Ahdistuksen geenitutkimus tukee myös terapioiden kehitystä
Dosentti Iiris Hovatta on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta nuoren tutkijan 1,5 miljoonan euron apurahan ahdistuneisuushäiriöiden tutkimukseen. Hän sanoo apurahan olevan enemmän kuin lottovoitto.
- ERC Starting Grant on muille apurahasäätiöille viesti siitä, että tutkija ryhmineen ja tutkimusaiheineen on kiinnostava ja "sijoituksen" arvoinen. Apuraha suo meille työrauhan useaksi vuodeksi, mutta sillä on arvoa myös luottamuksen osoituksena, Hovatta toteaa.
Hovatan tutkimusryhmä toimii osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaa. Ryhmä tutkii ahdistuneisuushäiriön geneettistä taustaa. Nyt tavoitteena laajentaa tutkimusta myös ympäristötekijöihin.
- Hiirimalleissa pystymme jo nyt näkemään kaikki tietyllä hetkellä ilmentyvät geenit, koska sekvensointiin perustuvat tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Seuraavaksi liitämme tutkimukseen ympäristötekijät tutkimalla aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevia geeniverkostoja, jotka geneettisesti alttiissa hiirissä aktivoituvat stressitilanteessa, kertoo Hovatta.
Hiirikokeista on tarkoitus siirtyä mahdollisimman pian ihmisiin.
- Meillä on käytettävissämme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 -aineisto, johon kuuluu ahdistuneisuushäiriöitä sairastavia henkilöitä ja terveitä verrokkeja. Tutkimalla kohdegeenien eri muotoja näiden ihmisten DNA-näytteistä voimme arvioida, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa, Hovatta sanoo.
Uusimmat tutkimusmenetelmät tuottavat geenisekvensointia nopeasti ja tarkasti.
- Ahdistuneisuutta tutkiessaan joutuu aina pohtimaan ihmistä kokonaisuutena, ei vain geenien ilmentymänä. Vaikka saamamme tutkimustieto voi auttaa kehittämään täsmälääkkeitä ahdistukseen, ei kyse ole vain medikalisaatiosta. Kun opitaan tuntemaan aivojen toimintaa, saatamme pystyä kehittämään myös nykyistä toimivampia terapiamenetelmiä ahdistuksen kognitiiviseen hoitoon, korostaa Iiris Hovatta.
Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii tutkimusten mukaan noin 5 % suomalaisista.
Lue myös Iiris Hovatan katsaus ahdistuneisuuden biologiasta s. 2585-2590.