Valmistuvan lääkärin kannattaa miettiä useampia vaihtoehtoja.

Tähän asti lääkäri on voinut valita vapaasti erikoisalansa. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan mukaan tulevaisuudessa on syytä varautua odottamaan erikoistumispaikkaa, jos haluaa nimenomaan jollekin tietylle alalle.

– Vastaisuudessa lääkäri ei enää ilmoittaudu erikoistumiskoulutukseen, vaan joutuu hakemaan sinne. Toistaiseksi erikoistumiskoulutuksen valintakriteerit ovat vielä auki.

Halila vinkkaa, että valmistuvien lääkärien kannattaa miettiä useampia vaihtoehtoja erikoisaloiksi.

Erikoistumiskoulutuksen valitsemismenettely mietityttää Halilan mukaan opiskelijoita. Samoin heitä askarruttaa, miten erikoisalalle pääsee, jos sinne on ollut paljon hakijoita jo ennestään.

Työllisyysnäkymien merkitys korostuu

Halila huomauttaa, että ratkaisevia tekijöitä erikoisalan valinnassa pitäisi olla kiinnostus ja alan monipuolisuus. Näitä pitivät tärkeimpinä myös nuoret lääkärit Lääkäri 2013 -kyselyssä.

Muita keskeisiä tekijöitä olivat muun muassa myönteiset kokemuksesta alasta opiskeluaikana, työllisyysnäkymät, kohtuullinen päivystysrasitus ja hyvä mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe.

STM:n ylilääkärin Teppo Heikkilän lokakuussa 2016 tarkastetun väitöskirjan mukaan työn ja perheen yhteensovittaminen oli erikoisalan valinnassa tärkeämpää naisille kuin miehille. Alan arvostus taas ohjasi miesten valintaa enemmän kuin naisten.

Halila arvioi, että työllisyyden merkitys erikoisalan valintaa ohjaavana tekijänä voi kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Hän kehottaakin medisiinareita seuraamaan eri erikoisalojen työllisyysnäkymiä.

Yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys tarpeen

Suurin suhteellinen koulutuksen vähennystarve on plastiikkakirurgiassa, silmätaudeilla ja ortopediassa. Koulutusta pitäisi sen sijaan lievästi vähentää anestesiologiassa ja mahdollisesti työterveyshuollossa.

Merkittävin suhteellinen lisäystarve on ollut fysiatriassa, keuhkosairauksissa, psykiatriassa ja laboratoriolääketieteen aloilla. Näiden alojen nykyiset koulutusmäärät tulisi jopa kaksinkertaistaa, käy ilmi Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030 -raportista.

Lisäkoulutustarvetta on foniatrian, gastroenterologian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, neurologian, nuorisopsykiatrian, perinnöllisyyslääketieteen, radiologian, reumatologian, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, syöpätautien, urologian ja yleiskirurgian aloilla.

Raportin mukaan yleislääketieteen erikoistumiskoulututusta tulisi merkittävästi lisätä osana perusterveydenhuollon vahvistamista.

Hannu Halila uskoo, että perusterveydenhuollon pysyvissä työsuhteissa pitää vastaisuudessa olla yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys.