat saaneet Afrikassa apinoista tarttuvat Ebola ja apinarokko, johon on viime aikoina Zairessa sairastunut satoja ihmisiä.

Elintarvikkeista peräisin olevat epidemiat ovat meillä perin harvinaisia. Professori Tuula Honkanen-Buzalski Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta haluaa herätellä suomalaisia "ruususen unesta", jossa olemme, kun matkustamme ulkomaille ja syömme yhtä huolettomasti paikallisia erikoisuuksia kuin turvallista kotiruokaammekin. Esim. salmonellaa on noin 50 %:ssa keskieurooppalaisista kanoista, kun meillä sitä on vain 1 %:ssa. Veriripulia aiheuttava EHEC on ehkäistävissä maidon pastöroinnilla ja jauhelihan kypsentämisellä.

Lue myös

EU:n jäsenvaltiot ovat käynnistäneet EPIET-ohjelman, jonka tarkoituksena on kouluttaa asiantuntijoita epidemioiden selvitys- ja torjuntatyöhön. Tämä kansainvälisen koulutuksen saanut "palokunta" on ollut mukana selvittämässä mm. Jyväskylän hepatiitti A -epidemiaa, Kosovon polio-, Kyproksen aivokalvontulehdus- ja Saksan Q-kuume-epidemioita. Koulutuksessa on mukana myös suomalaisia epidemiologeja. Malli EPIET-ohjelmalle on saatu Yhdysvalloista, jossa vastaava koulutus aloitettiin jo sodan jälkeen 1940-luvulla.

Epidemioiden torjuntaan on nykyään hyvät valmiudet. Tieto kulkee nopeasti kansainvälisestikin, ja tutkimustoimintaa tehostamalla pyritään löytämään entistä tehokkaampia keinoja torjuntavalmiuden lisäämiseksi. Varsinaisia torjuntatyötä haittaavia käytännön uhkia ovat poliittiset levottomuudet ja sotatilat. Esim. Zairessa apinarokon leviämistä tutkinut epidemiologiryhmä joutui poistumaan maasta kun heidän oma turvallisuutensa vaarantui levottomuuksien vuoksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030