Uusi ajoterveysasetus korostaa henkilön kaikkien sairauksien yhteisvaikutusta ajoterveyttä arvioitaessa. Asetusta koskevaa sovellusohjetta odotetaan vielä.

Uusi ajoterveysasetus korostaa henkilön kaikkien sairauksien yhteisvaikutusta ajoterveyttä arvioitaessa. Suurimmat muutokset tulivat näkökykyä, epilepsiaa ja diabetesta koskeviin määräyksiin, jotka lieventyivät hiukan.

– Myös ajokokeen merkitys ajoterveysarvioinnin työkaluna on kasvanut, joskin varauksin, sanoo osastonylilääkäri, soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo HYKS:stä. Hän on Uudenmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen.

STM:ssä ei vielä osata arvioida, milloin asetusta koskeva sovellusohje valmistuu. Uudet ajokorttilomakkeet saadaan käyttöön kevään aikana.

Riskitekijöiden kasaantuminen on lisäriski

Timo Tervo pitää sairauksien yhteisvaikutusta ajoterveyden olennaisimpana kysymyksenä, sillä terveysriskitekijöiden kasautuminen on jo sinänsä lisäriski.

– Jos potilaan ajoterveysvaatimusten täyttyminen alkaa olla rajamailla usean kliinisen spesialiteetin alueella, lääkärin kannattaa pyytää lausunnot kaikilta näiltä erikoisaloilta. Tällaisessa tilanteessa yksi plus yksi ei ole kaksi vaan kolme. Silloin on hyvä käyttää harkintaa ja ehdottaa ajamisen lopettamista.

Näkökyvyn osalta ajoterveysasetus muuttaa näkökenttävaatimuksia ja tarkentaa ohjeita kaksoiskuvista.

– Näkökenttävaatimukset annetaan asteina. Asteita voidaan käyttää, jos näkökenttävaurio johtuu silmästä, mutta jos näkökenttäpuutos on aivoperäinen, potilas on asetuksen mukaan lähetettävä neurologin arvioitavaksi. Neurologinen näkökenttäpuutos on ajoterveyden kannalta suurin näköön liittyvä riskitekijä, Tervo toteaa.

Esimerkiksi henkilöautoa koskevassa ajokorttiryhmässä 1 näkökenttävaatimuksista voidaan poiketa silmälääkärin lausunnon perusteella, jos kuljettajalla ei ole muita näköhäiriöitä, kuten heikentynyt kontrasti- tai hämäränäkö.

– Ajo-oikeus voitaisiin myöntää, jos kuljettaja läpäisee ajokokeen. Tällaisia tilanteita on kuitenkin harvoin, Tervo sanoo.

Kontrasti- ja hämäränäön tutkimiseen liittyy hänen mukaansa merkittäviä ongelmia. Tutkimuslaitteita on vain harvoilla erikoislääkäreillä, ja esimerkiksi kontrastinäön mittaustulos riippuu laitteesta, valaistuksesta ja potilaan iästä.

Tervo neuvookin noudattamaan ajoterveysasetuksen ohjeita: aluksi riittää ääreiskentän osalta sormiperimetria, ja keskeinen kenttä saadaan tutkituksi Amslerin kartalla. Jos vaatimusten täyttymistä on syytä epäillä, potilas lähetetään jatkotutkimuksiin silmälääkärille.

Asetus määrittelee myös tilanteet, joissa ajokoetta edellytetään aina.

Epilepsiamääräykset lievenivät

Ajoterveysasetus lieventää epilepsiaa koskevia säädöksiä. Tärkeimmät muutokset koskevat ryhmän 2 ajokorttiluokkia, eli raskasta liikennettä sekä taksin- ja ambulanssinkuljettajia.

Ammattikuljettajaksi ei ole aiemmin päässyt henkilö, jolla on joskus ollut lievä epilepsian kaltainen tila, esimerkiksi yksittäinen tajuttomuus–kouristuskohtaus lapsena.

– Nyt riittää, että tällainen henkilö on ollut tapauksen jälkeen viisi vuotta kohtaukseton ilman lääkitystä. Muutoksella on merkitystä, koska yksittäisen kohtauksen saaneita on Suomessa ehkä 200–300 000. Kymmenvuotiaana kohtauksen saanut ei aikaisemmin voinut ryhtyä ammattikuljettajaksi koskaan, mutta nyt voi, sanoo Suomen liikennelääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala.

Raskaan liikenteen ajokortin saa nyt myös epilepsiaa sairastanut henkilö, jonka lääkitys on voitu lopettaa ja joka on sen jälkeen ollut oireeton kymmenen vuotta.

Tavallista henkilöauton ajokorttia koskevat muutokset ovat Ojalan mukaan pieniä. Jos pitkään oireettoman epilepsiapotilaan lääkitys lopetetaan ja hän saa sen jälkeen kohtauksen, ajokielto kestää nyt kolme kuukautta aikaisemman yhden kuukauden sijasta.

R2-kortti insuliinihoitoisille diabeetikoille

Diabeteksen osalta asetuksen tärkein muutos koskee uusien ammattiajolupien myöntämistä insuliinihoitoisille diabeetikoille.

– Edellinen EU-direktiivi käytännössä kielsi uusien ammattiajolupien myöntämisen näille potilaille. Kielto koski R2-ajokorttia, joka käsittää ammattiajoluvan ja kaikki raskaat ajoneuvot. Nyt R2-luokan uusia ajokortteja voidaan kirjoittaa myös insuliinihoitoisille diabeetikoille, joskin kriteerit ovat tavallista tiukemmat, kuten R2-ajokorteissa muutenkin, sanoo osastonylilääkäri, dosentti Tiinamaija Tuomi HYKS:n sisätautien klinikasta.

Asetus muuttaa myös sen, miten hypoglykemian aistiminen määritellään.

– Tavallisen ajokortin saa, jos henkilön kyky aistia hypoglykemia ei ole heikentynyt, ja R2-luokan kortin voi saada, jos on täydellinen kyky aistia hypoglykemia. Ongelma on se, ettei asetuksessa määritellä, mikä näiden ero on.

Tuomen mukaan asiaan odotetaan selvennystä asetuksen sovellusohjeesta, jonka Diabetesliitto tekee nettisivuilleen. Liitolta on tulossa myös ohje potilaita varten.

Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia

Lue koko juttu perjantaina 27.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.