Väitöstutkimuksen mukaan akuuttiin lääkeainemyrkytykseen sairastuneen potilaan ennuste on hyvä. Jopa tehohoitoa vaativat potilaat selviävät lyhyellä sairaalahoitojaksolla. Pitkäaikaisseurannassa kuolleisuus on kuitenkin yli kaksi kertaa suurempi kuin vertailuväestöllä.

Väitöstutkimuksen mukaan akuuttiin lääkeainemyrkytykseen sairastuneen potilaan ennuste on hyvä. Jopa tehohoitoa vaativat potilaat selviävät lyhyellä sairaalahoitojaksolla. Pitkäaikaisseurannassa kuolleisuus on kuitenkin yli kaksi kertaa suurempi kuin vertailuväestöllä.

Aspiraatiokeuhkokuume, joka johtuu mahan sisällön joutumisesta hengitysteihin, oli yleinen komplikaatio vaikeissa, tehohoitoa vaativissa myrkytyksissä. Hengitysteiden varmistaminen hengitysputkella ennen sairaalaan tuloa pienensi aspiraatiokeuhkokuumeen riskiä. Muita pitkittyneen tehohoidon riskitekijöitä olivat sairaalaantulovaiheessa todettu hengitysvajaus, munuaisten toiminnan vajaus ja pieni verihiutalearvo.

Sekä nuorilla että aikuispotilailla oli tutkimuksen mukaan paljon uusintakäyntejä myrkytysten vuoksi. Uusintakäyntejä oli erityisesti nuorilla, joilla myrkytykseen liittyi impulsiivista käyttäytymistä. Myrkytyksen vuoksi sairaalaan joutuneista potilaista 30,4 % menehtyi 14 vuoden pitkäaikaisseurannan aikana. Ikä- ja sukupuolivakioiduista verrokeista 13,6 % kuoli. Sydän- ja verisuonitautitapahtumat olivat myrkytyspotilailla yleisiä. Myös tapaturmat, myrkytykset ja itsemurhat olivat tutkimusjoukossa yleisempiä kuin vertailuväestössä.

Tutkimusjoukkona oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1985–2006 hoidetut lääkeainemyrkytyspotilaat ja lisäksi suomalaisilla teho-osastoilla vuosina 1998–2004 hoidetut lääkeainemyrkytyspotilaat.

LL Janne Liisanantin väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa 8.6.2012

Kuva: Pixmac