Uusi A(H1N1)-virus voi kuolla sukupuuttoon, aiheuttaa jatkossa tavallista influenssaa tai hankkia joitakin teitä itselleen enemmän virulenssia eli aiheuttaa vakavampia tauteja, kuten alatiehengitysinfektioita, sanoo virologi Thedi Ziegler THL:stä.

Maailman terveysjärjestö nimesi viime viikolla sikainfluenssan neutraalimpaan muotoon influenssa A(H1N1). Nän estetään tarpeeton sikojen teurastus, sillä taudin aiheuttava virus tarttuu vain ihmisestä ihmiseen.

Muitakin H1N1-viruksia on kuitenkin parhaillaan liikkeellä. Miksi mikrobi ei saanut tarkempaa erisnimeä, virologi Thedi Ziegler THL:stä?

– Sille ei ole vielä keksitty spesifimpää nimeä mahdollisesti siitä syystä, että jos se kehittyy kausi-influenssavirukseksi, se voi mahdollisesti korvata muut A(H1N1)-virukset, joita on muutaman vuosikymmenen aikana ollut liikkeellä. Tämä uusi olisi silloin ainoa A(H1N1)-virus, joka liikkuu ihmiskunnassa.

Zieglerin mukaan näin kävi muun muassa vuosien 1957 ja 1968 pandemioiden aikana. Tällöin uusi pandeeminen virus kehittyi ajan saatossa kausi-influenssavirukseksi.

– Tämä A(H1N1)-virus voi kuolla sukupuuttoon, aiheuttaa jatkossa tavallista influenssaa tai hankkia joitakin teitä itselleen enemmän virulenssia eli aiheuttaa vakavampia tauteja, kuten alatiehengitysinfektioita. Ennusteita on tosin mahdotonta tehdä.

Tarkalleen ottaen tutkijat käyttävät ­tästä viruksesta yksilöityä erisnimeä A/California/04/09. Systemaattinen nimi muodostuu tiedosta, että virus on influenssa A:ta ja eristyspaikka on Yhdysvaltain osavaltio. Luvut kuvaavat järjestysnumeroa ja eristysvuotta.

”Tulossa Suomeen”

H1N1-virukset ovat olleet suhteellisen pitkäikäisiä. Esimerkiksi vuodesta 1977 liikkeellä ollut H1N1 on välillä aiheuttanut epidemioita ja välillä vain yksittäisiä tapauksia. Viimeksi se aiheutti epidemian toissatalvena Suomessa ja viime talvena Pohjois-Amerikassa. Kyseinen mikrobi on eri kantaa, kuin nyt Meksikosta esille tullut virus.

– Jos A(H1N1)-virus jäisi ainoaksi perheensä edustajaksi, se olisi sillä tavoin vahvempi virus, että sitä vastaan ihmiskunnalla ei ole vielä vastustuskykyä. Tavallisia H1N1-viruksia vastaan väestö on viime vuosien aikana saanut immuniteetin, Ziegler kertoo.

Ziegler ei usko, että virus häipyy jonnekin tullakseen esiin ensi syksynä, vaan joitakin tapauksia nähdään myös kesän aikana. Suomessa influenssaepidemiat loppuvat yleensä tähän aikaan vuodesta, mutta kuumuus ei ainoana tekijänä vaikuttane tähän virukseen, koska tautia tavataan myös trooppisissa maissa.

– Olisin yllättynyt, jos Suomeen ei tule ensimmäistä tapausta muutaman viikon sisällä. Se, tuleeko tapaus ilmi, on tietysti epävarmaa. Jos lääkärin vastaanotolle saapuvalla potilaalla on kuumetta, nuhaa ja selvä matkustusanamneesi, niin kannattaa ottaa näyte ja lähettää se tutkittavaksi.

THL:ssä viljellyt virukset lähetetään kansainvälisen influenssaohjelman mukaisesti WHO:n referenssilaboratorioon ja sekvenssitiedot geenitietopankkiin, jossa tieto viruksen perimästä on kaikkien tutkijoiden käytettävissä.

– Kun saamme uutta tietoa viruksen geenisekvenssin mahdollisista muutoksista, tiedämme, jos on syytä vaihtaa diagnostiikassa käytettäviä reagensseja.

Uuteen A(H1N1)-virukseen tepsivä rokote saadaan käyttöön mahdollisesti syksyllä.

Jaana Ahlblad